Työntekijöille kehitettiin interaktiivinen työkalu asiakkaan ohjaamisen tueksi. Työkalun avulla työntekijän on helppo löytää nopeasti kaikki oikea-aikaiset mielenterveys- , päihde- ja sosiaalipalvelut nuorille aikuisille. Työkaluun koottiin mielenterveys- päihde- ja sosiaalipalvelut portaittain kevyistä palveluista raskaimpiin palveluihin. Portaille koottiin myös järjestöjen ja seurakunnan tarjoamia palveluja, konsultaatio käytänteet sekä ohjeet hoidontarpeen arviointiin. Toimintamallin tavoitteena on mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä sosiaalipalvelujen saatavuuden ja yhteensovittamisen paraneminen.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Kestävän Kasvu - hankkeessa osatavoitteena on helposti saavutettavat ja vaikuttavat nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut (työpaketti 1.1). Hankesuunnitelmaan on kuvattu tunnistettu tarve tehostaa nuorten aikuisten asiakasohjausta mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta ja parantaa perustason mielenterveyspalvelujen saatavuutta (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2023)
Mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö uudistui 1.1.2023. Uudistuksessa selkeytetään sosiaalihuollon ja terveydenhuollon rooleja mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyössä ja –hoidossa sekä siten vahvistetaan niiden yhteensovittamista ja toimivien palvelukokonaisuuksien muodostumista. Tavoitteena on myös yhdistää mielenterveyteen ja päihteisiin sekä riippuvuuksiin liittyvät palvelut aikaisempaa selkeämmin osaksi muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä vähentää palvelujen käyttöön liittyvää leimautumista.
Kansallinen mielenterveysstrategia julkaistiin alkuvuonna 2020. Vuoteen 2030 saakka ulottuvan strategian tavoitteena on turvata mielenterveystyön jatkuvuus ja tavoitteellisuus. Mielenterveysstrategian tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa edistämällä mm. hoitoon pääsyn toteutumista päihde- ja mielenterveyssyistä sekä edistämällä tarpeenmukaisten psykososiaalisten hoitojen saatavuutta.
Pääkohderyhmänä on Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevä potilas ja asiakastyötä tekevä henkilöstö, joka kohtaa ja ohjaa nuoria aikuisia sekä työikäisiä mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluihin . Vahvistamalla nuorten aikuisten sujuvaa mielenterveys,- päihde- ja sosiaalipalveluihin ohjautumista pyrittiin vaikuttamaan asiakkaiden palvelukokemukseen sekä oikea-aikaiseen ja oikeisiin palveluihin ohjautumista.
Asiakasymmärrystä saatiin tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankkeessa toteutetusta kyselystä sekä haastatteluista työntekijöille ja kokemusasiantuntijoille.
Työkalu nuorten aikuisten ja työikäisten sujuvaan ohjaamiseen mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluissa - vastaa osaltaan työpaketin Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen työpaketin 1.1 tavoitteisiin tukea palvelujen jatkuvuutta ja yhteensovittamista eri toimijoiden välillä sekä sujuvoittaa palveluihin pääsyä.
Tavoitellaan:
Työkalun jalkauttamien osaksi arjen toimintaa aloitettiin osallistumalla Keski-uudenmaan hyvinvointialueen nuorten aikuisten ammattilaisverkostoon, johon kuuluu laaja edustus nuorten aikuisten parissa työskenteleviä ammattilaisia. Ammattilaisverkoston tapaamisessa sovittiin jatkotoimenpiteet sekä määriteltiin hankkeelta tarvittava tuki työkalun juurruttamiseksi. Viestinnän keinoin henkilöstölle levitettiin tietoa interaktiivisesta työkalusta, sen käyttöönotosta ja loppusijoitus paikasta.
Kehittäjäjoukko vastasi työkalun jalkauttamisesta omissa palveluissaan ja keräsi käyttäjäkokemuksia ja palautetta työkalusta. Kehittäjäjoukkoon kuului ammattilaisia mielenterveys- ja päihdepalveluista, sosiaalipalveluista, opiskeluhuollosta, päihdekuntoutuksesta, asiakasohjauksesta ja avopalveluista.
Työntekijöille kehitettiin interaktiivinen työkalu asiakkaan ohjaamisen tueksi. Työkalun avulla työntekijän on helppo löytää nopeasti kaikki oikea-aikaiset mielenterveys- , päihde- ja sosiaalipalvelut nuorille aikuisille. Työkaluun koottiin mielenterveys- päihde- ja sosiaalipalvelut portaittain kevyistä palveluista raskaimpiin palveluihin. Portaille koottiin myös järjestöjen ja seurakunnan tarjoamia palveluja, konsultaatio käytänteet sekä ohjeet hoidontarpeen arviointiin. Toimintamallin tavoitteena on mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä sosiaalipalvelujen saatavuuden ja yhteensovittamisen paraneminen.
Porrasmallin implementointi päästiin aloittamaan vasta hanke ajan lopussa, eikä siinä vaiheessa ollut vielä arviointitietoa käyttöön ottamisen aikaansaamista muutoksista. Porrasmallin käyttöä ja avauskertoja pystytään seuraamaan Thinglink statistiikan avulla, mutta koska työkalun juurruttaminen osaksi arjen toimintoja oli hankeajan päättyessä vasta alussa, niin porrasmallin käyttö oli ollut varsin vähäistä eikä avauskertoja ollut kertynyt paljoakaan.
Käyttäjiltä saatu palaute porrasmallista oli positiivista ja kerätystä palautteesta kävi ilmi, että porrasmalli vastaa tavoitteisiin, joita sille oli asetettu.
Poimintoja käyttäjien palautteista;