Lastensuojelutyö on haastavaa ja kuormittavaa sekä psyykkisesti että fyysisesti, ja alan veto-
ja pitovoima ovat heikkoja. Työntekijöiden alalla pysymistä tulisi tukea. Työssä
jaksamiseen, työhyvinvointiin ja työstä palautumiseen vaikuttavia tekijöitä on tunnistettu useita.
Niistä keskeisiä on elintavat, kuten uni ja riittävä lepo, terveyttä edistävä ravinto ja liikunta. Myös
työn tauottaminen ja mielen hyvinvointi ovat tärkeitä elementtejä työssä jaksamisessa.
Tiivistelmä
täydentyy myöhemmin
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Lastensuojelun sijaishuollon palveluiden tarve on lisääntynyt voimakkaasti. Taustalla on
monitasoisia syitä, kuten yhteiskunnan eriarvoistuminen, joka lisää lapsiperheköyhyyttä ja
osattomuutta, sekä perherakenteiden moninaistuminen. Lastensuojelun sijaishuoltotyötä tehdään yksityisten yritysten tai järjestöjen ylläpitämissä laitoksissa, ammatillisissa perhekodeissa sekä kuntien ja valtion ylläpitämissä yksiköissä.
Tässä hankkeessa kehitetään työhyvinvoinnin toimintamalli lastensuojelun sijaishuollon yksiköihin.
Hankkeen kohderyhmään kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan lastensuojelun sijaishuollon pk-yritysten yksityisten tai järjestöjen ylläpitämien laitosten, ammatillisten perhekotien sekä kuntien, valtion ja hyvinvointialueen palveluksessa työskentelevät työntekijät sekä esihenkilöt.
Hankkeen konkreettisena tuloksena kohderyhmän työntekijät tiedostavat elintapatekijöiden merkityksen työhyvinvointiin sekä saavat keinoja edistää työhyvinvointiaan. Lisäksi kohderyhmän valmiudet mielenhyvinvoinnin edistämiseen paranevat.
Työhyvinvoinnin ja elintapojen muutosta arvioidaan kyselyillä, joihin on valittu kysymyksiä, joilla arvioidaan työhyvinvointia, ravitsemus- ja liikuntatottumuksia palautumista sekä mielen hyvinvointia. Toimintaa arvioidaan jatkuvasti ja kehitetään saadun palautteen mukaisesti
Toimintamallin toteuttaminen edellyttää organisaation johdon ja esihenkilöiden sitoutumista sekä mahdollisuutta käyttää työaikaa toimintaan osallistumiseen. Johdon tuki on tärkeää erityisesti toiminnan käynnistämisessä, henkilöstön osallistumisen mahdollistamisessa sekä hyvinvointia tukevien käytäntöjen juurruttamisessa osaksi työpaikan arkea.
Keskeistä on toimiva yhteistyö työpaikan johdon, esihenkilöiden, henkilöstön ja toimintaa toteuttavien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijoiden välillä. Tarvittaessa yhteistyötä voidaan tehdä myös esimerkiksi työterveyshuollon ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa.
Toiminnan toteuttamiseen tarvitaan riittävä asiantuntemus työhyvinvoinnista, elintavoista, terveydestä ja käyttäytymisen muutoksen tukemisesta. Lisäksi tarvitaan osaamista osallistavien menetelmien käytöstä sekä työpaikan tarpeiden tunnistamisesta ja toiminnan mukauttamisesta erilaisiin työyhteisöihin.
Henkilöstöresurssien tarve riippuu toteutuksen laajuudesta. Toimintamalli edellyttää asiantuntijaresurssia toiminnan suunnitteluun, koordinointiin, toteutukseen ja arviointiin sekä työpaikalta yhteyshenkilöä, joka tukee käytännön järjestelyjä ja henkilöstön osallistumista.
Toiminta voidaan toteuttaa pääosin työpaikan omissa tiloissa ja osana työpäivää, mikä madaltaa osallistumisen kynnystä. Osa toiminnasta voidaan toteuttaa myös etäyhteyksin tai digitaalisia välineitä hyödyntäen. Mahdolliset mittaukset ja muut käytännön toteutukset voivat edellyttää soveltuvia tiloja ja välineistöä.
Rahoitusta tarvitaan erityisesti asiantuntijatyöhön, koordinointiin, mahdollisiin mittaus- ja seurantavälineisiin sekä materiaaleihin. Toimintamallin jatkuvuuden kannalta on tärkeää suunnitella jo toteutuksen aikana, miten hyväksi havaitut toimintatavat voidaan sisällyttää työpaikan normaaliin toimintaan.
Viestinnän tulee olla selkeää, kannustavaa ja henkilöstön tarpeet huomioivaa. Toiminnan tavoitteista, sisällöistä ja osallistumismahdollisuuksista viestitään riittävästi ennen toiminnan käynnistymistä ja sen aikana. Tuloksista ja hyvistä käytännöistä viestiminen tukee toimintamallin juurtumista ja levittämistä myös muihin työyhteisöihin.
Toimintamallin ydin on työpaikalle vietävä, työyhteisön tarpeisiin mukautuva hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuus. Toiminta käynnistyy työpaikan ja henkilöstön tarpeiden kartoittamisella sekä yhteisten tavoitteiden määrittelyllä.
Työpaikalla toteutetaan hyvinvointia tukevia tapaamisia, joissa yhdistyvät asiantuntijatieto, käytännön tekeminen ja oman hyvinvoinnin tarkastelu. Teemoina ovat esimerkiksi liikunta, ravitsemus, uni, palautuminen ja työssä jaksaminen. Tapaamisissa hyödynnetään osallistavia tehtäviä, keskustelua ja konkreettisia keinoja, joita työntekijät voivat soveltaa omaan arkeensa. Hyvinvoinnin seurannassa voidaan hyödyntää myös mittauksia ja teknologiaa.
Toimintaa tukee työpaikan oma Tsemppari, joka kannustaa työyhteisöä hyvinvointia edistäviin tekoihin, pitää hyvinvointiteemoja esillä ja tukee sovittujen käytäntöjen toteutumista tapaamisten välillä. Tsemppari toimii linkkinä henkilöstön ja asiantuntijoiden välillä ja vahvistaa toiminnan jatkuvuutta.
Toiminnan vaikutuksia arvioidaan palautteen ja soveltuvien mittareiden avulla. Tavoitteena on vahvistaa sekä yksilöiden voimavaroja että työyhteisön hyvinvointia tukevia käytäntöjä ja juurruttaa ne osaksi työpaikan arkea.
Toimintamallin avulla työhyvinvoinnin ja terveellisten elintapojen edistäminen muuttuu yksittäisistä toimenpiteistä suunnitelmalliseksi, työpaikan arkeen kiinnittyväksi toiminnaksi. Hyvinvoinnin tukeminen tuodaan lähelle työntekijää, osaksi työpäivää ja työyhteisön yhteistä toimintaa, mikä madaltaa osallistumisen kynnystä.
Työntekijöiden tieto ja ymmärrys omaan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä lisääntyvät ja valmiudet tehdä omaa terveyttä ja työkykyä tukevia valintoja vahvistuvat. Painopiste siirtyy tiedon jakamisesta kohti käytännön kokeiluja, oman tilanteen tarkastelua ja pieniä, arkeen sopivia muutoksia.
Samalla työyhteisön rooli hyvinvoinnin edistämisessä vahvistuu. Työpaikan oma Tsemppari pitää hyvinvointia tukevia teemoja esillä, kannustaa henkilöstöä ja auttaa ylläpitämään yhdessä sovittuja toimintatapoja myös ohjattujen tapaamisten välillä ja niiden päätyttyä.
Toimintamalli vahvistaa työpaikan omaa osaamista ja mahdollisuuksia edistää henkilöstön hyvinvointia pitkäjänteisesti. Hyvinvoinnin edistäminen ei jää ulkopuolisen asiantuntijan toteuttamaksi toiminnaksi, vaan tavoitteena on juurruttaa toimivia käytäntöjä osaksi työyhteisön normaalia arkea ja toimintakulttuuria.
täydentyy myöhemmin
täydentyy myöhemmin
täydentyy myöhemmin
Toimintamalli on siirrettävissä ja sovellettavissa erilaisiin työpaikkoihin, toimialoille ja erikokoisiin työyhteisöihin. Mallin keskeiset elementit – työyhteisön tarpeiden kartoittaminen, hyvinvointia tukevat asiantuntijatapaamiset, käytännönläheiset tehtävät ja kokeilut, oman hyvinvoinnin seuranta sekä Tsemppari-toiminta – voidaan toteuttaa työpaikan tarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien mukaan.
Toimintamallin käyttöönotto ei edellytä kaikkien hankkeessa käytettyjen sisältöjen tai menetelmien toteuttamista sellaisenaan. Hyvinvoinnin teemoja, toteutustapoja ja toiminnan laajuutta voidaan valita työyhteisön lähtötilanteen ja tarpeiden perusteella. Toimintaa voidaan toteuttaa työpaikalla, etäyhteyksin tai näitä yhdistäen.
Siirrettävyyttä tukee erityisesti Tsemppari-toiminta. Työyhteisöstä nimetty henkilö toimii hyvinvoinnin edistämisen tukena ja auttaa ylläpitämään toimintaa myös ulkopuolisen asiantuntijatuen vähentyessä tai päättyessä. Näin toimintamalli tukee työpaikan oman osaamisen vahvistumista ja toimivien käytäntöjen juurtumista osaksi arkea.
Mallia voidaan hyödyntää kokonaisuutena tai soveltaa sen yksittäisiä elementtejä osaksi työpaikan olemassa olevaa työhyvinvointi- ja työkykytoimintaa.
Toimintamallin käyttöönotossa on tärkeää varmistaa johdon ja esihenkilöiden sitoutuminen sekä henkilöstön mahdollisuus osallistua toimintaan työajalla. Toiminnan tavoitteista, hyödyistä ja käytännön toteutuksesta kannattaa sopia yhdessä työpaikan kanssa jo ennen toiminnan käynnistymistä.
Toimintamallia ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa kaikilla työpaikoilla samanlaisena, vaan sisältö ja toteutustavat tulee mukauttaa työyhteisön tarpeisiin, työn luonteeseen ja käytettävissä oleviin resursseihin. Henkilöstön osallistaminen tarpeiden tunnistamiseen ja toiminnan suunnitteluun lisää toiminnan mielekkyyttä ja sitoutumista.
Työpaikan oman Tsempparin valintaan, perehdytykseen ja tukemiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Tsempparilla tulee olla kiinnostusta tehtävään sekä riittävästi aikaa ja työyhteisön tukea toiminnan ylläpitämiseen. Vastuu työhyvinvoinnista ei kuitenkaan saa jäädä yksittäisen Tsempparin vastuulle, vaan toiminnan tulee olla koko työyhteisön ja johdon tukemaa.
Levittämisessä on tärkeää kuvata toimintamallin keskeiset elementit selkeästi, mutta mahdollistaa niiden joustava soveltaminen erilaisissa työympäristöissä. Käyttöönottoa helpottavat valmiit materiaalit, käytännön esimerkit ja ohjeet sekä kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakaminen. Toiminnan jatkuvuus ja juurtuminen kannattaa huomioida jo käyttöönottoa suunniteltaessa.