Asumisyksikön henkilökunta on kokenut hankalaksi työajan hyödyntämisen asukkaiden hyväksi. Tätä helpottamaan koottiin valmiita ideoita asukkaan yksilölliseen huomioimiseen.
Tiivistelmä
Toimintamallin ajatuksena on hyödyntää työntekijöiden työaikaa paremmin asukkaiden hyväksi. Työkaluksi kehitettiin valmiita ideoita siitä mitä kunkin asukkaan kanssa voi tehdä ja seurantaa varten lomake, johon asukkaan henkilökohtaisesti saama huomiointi merkittiin.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Pajukujan asumisyksikkö on Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, Laitilassa sijaitseva kehitysvammaisten asumisyksikkö. Yksikössä on 15 asiakaspaikkaa, joista 9 on ympärivuorokautisen asumisen paikkoja ja 6 yhteisöllisen asumisen. Asiakkaat ovat lievästi, keskivaikeasti tai vaikeasti kehitysvammaisia aikuisia. Asiakkaiden ikäjakauma on 23-83 vuotta .
Pajukujan asumisyksikössä työskentelee palveluvastaava, vastaava ohjaaja, sairaanhoitaja, asumisen ohjaaja sekä hoitajia. Työskentelyssä korostuu yksilöllisellä tuella osallistuvaan kansalaisuuteen kannustaminen ja oman näköisen arjen mahdollistaminen.
Kohderyhmänä on asumisyksikön henkilökunta . Vetoa ja Pitoa hankkeen kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun on tiimin lisäksi osallistunut muu henkilökunta on yksikköpalavereissa sekä kehittämispäivässä. Kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen osallistuu koko asumisyksikön henkilökunta.
Tavoitteena on, että henkilökunta hyödyntää päivittäin työaikaansa asukkaiden aktivointiin ja asukkaiden vapaa-ajan toiminnan tarpeet huomioidaan paremmin.
Asukkaiden saamaa aikaa ja huomiota seurataan siihen kehitetyllä lomakkeella.
Henkilökuntaa osallistettiin jo suunnitteluvaiheessa. Kehittämispäivässä mietittiin pienryhmissä ideoita kunkin asukkaan kanssa tekemiseen ja olemiseen. Ideoista koottiin kansio.
Henkilökunnalta tarvitaan omaohjautuvuutta ja motivaatiota tehdä muutakin kuin arjen pakolliset työt. Toimintamallin vakiinnuttaminen vaatii muistuttelua ja valvomista.
Toimintamallin ajatuksena on hyödyntää työntekijöiden työaikaa paremmin asukkaiden hyväksi. Työkaluksi kehitettiin valmiita ideoita siitä mitä kunkin asukkaan kanssa voi tehdä ja seurantaa varten lomake, johon asukkaan henkilökohtaisesti saama huomiointi merkittiin.
Vaikka ideat on koottu kansioon ja seuranta on aloitettu, vielä ei yksikössä olla halutussa lopputuloksessa. Henkilökunta ei hyödynnä koottuja ideoita. Osa työntekijöistä on aktivoitunut, mutta malli ei ole vakiintunut koko työyhteisöön.
Tämä toimintamalli ei tarvitse lisäresursseja eikä erityistä osaamista. Työntekijöiden ajatusmaailmaan ja työpaikan kulttuuriin vaikuttaminen saattaa olla haasteellista. Toimintamallin juurruttaminen on pitkä prosessi.