Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Tulevien hyvinvointialueiden sote-palvelukokonaisuutta suunniteltaessa on hyödynnettävä järjestöjen asiantuntemusta asukkaiden sote-palveluiden tarpeista ja palveluiden kehittämisestä sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävästä (hyte-) toiminnasta. Hyvinvointialueiden Tulevaisuuden sote-keskus - ja rakenneuudistushankkeilla onkin velvollisuus osallistaa alueensa järjestöt sote-uudistusta valmistelevaan työhönsä.
Uusimaa on maantieteellisesti ja asukasluvultaan suuri maakunta, jossa vastuu sen 26 kunnan sote-palveluiden järjestämisestä jaetaan viiden toimijan kesken. Sote-uudistuksen Uudenmaan erillisratkaisun mukaisesti Uudellamaalla sote-palvelut tulevat järjestämään Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Vantaa-Keravaan ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueet sekä Helsingin kaupunki.
Haasteena Uudenmaan järjestöjen osallistamisessa sote-uudistukseen on sen järjestökentän laajuus ja monitahoisuus. Uudellamaalla toimii yli 3000 sosiaali- ja terveys (sote) -järjestöä ja moninkertainen määrä muita järjestöjä, joiden perustoimintaa on asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Merkittävä osa sote-järjestöistä toimii useammalla kuin yhdellä Uudenmaan hyvinvointialueista. Jo tämän takia järjestöt näkevät, että niiden on syytä tehdä koko Uudenmaan laajuista yhteistyötä vaikka maakunta jaetaankin useaksi hyvinvointialueeksi. Uusmaalaiset järjestöt myös kokevat että niiden vaikuttamis- ja kehittämistyö on tehokkaimmillaan silloin kun sitä tehdään maakunnan laajuisena yhteistyönä.
Uudellamaalla ei ole pysyvää maakunnan kattavaa järjestöjen yhteistyöelintä, jonka kanssa sote-uudistuksen valmistelijoiden olisi luontevaa tehdä laaja-alaista yhteistyötä. Uudenmaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen kumppanuusverkosto Kumaja on toiminut uusmaalaisten järjestöjen yhteistyön koordinoijana tuoden järjestöjen asiantuntijuuden ja näkemykset alueen sote-uudistuksen valmistelijoiden tietoon. Sekä järjestöt että julkinen sektori ovat kokeneet Kumajan työn erittäin tärkeäksi ja toivovat sen jatkuvan. Viimeisenä toimintavuotenaan Kumaja aloitti Uudenmaan sote-järjestöjen tulevaisuusfoorumiensa sarjan alueen järjestöjen keskinäisen yhteistyön kehittämiseksi ja sen jatkuvuuden turvaamiseksi.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Tekeillä olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa eli sote-uudistuksessa järjestöjen tärkeiden kumppaneiden, kuntien vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä siirretään hyvinvointialueille. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä pyritään siirtämään peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. Tässä muutostilanteessa järjestöjen on luotava uusia kumppanuuksia niin sote-järjestäjän kuin toisten järjestöjen kanssa siten, että järjestöjen sote-palveluita tukeva, pitkälti ennaltaehkäisyyn painottuva toiminta nivoutuisi osaksi maakuntien sote-palveluketjuja.
Järjestöistä etenkin sosiaali- ja terveysjärjestöjä askarruttaa myös se, miten ja sote-uudistus vaikuttaa järjestöjen edellytyksiin jatkaa hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaansa kunnissa. Toimintansa jatkumisen ja kehittämisen turvaamiseksi järjestöjen on tuotava näkökulmansa esiin ja tehtävä aktiivista vaikuttamistyötä.
Järjestöjen yhteistyöverkoston kohderyhmä on alueen järjestöt. Järjestöjen toiveita, ideoita ja näkemyksiä järjestöyhteistyön kehittämiseksi selvitettiin kaikille alueella toimiville järjestöille avoimissa keskustelutilaisuuksissa ja työpajoissa sekä laajoilla järjestökyselyillä.
Sidosryhmäkyselyjen ja haastattelujen avulla tuli ilmi julkisen sektorin tarve jatkaa vuoropuhelua ja tehdä yhteistyötä sellaisen järjestöverkoston kanssa, joka edustaa kattavasti alueen järjestöjä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Kumajan väistyttyä järjestöyhteistyön koordinaatiovastuusta, Uudellamaalla on tarkoitus edelleen toimia koko alueen laajuinen järjestöjen yhteistyöverkosto. Verkosto on sekä järjestöjen keskinäisen yhteistyön foorumi että julkisen sektorin yhteistyökumppani. Yhteistyöverkosto on järjestöjen väylä osallistua sote-uudistukseen.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Järjestöjen yhteistyöverkoston perustaminen vaatii koordinoijan resursseineen. Koordinoijan on tavoitettava viestinnällään laajasti alueensa järjestöt ja motivoitava ne osallistumaan tulevaisuusfoorumeihin työpajoineen tai ainakin kommentoimaan niiden tuotoksia.
Suuren tulevaisuusfoorumin järjestämisessä tarvitaan etenkin henkilöstöresursseja. Tilaisuutta valmisteltaessa aikaa vie ohjelman yksityiskohtainen suunnittelu ja lukuisat käytännöt järjestelyt. Näitä ovat monikanavaisen viestinnän lisäksi innostavien ja asiantuntevien alustajien värvääminen ja muun muassa digitaalisten työskentelyalustojen, suoratoistopalveluiden, tilojen ja tarjoilujen hankkiminen. Kuluja voi tulla myös esimerkiksi suoratoistotallenteiden tekstittämisestä ja työpajojen tuotosten saattamisesta saavutettavaan muotoon.
Itse tilaisuudessa tarvitaan asiantuntevat työpajojen fasilitaattorit ja juontajat sekä henkilöstöä huolehtimaan sähköisten työskentelyalustojen käyttämisestä. Jos tilaisuus järjestetään osittain tai kokonaan verkon välityksellä, työpajojen fasilitointi ja niiden tuotosten yhteinen purku vaatii digitaalisten työskentelyalustojen käytön saumatonta koordinointia.
Riippumatta siitä, ovatko työpajojen tuotokset kirjattu suoraan digitaaliselle työskentelyalustalle tai esimerkiksi post it -lapuille, jokaisen tulevaisuusfoorumin jälkeen menee paljon aikaa foorumien tuotosten tarkasteluun ja yhteenvedon tekemiseen. Tulevaisuusfoorumien tuloksista yhteenvetoineen on viestittävä myös niille järjestöille, jotka eivät osallistuneet foorumiin. Tuotosten laajoilla kommenttikierroksilla saadaan mahdollisimman laaja järjestöjen tuki foorumien tuloksena syntyvälle järjestöyhteistyön rakenteelle.
