Työttömyys koskettaa laajaa joukkoa suomalaisia ja heijastuu monella tasolla sekä yksilön arkeen että yhteiskuntaan. Pitkittyessään työttömyys lisää riskiä syrjäytyä, menettää osallisuuden kokemusta ja kokea oman arvon heikentyvän. Samalla se kaventaa mahdollisuuksia tarttua uusiin suuntiin elämässä. Nämä ilmiöt näkyvät myös seurakuntien diakoniatyön arjessa: vastaanotoille hakeutuu ihmisiä, joita työttömyys, ulkopuolisuus, yksinäisyys tai elämän epävarmuus kuormittavat monin tavoin.
Taloudellisten tekijöiden lisäksi toimintaympäristöön vaikuttavat laajemmat sosiaaliset ja kulttuuriset muutokset. Erilaiset elämänmuutokset, arjen pirstaleisuus ja tuen sirpaloituminen voivat vaikeuttaa yksilöiden polkuja työelämään tai opintoihin. Samalla perinteiset verkostot ovat monilta osin heikentyneet, mikä lisää yksinäisyyden kokemusta ja vähentää mahdollisuuksia peilata omaa tilannetta toisten kanssa.
Valmennusmenetelmien kehittäminen tukee matalan kynnyksen ryhmien syntymistä ja mahdollistaa tärkeän vertaistuen työttömyyden aikana. Tsemppi‑valmennus vastaa ajankohtaiseen tarpeeseen tuottaa ratkaisukeskeisiä menetelmiä eri kohderyhmille ja vahvistaa alueellista tukea työelämän ulkopuolella oleville.
Tsemppi‑valmennuksessa muutos tarvitaan ennen kaikkea työelämän ulkopuolella oleville ihmisille, jotka kokevat yksinäisyyttä, epävarmuutta ja ulkopuolisuutta. He tarvitsevat matalan kynnyksen tukea, joka vahvistaa toimijuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Muutos on tarpeen myös ammattilaisille, jotka kohtaavat paljon asiakkaita samanlaisten haasteiden kanssa ja kaipaavat vaikuttavia ryhmämuotoisia työvälineitä yksilötyön rinnalle.
Organisaatioille muutos merkitsee siirtymistä kohti tehokkaampia ja yhteisöllisiä tukimuotoja, jotka tavoittavat useampia ihmisiä. Laajemmin tarkasteltuna muutos hyödyttää koko yhteiskuntaa, sillä se ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä. Tsemppi‑valmennus vastaa näihin tarpeisiin tarjoamalla turvallisen ryhmäympäristön, jossa osallistujat voivat löytää voimavarojaan ja rakentaa suuntaa tulevaisuuteen.
Osallistujien taustoihin sisältyi työttömyyttä, osatyökykyisyyttä, elämänmuutoksia ja tilanteita, joissa arjen hallinta tai tulevaisuuden suunta oli epäselvä. Useilla oli kokemuksia yksinäisyydestä, epävarmuudesta ja toimijuuden heikentymisestä.
Asiakasymmärrystä on kertynyt valmennuspilottien aikana sekä yksilö- että ryhmätapaamisten kautta. Keskusteluissa nousi esiin erityisesti tarve matalan kynnyksen toiminnalle, vertaistuelle, kannattelulle sekä konkreettiselle ohjaukselle kohti opintoja, työtä ja mielekästä arkea. Osallistujat toivat esiin toiveen turvallisesta ympäristöstä, jossa voi edetä omaan tahtiin ja jossa omat voimavarat tunnistetaan.
Asiakkaita on osallistettu suunnitteluun ja kehittämiseen valmennuksen eri vaiheissa. Osallistujat ovat saaneet vaikuttaa tapaamisten sisältöihin, nostaa esiin omia teemojaan ja antaa palautetta, jonka pohjalta valmennuksen rakennetta ja toimintatapoja on muokattu. Näin valmennus on kehittynyt aidosti asiakaslähtöiseksi ja vastaa osallistujien todellisiin tarpeisiin.
Osallistujista osa toimi tulevissa ryhmissä apuohjaajina ja kokemusasiantuntijoina. Tästä kerrytettiin myönteisiä kokemuksia hankeaikana.
