Tsemppi‑valmennus työelämän ulkopuolella oleville
Tsemppi‑valmennus työelämän ulkopuolella oleville
Virtaa Varustamoista - ESR+ hankkeessa on kehitetty matalan kynnyksen Tsemppi-valmennusmalli, joka on suunnattu työelämän ulkopuolella oleville 25–55-vuotiaille. Valmennus tukee arjen hyvinvointia ja lisää valmiuksia kohti koulutusta tai työelämää.
Toimintamallin nimi
Virtaa Varustamoista - ESR+ hankkeessa on kehitetty matalan kynnyksen Tsemppi-valmennusmalli, joka on suunnattu työelämän ulkopuolella oleville 25–55-vuotiaille. Valmennus tukee arjen hyvinvointia ja lisää valmiuksia kohti koulutusta tai työelämää.
Tsemppi‑valmennus on matalan kynnyksen ryhmä- ja yksilöohjausta yhdistävä toimintamalli, jonka tavoitteena on vahvistaa työelämän ulkopuolella olevien 25–55‑vuotiaiden osallisuutta, toimijuutta ja tulevaisuudenuskoa. Mallissa osallistujat kokoontuvat turvalliseen, ohjattuun ryhmäympäristöön, jossa hyödynnetään vertaistukea, keskusteluja ja tavoitteellista työskentelyä. Ryhmämuotoinen toiminta mahdollistaa sen, että samankaltaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset voivat jakaa kokemuksiaan ja huomata, etteivät ole tilanteensa kanssa yksin.
Toimintamallia täydentävät yksilötapaamiset, joissa osallistuja saa henkilökohtaista tukea omien vahvuuksien tunnistamiseen ja konkreettisten askelien suunnitteluun kohti opintoja, työtä tai muuta mielekästä arkea. Malli perustuu asiakaslähtöisyyteen: osallistujat ovat saaneet vaikuttaa sisältöihin, ja valmennusta on muokattu heidän palautteensa sekä kokemustensa pohjalta.
Tsemppi‑valmennus tarjoaa kokonaisratkaisun tilanteeseen, jossa yksilöllinen tuki ei yksin riitä ja tarvitaan yhteisöllisiä, toivoa ja suuntaa rakentavia menetelmiä. Toimintamallin ydin on siinä, että se auttaa ihmisiä näkemään uusia mahdollisuuksia ja löytämään voimavaroja muutokseen omassa elämässään.
Työttömyys koskettaa laajaa joukkoa suomalaisia ja heijastuu monella tasolla sekä yksilön arkeen että yhteiskuntaan. Pitkittyessään työttömyys lisää riskiä syrjäytyä, menettää osallisuuden kokemusta ja kokea oman arvon heikentyvän. Samalla se kaventaa mahdollisuuksia tarttua uusiin suuntiin elämässä. Nämä ilmiöt näkyvät myös seurakuntien diakoniatyön arjessa: vastaanotoille hakeutuu ihmisiä, joita työttömyys, ulkopuolisuus, yksinäisyys tai elämän epävarmuus kuormittavat monin tavoin.
Taloudellisten tekijöiden lisäksi toimintaympäristöön vaikuttavat laajemmat sosiaaliset ja kulttuuriset muutokset. Erilaiset elämänmuutokset, maahanmuuton vaikutukset, arjen pirstaleisuus ja tuen sirpaloituminen voivat vaikeuttaa polkuja työelämään tai opintoihin. Samalla perinteiset verkostot ovat monilta osin heikentyneet, mikä lisää yksinäisyyden kokemusta ja vähentää mahdollisuuksia peilata omaa tilannetta toisten kanssa.
Tsemppi‑valmennuksen kohderyhmänä olivat työelämän ulkopuolella olevat 25–55‑vuotiaat aikuiset. Osallistujien taustoihin sisältyi työttömyyttä, osatyökykyisyyttä, elämänmuutoksia ja tilanteita, joissa arjen hallinta tai tulevaisuuden suunta oli epäselvä. Useilla oli kokemuksia yksinäisyydestä, epävarmuudesta ja toimijuuden heikentymisestä.
Asiakasymmärrystä on kertynyt valmennuspilottien aikana sekä yksilö- että ryhmätapaamisten kautta. Keskusteluissa nousi esiin erityisesti tarve matalan kynnyksen toiminnalle, vertaistuelle, kannattelulle sekä konkreettiselle ohjaukselle kohti opintoja, työtä ja mielekästä arkea. Osallistujat toivat esiin toiveen turvallisesta ympäristöstä, jossa voi edetä omaan tahtiin ja jossa omat voimavarat tunnistetaan.
Asiakkaita on osallistettu suunnitteluun ja kehittämiseen valmennuksen eri vaiheissa. Osallistujat ovat saaneet vaikuttaa tapaamisten sisältöihin, nostaa esiin omia teemojaan ja antaa palautetta, jonka pohjalta valmennuksen rakennetta ja toimintatapoja on muokattu. Näin valmennus on kehittynyt aidosti asiakaslähtöiseksi ja vastaa osallistujien todellisiin tarpeisiin.
Toimintamallia juurrutetaan perehdyttämällä ohjaaja/ohjaajat, hyödyntämällä ohjausmateriaalia ja toteuttamalla valmennusryhmiä.
Käytännön toteutus vaatii ohjaajien työaikaa, ryhmänohjausosaamista ja tilat valmennukselle. Prosessi etenee pilotoinnista toimivien käytäntöjen yhtenäistämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen, minkä jälkeen valmennus voidaan esimerkiksi vakiinnuttaa osaksi organisaation arkea.
Tsemppi‑valmennuksen myötä osallistujien tilanne on muuttunut selvästi myönteisempään suuntaan. Palautteissa korostui erityisesti valmennuksen lämmin ilmapiiri, turvallisuus ja kuulluksi tulemisen kokemus. Osallistujat kuvasivat, että valmennus auttoi jäsentämään omaa elämäntilannetta ja vahvisti tunnetta siitä, että tulevaisuus voi olla nykyhetkeä valoisampi. Moni kertoi ajattelunsa muuttuneen toiveikkaammaksi ja rohkeuden sekä itseluottamuksen lisääntyneen; “ehkäpä se tästä” kuvasi hyvin syntynyttä muutosta.
Yhteisöllisyys osoittautui tärkeäksi tekijäksi: muiden seurassa toimiminen lievensi yksinäisyyttä ja vahvisti osallisuuden kokemusta. Valmennus koettiin hyödylliseksi sekä arjen hallinnan että tulevaisuuden suunnittelun kannalta, ja ohjausta kiitettiin erityisen paljon sen kannattelevasta ja selkeyttävästä otteesta.
Yllättävänä ja positiivisena muutoksena hankkeessa oli ohjaajakoulutuksen suuri suosio, joka osoitti, että myös ammattilaisilla ja vapaaehtoisilla on vahva tarve uudenlaisille, selkeille ja yhteisöllisille menetelmille. Tämä tukee mallin jatkokehittämistä ja levittämistä laajemmalle.
Kansikuva
