Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Perhepalveluissa tehdään toistuvasti palvelutarpeen arviointeja samoille asiakaslapsille. Huolenaihe voi olla toistuvasti sama tai eri huolenaiheet voivat vähitellen kertyä, kun lapsen tilanne monimutkaistuu. Sopivaa palvelua ei välttämättä ole löytynyt ennaltaehkäisevistä palveluista tai asiakasperhe ei ole ollut halukas sen vastaanottamiseen.
Toistuvien palvelutarpeen arviointien kartoittamisen tarve ilmeni Keskusta-Tampereen lapsiperheiden sosiaalityön tiimille syksyllä 2024 pidetyssä hukkatyöpajassa. Hukkatyöpajassa tavoitteena oli kartoittaa kehittämiskohteita tiimin toimintamalleissa ja asiakasprosesseissa. Hukkapajan jälkeen kehittämiskohteena oli luoda toimintamalli, jonka avulla palvelutarpeen arviointiprosesseja voitaisiin Keskusta-Tampereen tiimissä kehittää tilanteissa, joissa lapsesta on tehty lyhyen ajan sisällä useampi palvelutarpeen arviointi ilman asiakkuuden aloittamista. Koska keväälle 2025 suunniteltujen organisaatiomuutosten myötä tiimirakenteet muuttuivat, eikä tiimin sisäisen kehittämisen jatkuminen ollut mahdollista, toimintamallin tavoitteita oli tarpeen muuttaa. Uuden työskentelymallin kehittämisen sijaan todettiin tarve kartoittaa ilmiötä ja lähtötilannetta laajemmin Pirkanmaan hyvinvointialueella.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Perhepalveluissa tehdään sosiaalihuoltolain (36 ja 37 §) mukaisia palvelutarpeen arviointeja lapsille ja perheille sekä selvitetään lastensuojelulain (26 §) mukaisesti lastensuojelun tarvetta. Perhepalveluissa tehtävät palvelutarpeen arvioinnit ovat osa hyvinvointialueen sosiaalipalveluita, joten valtion sekä hyvinvointialueiden taloudelliset säästöpaineet vaikuttavat väistämättä myös palvelutarpeen arviointien tekemiseen. Palvelutarpeen arviointien tulee olla asiakkaiden tilanteet huomioiden riittävän laajoja sekä laadukkaita, ja tavoitteena on ennaltaehkäistä perheiden tilanteiden kriisiytymistä ja ohjata perheet oikea-aikaisesti palveluiden piiriin. Toisaalta on tärkeää myös ehkäistä lastensuojelullisten huolten syntymistä ja vaikuttaa näin hyvinvointialueen menojen kasvuun.
Laadukkaat palvelutarpeen arvioinnit sekä oikea-aikaiset ja toimivat lapsiperhepalvelut edistävät asiakkaiden hyvinvointia ja toimintakykyä. Toistuvissa palvelutarpeen arvioinneissa asiakkaan tilannetta arvioidaan aina uudelleen ja mahdollisesti vaihtuvan työntekijän toimesta. Vaikka palvelutarpeen arviointi on itsessään interventio perheen tilanteeseen, ei sen aikana annettu ohjaus ja neuvonta välttämättä tuo lapsen tilanteeseen riittävää muutosta. Toistuvien palvelutarpeen arviointien sijaan perhe voisi hyötyä pidempiaikaisesta työskentelystä, jossa pysyvä suhde lapsiperhepalveluiden työntekijään mahdollistaisi tarvittavien muutosten läpiviemisen perheessä.
Toistuvien palvelutarpeen arviointien tekeminen vie sekä asiakasperheen että työntekijöiden resursseja, kun samoja asioita selvitetään uudelleen ja uudelleen. Lisäksi ne usein turhauttavat sekä työntekijöitä että perheitä. Toistuvien palvelutarpeen arviointien tunnistaminen ja niihin uudenlaisten työtapojen kehittäminen voisi edistää sitä, että perheet saavat oikea-aikaista palvelua ja tarvittavaa muutosta arkeensa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Kehittämistyön tavoitteena on kartoittaa työntekijöiden ja asiakkaiden näkemyksiä toistuvista palvelutarpeen arvioinneista. Kartoituksen myötä pyritään mahdollistamaan täsmällistä palvelutarpeen arviointiprosessin kehittämistyötä Pirkanmaan hyvinvointialueella. Aihetta kehittämällä tavoitellaan tehokasta ja laadukasta palvelutarpeen arviointityötä sekä lapsen ja perheen nopeampaa ja oikea-aikaisempaa ohjautumista tarvitsemiinsa palveluihin.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Asiakasnäkökulmaa kartoitetaan asiakaspolkukuvauksilla ja asiakkaiden haastatteluilla. Työntekijöiden näkemystä kartoitetaan työpajatyöskentelyn avulla sekä tiimikohtaisesti toteutettavalla Forms-kyselyllä. Lisäksi toistuvien palvelutarpeen arviointien määrää selvitetään keräämällä tietoa palvelutarpeen arviointien asiakkuusmääristä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Kehittämistyö edellyttää palvelutarpeen arviointityöntekijöiden osallistumista kehittämistyön osana tehtävään työntekijänäkökulman kartoitukseen (työpaja ja kyselyt) sekä halukkaiden asiakkaiden osallistumista asiakasnäkökulman kartoitukseen (asiakashaastattelu).