Ajantasaisten lääkitystietojen puute on yksi suurimmista lääkitysturvallisuutta vaarantavista tekijöistä(1,2). Siihen liittyvät lääkityspoikkeamat ovat yleisiä potilaan saapuessa hoitoyksikköön. Puutteellinen kotilääkityksen selvittäminen aiheuttaa noin kolmanneksen sairaalassa tapahtuvista lääkkeenmääräämispoikkeamista(2-4). Lääkityspoikkeamien lisäksi puutteellisesti tai virheellisesti koottu lääkelista saattaa vaikeuttaa todellisen hoidon tulosyyn tunnistamista ja lisätä potilaiden riskiä joutua uudelleen sairaalahoitoon(5). HUS:n ja KYS:n päivystyksissä tehdyn tutkimuksen mukaan monilääkittyjen iäkkäiden kotilääkitys oli asianmukaisesti selvitetty ja kirjattu vain yhdellä 150 potilaasta(6). Myös HUS Psykiatriassa on haasteita kotilääkityksen ajantasaistuksen toteutumisessa JYL ohjeen mukaisesti(7). Vuonna 2024 HUS Psykiatriassa toteutetun kirjaamisen auditoinnin mukaan vain 56 %:lla tutkituista osastopotilaista ja 54 %:lla tutkituista avohoitopotilaista kotilääkelista oli ajantasaistettu.
Lääkelista on dokumentti, johon on koottu potilaan käyttämät lääkkeet, potilaan itse ilmoittamat itsehoitovalmisteet, ravintolisät ja luontaistuotteet annostuksineen ja ottoajankohtineen(5). Lääkitystietojen ajantasaistaminen tehdään vähintään kahta eri tietolähdettä käyttäen esimerkiksi haastattelemalla potilasta ja hyödyntämällä Reseptikeskuksen lääketoimitustietoja(7). Potilaan lääkitys tulee ajantasaistaa potilaan saapuessa, siirtyessä sekä kotiutuessa. Kotilääkityksen ajantasaistaminen Apottiin, ja sen perusteella tehtävä osastolääkelistan määrittely, on vaaratapahtumailmoitusten perusteella lääkehoitoprosessin virhealttein kohta (7).
Sähköisten potilastietojärjestelmien käyttö kuormittaa terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Erityisen haastavaa tämä on potilaan tullessa hoitoon, jolloin potilaan lääkitystietojen ajantasaistaminen on kriittisen tärkeää ja samalla aikaa vievää. Psykiatriassa epäsuoran, ei potilaaseen kohdentuvan, työajan määrä on erityisen suuri. Tietojen vieminen järjestelmään edellyttää ammattilaisen ja potilaan yhteistyötä, eikä sitä voida siirtää sellaisenaan sihteereille tai suoraan potilaalle itselleen. Sen sijaan nimikesuojattu toisen asteen koulutettu lähihoitaja voisi nykyisen lainsäädännön puitteissa toimia potilaan esitietojen koostajana yhdessä potilaan kanssa.
Ennen Apotin käyttöönottoa nimikesuojattujen oli mahdollista tehdä kotilääkityksen ajantasaistusta, mutta Apotin käyttöönoton yhteydessä se rajattiin vain sairaanhoitajille, farmasian ammattilaisille ja lääkäreille. Apotin käyttöönoton myötä Psykiatriassa vain lääkärit ja osastofarmaseutit ovat ajantasaistaneet potilaiden kotilääkelistoja. Psykiatrian uusi toimintaohje linjaa, että kotilääkityksen ajantasaistusta tekevät lisäksi jatkossa myös sairaanhoitajat(8). Tässä yhteydessä tutkitaan, onko lähihoitajan mahdollista ja turvallista ajantasaistaa kotilääkitystiedot (Potilaan haastattelu, Reseptikeskushaku, yhteensovitus ja rakenteistus Apotissa), jolloin jokainen hoitotyöntekijä voisi ajantasaistaa omien potilaidensa lääkityksen.
1. WHO World Health Organisation global patient safety challenge on medication safety, Medication without harm. Geneve, 2017.
2. Schepel L, Kuitunen S. Lääkitysturvallisuus sairaalassa. Lääkitysturvallisuus sairaalassa, 2020:212-22.
3. Mueller SK, Sponsler KC, Kripalani S, et al. Hospital-based medication reconciliation practices: a systematic review. Arch Intern Med 2012;172(14):1057-69.
4. Dobrzanski S, Hammond I, Khan G, et al. The nature of hospital prescribing errors. Br J Clin Govern 2002(7):187 - 93.
5. Terveysministeriö SS-j. Turvallinen lääkehoito: Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen, 2021.
6. Schepel L, Lehtonen L, Airaksinen M, et al. Medication reconciliation and review for older emergency patients requires improvement in Finland. Int J Risk Saf Med 2019;30(1):19-31.
7. HUS. JYL-ohje Lääkitystiedon ajantasaistaminen: HUS Konsernihallinto, 2024.
8. Psykiatria H. Lääkityksen ajantasaistuksen työnjako Psykiatrialla toimintaohje työntekijöille, 2024.
Asiakkaalle toimintamallin hyötynä on potilastietojen parempi ajantasaisuus, ja siten hoidon laadun ja turvallisuuden parantuminen.
Ammattilaisten näkökulmasta tarve toimintamallille on syntynyt työnjaon kehittämisestä, jossa osaaminen kuvataan ja hyödynnetään selkeämmin eri ammattiryhmien välillä. Organisaation näkökulmasta kehitettävä malli tuo työnjaon uudistamisen myötä osaamisen tehokkaampaa käyttöä ja siten kustannussäästöjä, hoidon laadun ja turvallisuuden parantumista
Kohderyhmä on nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt (lähihoitajat), jotka osallistuivat pilottiin ja ajantasaistivat potilaiden lääkityksiä. Lähihoitajien kokemuksia kartoitettiin haastatteluiden ja yksikössä täytettävän lomakkeen avulla.