Toisen asteen koulutettu potilaan tietojen ajantasaistajana (1)
Toisen asteen koulutettu potilaan tietojen ajantasaistajana (1)
Potilaan tietojen ajantasaistaminen potilastietojärjestelmään vaatii uudenlaista työnjakoa. HUSissa lääkityksen ajantasaistus on lääkärin, sairaanhoitajan ja farmasistin tehtävä. Hankkeessa pilotoitiin ajantasaistusta nimikesuojatun tekemänä.
Toimintamallin nimi
Potilaan tietojen ajantasaistaminen potilastietojärjestelmään vaatii uudenlaista työnjakoa. HUSissa lääkityksen ajantasaistus on lääkärin, sairaanhoitajan ja farmasistin tehtävä. Hankkeessa pilotoitiin ajantasaistusta nimikesuojatun tekemänä.
Potilaan tietojen ajantasaistaminen tietojärjestelmään vie hoidon alussa vie paljon korkeakoulutettujen ammattilaisten työaikaa. Ratkaisussa haluttiin pilotoida lähihoitajan roolia potilaan tietojen ajantasaistajana. Psykiatrialla on HUS organisaatiossa lääkehoidon ajantasaistus on lääkärin, sairaanhoitajan ja farmaseutin tehtävä. Pilotoimme tässä hankkeessa toisen asteen koulutetun hoitajan tekemää potilastietojen ajantasaistamista, johon kuului myös lääkityksen ajantasaistaminen.
Psykiatrialla luotiin Moodle-koulutus sairaanhoitajille ja lääkäreille kotilääkityksen ajantasaistuksesta. Moodle-koulutus sisältää lääkitystiedon ajantasaistamiseen liittyvät ohjeet ja Apotin koulutukset sekä JYL ohjeen laatukoulutuksen. Lisäksi Moodle-alueelle on kuvattu ajantasaistamista yhdessä potilaan kanssa esimerkein, videoiden avulla ja kuvakaappauksin sekä taustoitettu Psykiatrian erityispiirteet ja HaiProt huomioiden aihetta. Lähihoitajat kävivät saman Moodle-koulutuksen kuin sairaanhoitajat, jotta heillä on riittävät lähtötiedot kotilääkityksen ajantasaistukseen. Lisäksi he saivat farmaseutin lähituen, kun alkoivat tehdä ajantasaistusta.
Ajantasaisten lääkitystietojen puute on yksi suurimmista lääkitysturvallisuutta vaarantavista tekijöistä.1 2 Siihen liittyvät lääkityspoikkeamat ovat yleisiä potilaan saapuessa hoitoyksikköön. Puutteellinen kotilääkityksen selvittäminen aiheuttaa noin kolmanneksen sairaalassa tapahtuvista lääkkeenmääräämispoikkeamista.2-4 Lääkityspoikkeamien lisäksi puutteellisesti tai virheellisesti koottu lääkelista saattaa vaikeuttaa todellisen hoidon tulosyyn tunnistamista ja lisätä potilaiden riskiä joutua uudelleen sairaalahoitoon5. HUS:n ja KYS:n päivystyksissä tehdyn tutkimuksen mukaan monilääkittyjen iäkkäiden kotilääkitys oli asianmukaisesti selvitetty ja kirjattu vain yhdellä 150 potilaasta.6 Myös HUS Psykiatriassa on haasteita kotilääkityksen ajantasaistuksen toteutumisessa JYL ohjeen mukaisesti.7 Vuonna 2024 HUS Psykiatriassa toteutetun kirjaamisen auditoinnin mukaan vain 56 %:lla tutkituista osastopotilaista ja 54 %:lla tutkituista avohoitopotilaista kotilääkelista oli ajantasaistettu.
Lääkelista on dokumentti, johon on koottu potilaan käyttämät lääkkeet, potilaan itse ilmoittamat itsehoitovalmisteet, ravintolisät ja luontaistuotteet annostuksineen ja ottoajankohtineen.5 Lääkitystietojen ajantasaistaminen tehdään vähintään kahta eri tietolähdettä käyttäen esimerkiksi haastattelemalla potilasta ja hyödyntämällä Reseptikeskuksen lääketoimitustietoja.7 Potilaan lääkitys tulee ajantasaistaa potilaan saapuessa, siirtyessä sekä kotiutuessa. Kotilääkityksen ajantasaistaminen Apottiin, ja sen perusteella tehtävä osastolääkelistan määrittely, on vaaratapahtumailmoitusten perusteella lääkehoitoprosessin virhealttein kohta.7
Sähköisten potilastietojärjestelmien käyttö kuormittaa terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Erityisen haastavaa tämä on potilaan tullessa hoitoon, jolloin potilaan lääkitystietojen ajantasaistaminen on kriittisen tärkeää ja samalla aikaa vievää. Psykiatriassa epäsuoran, ei potilaaseen kohdentuvan, työajan määrä on erityisen suuri. Tietojen vieminen järjestelmään edellyttää ammattilaisen ja potilaan yhteistyötä, eikä sitä voida siirtää sellaisenaan sihteereille tai suoraan potilaalle itselleen. Sen sijaan nimikesuojattu toisen asteen koulutettu lähihoitaja voisi nykyisen lainsäädännön puitteissa toimia potilaan esitietojen koostajana yhdessä potilaan kanssa.
Ennen Apotin käyttöönottoa nimikesuojattujen oli mahdollista tehdä kotilääkityksen ajantasaistusta, mutta Apotin käyttöönoton yhteydessä se rajattiin vain sairaanhoitajille, farmasian ammattilaisille ja lääkäreille. Apotin käyttöönoton myötä Psykiatriassa vain lääkärit ja osastofarmaseutit ovat ajantasaistaneet potilaiden kotilääkelistoja. Psykiatrian uusi toimintaohje linjaa, että kotilääkityksen ajantasaistusta tekevät lisäksi jatkossa myös sairaanhoitajat.8 Tässä yhteydessä tutkitaan, onko lähihoitajan mahdollista ja turvallista ajantasaistaa kotilääkitystiedot (Potilaan haastattelu, Reseptikeskushaku, yhteensovitus ja rakenteistus Apotissa), jolloin jokainen hoitotyöntekijä voisi ajantasaistaa omien potilaidensa lääkityksen.
1. WHO World Health Organisation global patient safety challenge on medication safety, Medication without harm. Geneve, 2017.
2. Schepel L, Kuitunen S. Lääkitysturvallisuus sairaalassa. Lääkitysturvallisuus sairaalassa, 2020:212-22.
3. Mueller SK, Sponsler KC, Kripalani S, et al. Hospital-based medication reconciliation practices: a systematic review. Arch Intern Med 2012;172(14):1057-69.
4. Dobrzanski S, Hammond I, Khan G, et al. The nature of hospital prescribing errors. Br J Clin Govern 2002(7):187 - 93.
5. Terveysministeriö SS-j. Turvallinen lääkehoito: Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen, 2021.
6. Schepel L, Lehtonen L, Airaksinen M, et al. Medication reconciliation and review for older emergency patients requires improvement in Finland. Int J Risk Saf Med 2019;30(1):19-31.
7. HUS. JYL-ohje Lääkitystiedon ajantasaistaminen: HUS Konsernihallinto, 2024.
8. Psykiatria H. Lääkityksen ajantasaistuksen työnjako Psykiatrialla toimintaohje työntekijöille, 2024.
Kohderyhmä on nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt (lähihoitajat), jotka osallistuivat pilottiin ja ajantasaistivat potilaiden lääkityksiä. Lähihoitajien kokemuksia kartoitettiin haastatteluiden ja yksikössä täytettävän lomakkeen avulla.
Pilotin tulokset tukevat toimintamallin laajentamista, mutta osastoilla tarvitaan enemmän tukea ja toistoa rutiinin muodostamiseksi. Haastateltavat nostivat esiin, että osaston henkilökunta tulisi kouluttaa porrastetusti, jotta hoitajat saavat rutiinia. Avohoidon vastaanotolla uusi rooli toi työnkuviin sujuvuutta ja uusien potilaiden suuri määrä pilotin aikanan mahdollisti tehokkaan oppimisen.
Pilotissa esiin tulleisiin haasteisiin voidaan vaikuttaa etukäteen hyvällä suunnittelulla ja henkilökunnan koulutuksella. Lähituki koettiin välttämättömäksi osaksi koulutusta sekä osastoilla että vastaanotolla, joten sitä tulisi järjestää myös jatkossa, jos toimintamallia laajennetaan. Pelkkä kirjallinen materiaali ei riitä lääkityksen ajantasaistuksen opetteluun ja toiminnan jalkauttamiseen yksiköissä.
Näin ollen toimintatapaa tullaan juurruttamaan HUS Psykiatriassa henkilökohtaisen luvan avulla (Johtaja ylilääkärin alustava päätös). Henkilökohtaista lupaa varten esihenkilöt arvioivat mahdollisen tarpeen. Tämän jälkeen yksiköihin koulutetaan superosaajia, jotka pystyvät toimimaan lähitukena alkuvaiheessa ja näin varmistavat ajantasaistuksien laadun ja sisällön. Juurruttaminen vaati alussa farmaseuttiresurssia.
Pilotin kokemuksia arvioitiin monimenetelmällisesti, havainnoinnin, kyselyiden, haastatteluiden ja lääkitykseen liittyvien Haipro-ilmoitusten seurannan avulla.
Pilotin aikana ajantasaistuksia tehtiin yhteensä 226 kappaletta, joista farmaseutin lähituki oli mukana 22 kertaa. Yleisimmät haasteet perehdytysvaiheessa olivat kauppanimen ja vaikuttavan aineen yhdistäminen, poikkeavan käytön merkitseminen ja itseilmoitetun lääkkeen lisääminen lääkelistalle. Keskimääräinen ajantasaistusaika oli vastaanotolla 6 minuuttia ja osastolla 25 minuuttia. Ajantasaistukseen käytetty aika väheni pilotin aikana. Alussa aika oli keskimäärin 35 min ja lopussa 9 min. Lähes aina lähihoitajat pystyivät tekemään ajantasaistuksen kokonaan itse (n= 214).
Haastateltavat (n=10) kokivat, ettei ammattinimikeellä ole ratkaisevaa merkitystä siinä, kuka pystyy ajantasaistamaan potilaan kotilääkityksen, vaan tärkeämpää on työkokemus, lääkehoito-osaaminen ja Apotin hallinta. Pelkkä Moodle-koulutus ei haastattelujen perusteella riittänyt ajantasaistuksen opetteluun. Lähituki koettiin välttämättömäksi osaksi koulutusta. Pilotin aikana tehtiin yksi ei vakava Haipro-ilmoitus, joka koski lähihoitajan tekemää lääkityksen ajantasaistusta. Ilmoituksessa oli tuotu pkv-lääke lääkelistalle itseilmoitettuna lääkkeenä vastoin Psykiatrian ohjeistusta.
Erityisesti vastaanotolla toimintatapa koettiin lääkärin ja sairaanhoitajan työnkuvaa helpottavana.
Tulosten perusteella ammattinimikkeellä ei ole ratkaisevaa merkitystä, vaan lähihoitajat voivat turvallisesti toteuttaa lääkityksen ajantasaistusta, kun he saavat riittävän koulutuksen ja tuen. Tämä vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua, toimintatavoista sopimista ja koulutusta, sisältäen lähituen ja kirjalliset materiaalit.