Hallitusohjelman mukaan kehitetään kuntoutusta lähtökohtana kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma. Kuntoutuksen uudistamisen tavoitteena on parantaa väestön toiminta-, työ- ja opiskelukykyä, tukea itsenäistä selviytymistä ja lisätä osallistumista työelämään. Uudistuksella mahdollistetaan jokaiselle oikeus tarpeenmukaiseen kuntoutukseen.
Toimiva kuntoutus sosiaali- ja terveyspalveluissa -osahanke on liitetty osaksi Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen Tulevaisuuden sotekeskus -kokonaishanketta. Tähän osahankkeeseen kuuluu myös psykososiaalisten menetelmien saatavuuden parantaminen kaikissa ikäluokissa. Hallitusohjelmaan on kirjattuna, että vuosina 2021-2023 mielenterveysstrategian toimeenpanon painopiste on psykososiaalisten hoitojen ottaminen käyttöön perusterveydenhuollossa ja sitä tukevan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyörakenteen luominen.
Tulevaisuudessa on taattava sujuvat, yhdenvertaiset palvelut kaikille hyvinvointialueen asukkaille jo perustasolla ns. yhden luukun periaatteella. Tavoitteena on kehittää palvelupolkuja joustavaksi ja oikea-aikaiseksi sekä siirtää painopistettä varhaisempaan tukeen. Asiakkaalle ja myös ammattilaisille tilanne selkiytyy huomattavasti kun peruspalvelut saadaan toiminnallisena kokonaisuutena pääsääntöisesti yhdestä osoitteesta. Asiakasohjaus hyötyy yhteistyössä tehtävästä kehittämisestä, kun palvelupolut ja yhteydenottokanavat ovat selkeät ja helposti saavutettavat.
Tämän vuoksi on tärkeää kehittää ratkaisuja, jotka edistävät näitä periaatteita.
Sosiaali- ja terveyshuollossa on jo olemassa ja kenties tulevaisuudessakin jatkuu ongelma, miten taataan resurssit niin perustasolla kuin erikoissairaanhoidossakin. On tärkeää kehittää kuntoutuspalveluja perustasolla, jotta vältyttäisiin raskaammilta erikoissairaanhoidon palveluilta. Matalan kynnyksen kuntoutuspalvelut voivat helpottaa resurssipulaa.
Lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjautumisen perusteet (STM) on julkaistu keväällä 2023 ja perusteissa todetaan mm., että perustasolla tulee olla nimetty kuntoutuksen ohjauksesta ja koordinoinnista vastaava ammattilainen, jonka tavoittavat sekä kuntoutuksen asiakkaat, joilla ei ole yhdys-/vastuuhenkilöä nimettynä, että yksilöllisempää ohjausta, tukea ja tietoa (esim. sairauteen, vammaan ja kuntoutukseen liittyvät kysymykset) tarvitsevat asiakkaat.
Päihdepalvelujen kehittämistä laajennetaan ja tavoitteena on esim. tarjota päihdepalveluita herkästi palvelujen ulkopuolelle jääville päihteiden käyttäjille. Tarkoituksena on sujuva ja kattava hoidon ja kuntoutuksen saatavuus ja käyttöön otettujen palvelumuotojen vakiinnuttaminen.
Tavoitteena on luoda sujuvat ohjautumismallit eri kuntoutuspalveluiden piiriin oikea-aikaisesti. Myös psykososiaalisten menetelmien saatavuuden parantaminen kaikissa ikäluokissa kuuluu tämän osahankkeen piiriin.
Kehittämistyössä tarkastellaan ja huomioidaan myös eri kuntoutuspalvelujen välinen yhteistyö ja yhteydenottokanavat. Esim. sosiaalisen kuntoutuksen ja terveydenhuollon välinen asiakasrajapinta vaatii kehittämistä.
Kun ohjautuminen tapahtuu oikea-aikaisesti ja oikeaan kuntoutuspalveluun, vältytään ehkä raskaammilta ja kalliimmilta erikoissairaanhoidon palveluilta. Tämä hyödyntää myös kuntoutujaa; hänen kuntoutuspolkunsa ei turhaan pitkittyisi.
Asiakkaan näkökulmasta voi joskus vaikuttaa, ettei hänelle ole riittävästi kerrottu esim. kuntoutussuunnitelmasta, miten hänen polku etenee, tai selkeä suunnitelma saattaa puuttua kokonaan. Asiakkaan asiat ovat pirstaloituneina eri palvelualueilla ja kokonaisuus on asiakkaan asioista on muodostumatta.
Sujuvat ohjautumispolut hyödyttävät myös ammattilaisia; asiakas saadaan nopeasti ohjattua oikean palvelun piiriin.
Lääkinnällisen kuntoutuksen kehittäjätyöntekijät ovat tehneet asiakaskyselyn kuntoutuspalveluihin ohjautumisesta sekä ohjautumisen oikea-aikaisuudesta ja palvelun saavutettavuudesta.
Päihde- ja riippuvuuspalveluissa on pyritty kehittämään ryhmätoimintoja yksilöhoitojen rinnalle
