Toiminnanohjaus Ekhvan asiakasohjauksen tukena (RRP, P4, I4)

Luotu 10.12.2025
Toiminnanohjaus Ekhvan asiakasohjauksen tukena (RRP, P4, I4)
Toiminnanohjaus Ekhvan asiakasohjauksen tukena (RRP, P4, I4)

Tiivistelmä

HAPPEE2-hankkeessa kehitettiin SBM-toiminnanohjausalustalle iäkkäiden asiakas- ja palveluohjauksen, kuntoutusohjauksen, kotikuntoutuksen, kuntouttavan kotisairaanhoidon sekä SBM-eteisen lähettämisen portaalin toiminnanohjaussovelluksia tukemaan asiakkuuksien hallintaa, palveluprosessien koordinointia ja tiedolla johtamista. Toimintamallissa asiakkuuksien seuranta ja palveluiden koordinointi siirrettiin hajanaisista työvälineistä yhteiseen digitaaliseen toimintaympäristöön, jossa asiakkaan tilanne, tehtävät ja palveluprosessin eteneminen ovat ajantasaisesti työntekijöiden, tiimien ja johdon käytettävissä.

Toimintamallin keskeisiä ratkaisuja ovat iäkkäiden asiakasohjauksen Sujuva 2.0 -sovellus, kuntoutusohjauksen ja kotikuntoutuksen toiminnanohjaussovellukset, asiakaskohtaiset tilannekuvat, työpöytänäkymät, heräte- ja muistiinpanotoiminnot sekä raportointi- ja johtamisnäkymät. Ratkaisut tukevat asiakkaiden suunnitelmallista ja oikea-aikaista palvelua sekä mahdollistavat asiakasvirtojen, resurssien ja palveluprosessien seurannan reaaliaikaisesti.

Käyttöönoton myötä asiakkuuksien hallinta on systematisoitunut, toimintatavat ovat yhdenmukaistuneet ja tiedon saatavuus on parantunut. Asiakkuuksien hoitaminen ei ole enää riippuvaista yksittäisestä työntekijästä, vaan tieto on yhteisesti hyödynnettävissä. Pitkän aikavälin tavoitteena on vahvistaa tiedolla johtamista, parantaa palvelujen koordinointia, kohdentaa resursseja vaikuttavammin sekä tukea sujuvia ja yhdenvertaisia palvelupolkuja koko hyvinvointialueella

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Väestön ikääntyminen lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta sekä kasvattaa painetta kohdentaa käytettävissä olevat resurssit mahdollisimman vaikuttavasti. Samanaikaisesti asiakkaiden palvelupolut ovat yhä monimutkaisempia, ja sama asiakas voi käyttää useita eri sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Tämä edellyttää ajantasaista tietoa, sujuvaa tiedonkulkua sekä kykyä hallita asiakkuuksia ja palveluprosesseja kokonaisuutena.

Iäkkäiden palvelutarpeen arvioinnissa, kuntoutuksessa, kotiutuksessa ja asiakasohjauksessa työntekijät tarvitsevat tietoa useista eri tietojärjestelmistä. Hajallaan oleva tieto vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista, lisää päällekkäistä työtä ja voi hidastaa asiakkaan palvelujen järjestymistä. Myös esihenkilöiden ja johdon mahdollisuudet seurata asiakkuusmääriä, palveluvirtoja ja resurssien käyttöä ovat rajalliset ilman tarkoituksenmukaisia toiminnanohjauksen välineitä.

SBM-toiminnanohjaus vastaa tähän haasteeseen kokoamalla asiakkuuksien hallinnan, palveluprosessien seurannan ja työn organisoinnin yhteen toimintaympäristöön. Ratkaisu yhdistää tietoa useista tietolähteistä ja muodostaa ammattilaisille ajantasaisen näkymän asiakkaan tilanteeseen. Näin asiakkaan palvelutarpeisiin voidaan vastata oikea-aikaisemmin, ennakoivammin ja yhdenmukaisemmin.

Väestön ikääntyminen ja palvelutarpeiden monimutkaistuminen edellyttävät sujuvaa asiakkuuksien ja toimintakykytiedon hallintaa. Toimintakykytietokokonaisuus (ICF-pohjainen digitaalinen kirjaaminen) kokoaa asiakkaan toimintakykytiedot yhteen näkymään sekä tukee yhteistä kirjaamista, moniammatillista yhteistyötä ja tiedolla johtamista. Se helpottaa asiakkaan tilanteen kokonaisarviointia, vähentää päällekkäistä työtä kertakirjaamista hyödyntäen ja tukee palvelujen oikea-aikaista kohdentamista. Näin toimintamalli vastaa tarpeeseen tuottaa vaikuttavia ja kustannustehokkaita sosiaali- ja terveyspalveluja kasvavan palvelukysynnän tilanteessa.

Yksilön näkökulmasta toimintamalli tukee palvelujen sujuvuutta, vähentää tiedon pirstaloitumisesta aiheutuvia katkoksia ja auttaa varmistamaan, että asiakkaan palveluprosessia seurataan kokonaisuutena. Asiakas hyötyy siitä, että hänen tilanteensa on eri ammattilaisten tiedossa ja palveluiden koordinointi on aiempaa systemaattisempaa.

Ammattilaisten näkökulmasta toimintamalli vähentää tiedon etsimiseen käytettävää aikaa, tukee työn suunnittelua sekä auttaa hallitsemaan asiakasprosesseja. Herätteet, notifikaatiot ja työpöytänäkymät tukevat päivittäistä työtä ja vähentävät riskiä, että asiakkaan palveluprosessiin liittyviä tehtäviä jää huomaamatta.

Palvelujärjestelmän näkökulmasta toimintamalli vahvistaa asiakkuudenhallintaa, moniammatillista yhteistyötä sekä tiedolla johtamista. Tiimi- ja johtamisnäkymät tukevat resurssien kohdentamista, palveluiden saatavuuden seurantaa ja asiakasvirtojen hallintaa. Samalla voidaan vähentää päällekkäistä työtä ja parantaa palveluprosessien läpinäkyvyyttä.

Yhteiskunnallisella tasolla toimintamalli vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisiin haasteisiin: väestön ikääntymiseen, työvoiman saatavuuden haasteisiin sekä tarpeeseen tuottaa palvelut aiempaa vaikuttavammin ja kustannustehokkaammin. Toiminnanohjauksen avulla olemassa olevia resursseja voidaan hyödyntää paremmin ja asiakkaille tarjota palveluja oikea-aikaisesti heidän tarpeidensa mukaisesti.

 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintamallin eli SBM-toiminnanohjaussovellusten kohderyhmänä ovat erityisesti ikääntyneet asiakkaat, kuntoutusta tarvitsevat asiakkaat sekä muut asiakkaat, joiden palvelukokonaisuus edellyttää pitkäjänteistä koordinointia ja seurantaa. Sovelluksia käyttävät asiakasohjauksen, palvelutarpeen arvioinnin, kuntoutusohjauksen, kuntouttavan kotisairaanhoidon ja kotikuntoutuksen ammattilaiset sekä heidän esihenkilönsä. Sovellukset tukevat asiakkaan palvelupolun hallintaa, monialaista yhteistyötä, asiakkuuksien systemaattista seurantaa sekä tiedolla johtamista. Toimintakykytieto on Ekhvalla laajasti käytössä ja sen avulla asiakkaan kokonaistilanne on paremmin nähtävissä, palvelut voidaan järjestää oikea-aikaisesti ja työ voidaan kohdentaa vaikuttavasti.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimintamallin eli SBM-toiminnanohjaussovellusten tavoitteena on:

  • mahdollistaa keskitetympi asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli
  • tukea yhden yhteydenoton periaatteen toteutumista
  • vähentää ammattilaisten päällekkäistä työtä
  • hyödyntää kertakirjaamista ja olemassa olevaa asiakastietoa tehokkaammin
  • visualisoida asiakkaan toimintakykytieto osaksi toiminnanohjausta, jotta asiakkaan kokonaistilanne, palvelutarve ja toimintakyvyn muutokset ovat helposti ammattilaisten hyödynnettävissä.
  • tuoda näkyväksi asiakkaan palvelupolku ja kokonaistilanne
  • parantaa asiakkuuksien hallintaa ja seurantaa
  • kehittää asiakasvirtojen ja resurssien johtamista
  • vahvistaa tiedolla johtamista
  • lisätä tietoturvallisuutta vähentämällä hajanaisten työvälineiden käyttöä
  • mahdollistaa asiakkaiden suunnitelmallinen ja ennakoiva seuranta

     

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Tavoitteiden toteutumista seurataan muun muassa:

  • sovellusten käyttäjämäärillä
  • asiakkuuksien määrän ja käsittelyn seurannalla
  • palveluvirtojen seurannalla
  • työjonojen ja käsittelytilanteiden näkyvyydellä
  • raportointi- ja työpöytänäkymien tuottamalla tiedolla
  • käyttäjäpalautteella
  • johtamisen ja resurssienhallinnan näkökulmasta tuotetulla tilannekuvatiedolla

 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toiminnanohjaussovellusten kehittämisessä ja käyttöönotossa keskeisiä edellytyksiä ovat:

  • johdon sitoutuminen digitaalisten toimintatapojen kehittämiseen
  • tiivis yhteistyö palvelutuotannon ammattilaisten kanssa
  • toiminnan ja tietojärjestelmien yhteiskehittäminen
  • asiakas- ja palveluohjauksen prosessien tuntemus
  • riittävät kehittämis- ja henkilöstöresurssit
  • SBM-järjestelmäalusta sekä integraatiot muihin järjestelmiin
  • käyttäjien koulutus ja käyttöönoton tuki
  • jatkuva kehittäminen palvelutuotannon tarpeiden mukaisesti

     

Toimintamallin ydinsisältö

Kokonaisuuteen kuuluvat:

  • iäkkäiden asiakasohjauksen Sujuva 2.0 -ratkaisu
  • kuntoutusohjauksen asiakkuuksien hallinnan sovellus
  • kotikuntoutuksen toiminnanohjaussovellus
  • toimintakykytiedon visualisointi
  • työntekijöiden työpöytänäkymät
  • tiimien työpöytänäkymät
  • heräte- ja muistutetoiminnot
  • asiakaskohtainen tilannekuva

    Toimintamallin ydinsisältönä on asiakkuuksien hallinnan, palveluprosessien seurannan ja työn organisoinnin siirtäminen yhteiseen toiminnanohjaussovellukseen. Käyttöönotossa sovitaan yhtenäiset toimintatavat asiakkaiden ohjaamiselle, asiakkuuksien hallinnalle, seurannalle ja vastuutukselle sekä luovutaan hajanaisista Excel-taulukoista, sähköposteista, Teams-viesteistä ja henkilökohtaisista muistilistoista. 

    Kaikki palveluun tulevat asiakkaat käsitellään toiminnanohjaussovelluksessa, jossa asiakkuuden eteneminen, tehtävät, määräajat ja seuranta ovat näkyvissä työntekijöille ja tiimeille. Työntekijät hyödyntävät työpöytänäkymiä, herätteitä, muistutuksia ja tilannekuvia asiakkaiden asioiden hallinnassa. Asiakkaiden palveluprosesseja seurataan suunnitelmallisesti, jolloin palvelutarpeisiin voidaan vastata oikea-aikaisesti ja ennakoivasti.

    Esihenkilöt ja johto hyödyntävät sovelluksen tuottamaa tietoa asiakasvirtojen, työtilanteen, resurssien käytön ja palveluprosessien seurannassa. Toimintamalli tukee tiedolla johtamista, monialaista yhteistyötä ja asiakkaan kokonaistilanteen huomioimista

Toimintamallin aikaansaama muutos

SBM-toiminnanohjaussovellusten myötä asiakkuuksien hallinta siirtyy hajautetuista työvälineistä yhteiseen toiminnanohjauksen ympäristöön.

Muutoksia ovat esimerkiksi:

  • sähköpostien, Teams-viestien ja puheluiden varaan rakentuvan koordinoinnin väheneminen
  • Excel-listojen ja henkilökohtaisten muistivihkojen käytön väheneminen
  • asiakkaiden systemaattinen seuranta
  • asiakkaan kokonaistilanteen parempi näkyvyys
  • asiakkaan toimintakykytieto kootaan yhteen visuaalisesti helposti tulkittavaan näkymään. Aiemmin toimintakykyä kuvaava tieto oli hajautuneena asiakastietojärjestelmiin, arviointeihin ja yksittäisiin kirjauksiin, jolloin kokonaiskuvan muodostaminen ja toimintakyvyn muutosten tunnistaminen olivat työläitä.
  • palvelujen koordinoinnin tehostuminen
  • tiedon jakautuminen koko tiimin käyttöön
  • resurssien ja asiakasvirtojen näkyvyys johdolle
  • ennakoivampi työote asiakkuuksien hoidossa
  • tietoturvan parantuminen

     

     

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

SBM-toiminnanohjaussovellusten käyttöönoton seurauksena:

  • ammattilaisten käyttöön on saatu yhtenäiset työpöytänäkymät
  • asiakkaiden asioiden seuranta on systematisoitunut
  • herätteet ja muistutukset tukevat asiakkaiden oikea-aikaista palvelua
  • asiakkuuksien tilannekuva on helposti saatavilla
  • palveluihin lähettäminen on yhdenmukaistunut
  • tiimit voivat seurata työtilannetta ja asiakasvirtoja reaaliaikaisesti
  • asiakkuuksien hoitaminen ei ole riippuvaista yksittäisestä työntekijästä
  • SBM-ratkaisujen käyttö on laajentunut merkittävästi

Kehitetyt sovellukset ovat aktiivisessa tuotantokäytössä.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Pitkällä aikavälillä toiminnanohjauksen kehittämisen tavoitteena on:

  • asiakkaiden palvelupolkujen sujuvoituminen
  • asiakas- ja palveluohjauksen yhdenmukaistuminen
  • palveluiden parempi koordinointi
  • ennakoivampi työskentelyote
  • tiedolla johtamisen vahvistuminen
  • resurssien tehokkaampi kohdentaminen
  • asiakasvirtojen parempi hallinta
  • palvelujen vaikuttavuuden seurannan parantuminen
  • monialaisen yhteistyön vahvistuminen

Toimintamalli tukee siirtymistä kohti yhdenmukaisempaa ja tietoon perustuvaa asiakkuuksien hallintaa koko hyvinvointialueella.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Lyhyellä aikavälillä kustannuksia syntyy:

  • sovelluskehityksestä
  • käyttöönotosta
  • koulutuksesta
  • järjestelmäintegraatioista
  • ylläpidosta ja jatkokehittämisestä

Pitkällä aikavälillä toiminnanohjaussovellusten käyttöönottojen odotetaan tuottavan kustannushyötyjä:

  • Toimintakykytiedon systemaattinen hyödyntäminen mahdollistaa toimintakyvyn muutosten varhaisen tunnistamisen ja asiakkaalle tarkoituksenmukaisten, arvoa tuottavien palvelu- ja kuntoutusratkaisujen kohdentamisen. Oikea-aikaisilla toimenpiteillä voidaan tukea asiakkaan toimintakyvyn säilymistä tai paranemista, mikä edistää itsenäistä selviytymistä ja voi vähentää raskaampien palvelujen tarvetta sekä hillitä palvelujärjestelmän kustannusten kasvua.
  • vähentämällä päällekkäistä työtä
  • tehostamalla asiakkuuksien hallintaa
  • vähentämällä manuaalista tiedon kokoamista ja seurantaa
  • parantamalla resurssien kohdentamista
  • tukemalla oikea-aikaista palveluiden järjestämistä
  • vähentämällä virheiden ja tiedon katoamisen riskiä
  • lisäämällä työn tuottavuutta ja palveluprosessien sujuvuutta

Kustannusvaikutuksia voidaan seurata esimerkiksi henkilöstön työajan käytön, asiakasvirtojen hallinnan, palveluprosessien läpimenoaikojen sekä resurssien kohdentumisen näkökulmasta.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toiminnanohjaussovellukset on rakennettavissa / siirrettävissä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöihin, joissa tarvitaan asiakkuuksien hallintaa, palveluprosessien seurantaa ja monialaista yhteistyötä. Mallia voidaan soveltaa esimerkiksi vammaispalveluissa, perhekeskuspalveluissa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä perusterveydenhuollossa. Toimintamallin keskeiset elementit, kuten yhteinen tilannekuva, työpöytänäkymät, herätteet, asiakkuuksien hallinta ja tiedolla johtaminen, ovat hyödynnettävissä kohderyhmästä riippumatta. Käyttöönotto edellyttää toimintaa tukevia tietojärjestelmäratkaisuja, johdon sitoutumista sekä palveluprosessien yhteistä suunnittelua.

Sovellukset on hyvin käyttöönotettavissa muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, joissa tarvitaan asiakkuuksien hallintaa, palveluprosessien koordinointia ja tiedolla johtamista. Mallin keskeiset elementit, kuten yhteinen tilannekuva, työpöytänäkymät, herätteet, tehtävien seuranta ja johtamisen näkymät, ovat sovellettavissa useisiin eri kohderyhmiin ja toimintaympäristöihin. Toiminnanohjaus ei ole sidottu tiettyyn asiakasryhmään tai palveluun, vaan sitä voidaan hyödyntää kaikissa palveluissa, joissa tarvitaan suunnitelmallista asiakkuuksien hallintaa ja monialaista yhteistyötä. Käyttöönotto edellyttää toimintaa tukevia tietojärjestelmäratkaisuja, yhteisesti määriteltyjä toimintaprosesseja sekä henkilöstön osallistamista kehittämiseen.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Käyttöönotossa kannattaa kehittää samanaikaisesti sekä toimintaprosesseja että niitä tukevia digitaalisia ratkaisuja. Keskeisiä onnistumisen edellytyksiä ovat johdon sitoutuminen, käyttäjien osallistaminen kehittämiseen, riittävä koulutus sekä vaiheittainen käyttöönotto. Toiminnanohjauksen suurimmat hyödyt saavutetaan, kun asiakkuuksien hallinta siirtyy hajanaisista työvälineistä yhteiseen toiminnanohjauksen ympäristöön, jossa tieto on kaikkien tarvittavien toimijoiden käytettävissä ja asiakkuuksia voidaan seurata suunnitelmallisesti sekä tiedolla johtamista tukien.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Toimiala
Terveyspalvelut
Toimintaympäristö
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Toimintamallin tyyppi
Tuote tai sovellus
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Levinnyt kehittämisympäristön ulkopuolelle
Minne levinnyt

Ekhvalla otettu käyttöön useita toiminnanohjauksen sovelluksia eri yksiköissä sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluissa koska sen hyödyt selvästi osoitettu.

Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)