Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Hankekumppaneiden kanssa yhteisesti tunnistettu haaste on, että asumisen ja asumisen tuen vaihtoehtoja ei ole riittävästi, asumispalveluihin on pitkät jonot ja asuntoja on vaikea löytää.
TIE -Tukea itsenäiseen elämään (ESR+) hanke
Tiivistelmä
Hankkeessa kartoitetaan asiakkaiden tarpeita ja nykyisiä käytäntöjä, kehitetään ja pilotoidaan uusia asumisen tuen toimintamalleja sekä vahvistetaan asiakasosallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja monialaista yhteistyötä. Tavoitteiden saavuttamista tuetaan henkilöstön osaamisen kehittämisellä, toimintamallien arvioinnilla sekä hyvien käytäntöjen juurruttamisella ja levittämisellä osaksi hyvinvointialueiden pysyvää toimintaa.
Ryhmähankkeen konkreettisina tuloksina tuotetaan suoraan hyvinvointialueille sopivia, valtakunnallisesti käyttöön otettavia monipuolisia asumisen tuen vaihtoehtoja uuden vammaispalvelulain hengen mukaisesti. Asiakkaille pystytään tuottamaan entistä monipuolisempia asumisen vaihtoehtoja ja räätälöimään asiakaskohtaisempi tuki kuhunkin asumismuotoon. Asumisen tuen muodoissa on hyödynnetty ajantasaisesti kotiin järjestettävän uuden teknologian tuomat hyödyt.
Asumispalvelurakenne kevenee ja monipuolistuu eri alueilla. Asiakkaille kyetään tarjoamaan entistä kevyempiä asumisen vaihtoehtoja, kun asumisen tuen tarve on palvelutarpeen arvioinnin ja asumisvalmennuksen keinoin selvitetty tarkasti. Vammaisten henkilöiden itsenäisempi asuminen vahvistuu kehittämällä uudenlaisia toimintamalleja asumisen tuen palvelujen monipuolistamiseksi ja panostamalla eri lainsäädännön toimesta tuotettavien palvelujen ensisijaisuuteen uuden vammaispalvelulain hengen mukaisesti. Asumispalvelurakenne kehittyy palvelun tarvetta vastaavasti. Uusi teknologia ja etäpalvelut ovat täysimääräisesti hyödynnetty toiminnassa.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimuksessa olemme tunnustaneet kaikkien vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen oikeuden elää yhteisössä, valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa asuu. Hyvinvointialueiden on taattava, että vammaisille henkilöille on tarjolla riittävästi monipuolisia asumisen vaihtoehtoja ja valikoima kotiin annettavia palveluja tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Uusi vammaispalvelulaki ei tyhjentävästi määrittele, miten asumisen tuen palvelua tulisi järjestää. Hanketyössä haluamme erityisesti panostaa uudenlaisiin ja monipuolisiin toimintamalleihin, jotta asumisen vaihtoehdot ja tukimuodot voidaan järjestää mahdollisimman yksilöllisesti ja tarpeen mukaisesti itsenäistä elämää tukevalla tavalla.
Vammaisille itsenäistyville nuorille ei ole riittävästi tukea lapsuudenkodista irtautumiseen, itsenäistymiseen ja omaan kotiin muuttamiseen. Ympärivuorokautisen palveluasumisen osuus vammaisten asumispalveluista on suuri. Asumispalvelurakenne painottuu ympärivuorokautiseen asumispalveluun tai toisaalta kevyemmin tuettuun asumiseen. Asiakkaiden tarpeet ja samaten lainsäädännön painotukset edellyttäisivät nykyistä enemmän yhteisöllisen asumisen ja muiden asumisen välimuotojen lisäämistä. Asumispalveluiden järjestämisessä ja sisällön kehittämisessä tulisi nykyistä enemmän kuulla palveluiden käyttäjiä ja heitä edustavien järjestöjen edustajia sekä osallistaa heitä mukaan kehittämistyöhön. Näin pystytään kehittämään palveluita, jotka vastaavat tarpeisiin ja löytämään uudenlaisia, yksilöllisiäkin, ratkaisuja. Tukea itsenäiseen elämään -hankkeella ratkaisemme edellä kuvattua kehittämisen tarvetta.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Asumisen tuen toimintamallien monipuolistuminen mahdollistaa vammaisen henkilön omassa kodissa itsenäistä asumista ja elämää. Toimintamallit auttavat palvelujen järjestäjää valitsemaan tukimuodoista sopivimmat asiakaan arjen tueksi ja ennaltaehkäisemään raskaampia palvelumuotoja. Itsenäistyvät nuoret ohjautuvat tarpeitaan vastaavan asumisen tuen piiriin ja nuoren itsenäistymisen tukiverkosto hyvinvointialueen palveluista täydennettynä järjestösektorin ja kokemusasiantuntijoiden tarjoamista mahdollisuuksista. Kolmen osahankkeen yhteistyönä kyetään tuottamaan monipuolinen valikoima asumisen tuen toteuttamisen muotoja. Yhteistyössä kykenemme vaikuttamaan tehokkaasti niiden kokeiluun ja käyttöön ottoon hyvinvointialueilla.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
- Tuotetaan suoraan hyvinvointialueille sopivia, valtakunnallisesti käyttöön otettavia monipuolisia asumisen tuen vaihtoehtoja uuden vammaispalvelulain hengen mukaisesti.
- Asiakkaille pystytään tuottamaan entistä monipuolisempia asumisen vaihtoehtoja ja räätälöimään asiakaskohtaisempi tuki kuhunkin asumismuotoon.
- Asumispalvelurakenne kevenee ja monipuolistuu eri alueilla.
- Asiakkaille kyetään tarjoamaan entistä kevyempiä asumisen vaihtoehtoja, kun asumisen tuen tarve on palvelutarpeen arvioinnin ja asumisvalmennuksen keinoin selvitetty tarkasti.
- Asumisen tuen muodoissa on hyödynnetty ajantasaisesti kotiin järjestettävän uuden teknologian tuomat hyödyt.
- Kotiin järjestettävä tuki tuotetaan ensisijaisesti yhdessä vertaistoimijoiden, järjestöjen ja muiden matalan kynnyksen ja ensisijaisten palvelujen toimesta siirtyen vasta sen jälkeen asteittain ja tarpeen mukaan yhä vaativampaan ja moniammatillisempaan tukeen.
- Vammaiset henkilöt saavat yhä monipuolisemmin ja tarpeitaan yksilöllisesti paremmin vastaavia palveluja yhdenvertaisesti, osallisuutta ja toimintakykyä sekä itsemääräämisoikeutta kunnioittaen, mutta samalla myös taloudellisesti tarpeita vastaavalla tavalla tuotettuna.
- Asiakkaiden ja henkilöstön teknologiatietoisuus ja osaaminen lisääntyy ja palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan myös jatkossa aiempaa tehokkaammin uusia innovaatioita hyödyntämällä.
- Asiakkaita osallistavien ja kokemustoimijuutta edistävien kehittämismenetelmien myötä asiakasymmärrykseen perustuva palvelumuotoilu jää paremmin osaksi toiminnan jatkuvaa kehittämistä myös jatkossa.
- Koulutusten, seminaarien ja tuotettujen materiaalien myötä osaamisen laajentaminen ja toimintamallien levittäminen mahdollistuu myös hankeorganisaatioiden ulkopuolelle hyödynnettäväksi.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Hankkeen toteutumisen keskeisiä edellytyksiä ovat hyvinvointialueiden johdon sitoutuminen, monialainen sidosryhmäyhteistyö, vammaispalveluiden ja asumisen tuen asiantuntemus, riittävät henkilöstöresurssit, ESR+-rahoitus sekä avoin ja suunnitelmallinen viestintä. Asiakkaiden, läheisten ja yhteistyökumppaneiden osallistuminen kehittämiseen on edellytyksenä ratkaisujen vaikuttavuudelle, juurtumiselle ja levittämiselle.
Toimintamallin ydinsisältö
Hankkeessa kartoitetaan asiakkaiden tarpeita ja nykyisiä käytäntöjä, kehitetään ja pilotoidaan uusia asumisen tuen toimintamalleja sekä vahvistetaan asiakasosallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja monialaista yhteistyötä. Tavoitteiden saavuttamista tuetaan henkilöstön osaamisen kehittämisellä, toimintamallien arvioinnilla sekä hyvien käytäntöjen juurruttamisella ja levittämisellä osaksi hyvinvointialueiden pysyvää toimintaa.
Toimintamallin aikaansaama muutos
Kolmen osahankkeen yhteistyönä kyetään tuottamaan monipuolinen valikoima asumisen tuen toteuttamisen muotoja. Yhteistyössä kykenemme vaikuttamaan tehokkaasti niiden kokeiluun ja käyttöön ottoon hyvinvointialueilla. Asumisen tuen toimintamallien monipuolistuminen mahdollistaa vammaisen henkilön omassa kodissa itsenäistä asumista ja elämää. Toimintamallit auttavat palvelujen järjestäjää valitsemaan tukimuodoista sopivimmat asiakaan arjen tueksi ja ennaltaehkäisemään raskaampia palvelumuotoja. Itsenäistyvät nuoret ohjautuvat tarpeitaan vastaavan asumisen tuen piiriin ja nuoren itsenäistymisen tukiverkosto hyvinvointialueen palveluista täydennettynä järjestösektorin ja kokemusasiantuntijoiden tarjoamista mahdollisuuksista.
Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset
Ryhmähankkeen konkreettisina tuloksina tuotetaan suoraan hyvinvointialueille sopivia, valtakunnallisesti käyttöön otettavia monipuolisia asumisen tuen vaihtoehtoja uuden vammaispalvelulain hengen mukaisesti. Asiakkaille pystytään tuottamaan entistä monipuolisempia asumisen vaihtoehtoja ja räätälöimään asiakaskohtaisempi tuki kuhunkin asumismuotoon. Asumisen tuen muodoissa on hyödynnetty ajantasaisesti kotiin järjestettävän uuden teknologian tuomat hyödyt.
Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus
Asumispalvelurakenne kevenee ja monipuolistuu eri alueilla. Asiakkaille kyetään tarjoamaan entistä kevyempiä asumisen vaihtoehtoja, kun asumisen tuen tarve on palvelutarpeen arvioinnin ja asumisvalmennuksen keinoin selvitetty tarkasti. Vammaisten henkilöiden itsenäisempi asuminen vahvistuu kehittämällä uudenlaisia toimintamalleja asumisen tuen palvelujen monipuolistamiseksi ja panostamalla eri lainsäädännön toimesta tuotettavien palvelujen ensisijaisuuteen uuden vammaispalvelulain hengen mukaisesti. Asumispalvelurakenne kehittyy palvelun tarvetta vastaavasti. Uusi teknologia ja etäpalvelut ovat täysimääräisesti hyödynnetty toiminnassa.
Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
Lyhyellä aikavälillä kustannuksia syntyy toimintamallien kehittämisestä, pilotoinnista ja käyttöönotosta. Pitkällä aikavälillä hankkeen odotetaan parantavan kustannusvaikuttavuutta mahdollistamalla itsenäistä asumista tukevien palvelujen nykyistä laajemman käytön, vähentämällä raskaampien palveluiden tarvetta sekä tehostamalla palvelujen kohdentumista asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.
Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Taustatiedot
Maantieteellinen alue
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pirkanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pirkanmaan hyvinvointialue
Toimiala
Sosiaalipalvelut
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)