Terveyskylän yhteiskäyttöisten digipolkujen kehittäminen ja käyttöönotto Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP2, P4, I1b)

Luotu 27.03.2024
Terveyskylän yhteiskäyttöisten digipolkujen kehittäminen ja käyttöönotto Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP2, P4, I1b)

Tiivistelmä

Yhteiskäyttöisten digipolkujen kehittämisen malli tarjoaa yhtenäisen mallin Terveyskylän yhteiskäyttöisten ja YTA-tasoisten digipolkujen kehittämiseen ja laajentamiseen. Malli ohjaa huomioimaan kehittämisenprosessin oleelliset asiat, tarjoaa tasalaatuiset ohjeet polkujen kehittäjille ja pääkäyttäjille. Malli tukee toiminnan kehittämistä ja toiminnanmuutoksen toteuttamista digipolkuja tarjoavissa yksiköissä. 

 

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakkaan hoito jakautuu usein useiden toimijoiden välille. Se voi aiheuttaa katkoja mm. hoidon jatkuvuuteen ja tiedonkulkuun. Tämä voi näkyä asiakkaalle epäyhtenäisinä palveluina ja päällekkäisinä asiointeina. 

Nykytilanteessa digipolkujen kehittäminen ja käyttöönotto on hajanaista eri organisaatioissa. Digipolkuja on rakennettu pääasiassa yksittäisiin palveluketjun osiin, ei koko asiakasprosessin kattaviksi kokonaisuuksiksi. Tämä vaikeuttaa yhteiskäyttöä, hidastaa käyttöönottoa ja heikentää palveluketjujen sujuvuutta sekä hoidon jatkuvuutta. 

Toimintamallilla vastataan tarpeeseen yhtenäistää yhteiskäyttöisten digipolkujen kehittämistä ja käyttöönottoa. Sen avulla mahdollistetaan koko palveluketjun kattavat yhteiskäyttöiset digipolut, sujuvampi palveluketju yli organisaatiorajojen sekä parempi tiedonkulku ja asiakaslähtöisyys. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Hyvinvointialueella on töissä noin 18 000 sosiaali- ja terveysalan sekä pelastustoimen osaajaa. 

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu yhteensä 29 kunnasta. Alueella toimii 44 terveyskeskusta. Hyvinvointialueeseen kuuluva Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) vastaa alueen erikoissairaanhoidosta ja tarjoaa palveluita myös hyvinvointialueen ulkopuolelta tuleville potilaille. Oys vastaa lähes 750 000 suomalaisen erityisvaativasta erikoissairaanhoidosta koko pohjoisessa Suomessa Keskipohjanmaalta ylimpään Lappiin saakka.  

Hyvinvointialueella kehitetään sosiaali- ja terveyskeskusten palveluja monipuolisemmaksi. Ennalta ehkäiseviä palveluita sekä kotiin annettavia palveluja vahvistetaan ja uusia teknologioita ja digitaalisia palveluita hyödynnetään entistä laajemmin. OYS kehittää tulevaisuuden sairaalan rakentamisen yhteydessä sairaalan toimintamalleja ja rakenteita, parantaa toiminnan tuottavuutta ja kehittää hoidon laatua hyvinvointialueella. Uusi tapa toimia sisältää myös digitaalisten palveluiden kehittämistä, jolloin hoito ylettyy nykyistä useammin kotiin asti, eikä potilaiden tarvitse välttämättä liikkua maantieteellisesti laajan hyvinvointialueen sisällä. 

 

Oulun yliopistollisessa sairaalassa OYS on kehitetty ja käyttöönotettu Terveyskylän digihoitopolkuja jo vuodesta 2018 lähtien. Digihoitopolkujen kehittäminen on edennyt digipolun kehittämisen mallin mukaisesti. Mallissa on kuvattu kehittämisen vaiheet ja siihen liittyvät tehtävät. 

Digipolun kehittämisen malli on ollut edelleen toimiva ja käytössä Pohjois-Pohjanmaan hyvivointialueella. RRP2-hankeessa on kehitetty mallin mukaisesti seuraavat digipolut:

  • OYS Foniatrian digipolku
  • OYS Lapsiperheiden sopeutumisvalmennuksen digipolku
  • OYS Las­ten ja nuor­ten in­su­lii­ni­pump­pu­polku (myöhemmin OYS Lasten ja nuorten diabetespolku)
  • Pohde hy­vin­voin­tia elin­ta­voilla di­gi­polku

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tunnistettiin tarve kehittää yhteiskäyttöisiä digihoitopolkuja, jotka mahdollistavat katkeamattoman hoitoketjun erikoissairaanhoiton ja perusterveydenhuollon välille tai eri hyvinvointialueiden välille. Yhteiskäyttöisellä polulla potilas asioi samalla digihoitopolulla, vaikka häntä hoitavat ammattilaiset ja hoitotiimit vaihtuvat hoitosuhteen siirtyessä organisaatiosta toiseen. 

Yhteiskäyttöisten digipolkujen kautta asiakkaille voidaan tarjota yhtenäistä, laadukasta, joustavaa sekä ajasta ja paikasta riippumatonta palvelua. 

Yhteiskäyttöiset digipolut 

  • yhtenäistävät käytänteitä
  • tehostavat yksiköiden työtä ja ajankäyttöä
  • mahdollistavat resurssien tasaamista yksiköiden välillä
  • vähentävät rutiiniluonteisia yhteydenottoja terveydenhuoltoon
  • vapauttavat ammattilaisen aikaa asiakkaiden yksilölliseen hoitoon
  • voivat parantaa hoidon saatavuutta

Yhteiskäyttöisten digipolkujen kehittämiseen ja käyttöönottoon tarvittiin malli, joka ohjaa huomioimaan kehittämisprosessissa olleelliset asiat,  kehittämiseen liittyvät tehtävät ja tukee toiminnan muutokset läpiviemisessä.  

Toimintamallin kohderyhmänä on Terveyskylän digipolkuja kehittävät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä digipolkujen pää- ja vastuukäyttäjät. Toimintamalli on kehitetty RRP2-hankkeen aikana kehitetyn yhteiskäyttöisen Pohde Aivoverenkiertohäiriöpolun ja  yhteiskäyttöiseksi poluksi laajennettujen polkujen, Pohde diabetes digihoitopolku ja Pohde uniapnea digihoitopolku, kehittämisen rinnalla ja sieltä tulleiden oppien kautta. 

Toimintamalli on testattu Pohde Lasta odottavan digihoitopolun, Pohde ADHD-tutkimuspolun ja Munuaiskasvainpotilaan digihoitopolun (Pohjois-Suomen YTA yhteinen polku) kehittämisen ja käyttöönoton aikana. Toimintamallia on testattu myös Pohde Raskausdiabetespotilaan digihoitopolun käytön laajentamisen hyvinvointialueen yhteiskäyttöiseksi poluksi yhteydessä.  Digihoitopolkujen kehittäjiltä ja polkujen pää- ja vastuukäyttäjiltä on kerätty palautetta ja kehittämisehdotuksia toimintamallista testauksen aikana. 

Yhteiskäyttöisistä digipoluista on kerätty  asiakaspalautetta polkuja käyttäviltä potilailta ja asiakkailta. 

RRP2-hankkeessa Pohteella kehitetyt hyvinvointialueen tai Pohjois-Suomen yhteistyöalueen yhteiskäyttöiset digihoitopolut:

  • Pohde Ai­vo­ve­ren­kier­to­häi­riö­polku
  • Pohde ADHD-tut­ki­mus­polku
  • Pohde Lasta odot­ta­van di­gi­polku
  • Mu­nuais­kas­vain­po­ti­laan di­gi­polku (Yhteiskäyttöinen polku Pohjois-Suomen yhteistyöalueella. Polkua käyttävät Pohteen, Soiten ja Laphan potilaat).

RRP2-hankkeessa Pohteella hyvinvointialueen yhteiskäyttöiseksi laajennetut digihoitopolut:

  • Pohde Dia­be­teksen di­gi­­polku
  • Pohde Uniapnean digipolku
  • Pohde Ras­kaus­dia­be­teksen di­gi­­polku
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimintamallin tavoitteena on:

  • Yhtenäistää digipolkujen kehittämistä ja käyttöönottoa
  • Mahdollistaa koko palveluketjun kattavat, yhteiskäyttöiset digipolut 
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
  • Yhteiskäyttöisten digipolkujen määrä ja osuus kaikista digipoluista 
  • Digipolkujen käyttöönoton laajuus (yksiköt ja palveluketjut) 
  • Asiakkaiden ja ammattilaisten käyttökokemus 
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Yhteiskäyttöisten digipolkujen kehittäminen, käyttöönotto ja käytön laajentaminen vaativat henkilöresursseja ja toiminnanmuutosta. 

  • Nimetään vastuuhenkilöt toimintamallin juurruttamiseen ja jatkokehittämiseen 

    • Mahdollistetaan ajankäyttö. Ajankäytön ennakointi ja suunnittelu on tärkeää.  
    • Polkua kehitetään yhteistyössä muiden käyttäjien kanssa kuuntelemalla ideoita ja kehitysehdotuksia
    • Polun kehittäjät sopivat uusista toimintatavoista esihenkilön kanssa ja uusia tapoja kokeillaan rohkeasti

     

  • Johdon osallistuminen kehittämiseen on olennaista
    • Muodostetaan ohjausryhmä, jossa seurataan säännöllisesti polun kehittämistä
    • Esihenkilöt johtavat muutosta ja mahdollistavat digitaalisten palveluiden käyttöönoton resurssit ja välineistön
  • Käyttöönoton tuki
  • Käyttöönoton toteutumisen seuranta
  • Toiminnan muutoksen mittaaminen 
  • Viestintä 

     

Toimintamallia kehitetään yhteistyössä digipolkujen pääkäyttäjien ja yhteiskäyttöisiä polkuja kehittävien kanssa kuuntelemalla ideoita, kokemuksia ja kehitysehdotuksia. 

Toimintamallin ydinsisältö

Yhteiskäyttöisten digipolkujen kehittämisen malli tarjoaa yhtenäisen mallin Terveyskylän yhteiskäyttöisten ja YTA-tasoisten digipolkujen kehittämiseen ja laajentamiseen. Malli ohjaa huomioimaan kehittämisenprosessin oleelliset asiat, tarjoaa tasalaatuiset ohjeet polkujen kehittäjille ja pääkäyttäjille. Malli tukee toiminnan kehittämistä ja toiminnanmuutoksen toteuttamista digipolkuja tarjoavissa yksiköissä. 

 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallin kuvaaminen ja käyttöönotto on selkiyttänyt ja luonut rakenteen yhteiskäyttöisten digihoitopolkujen kehittämiseen ja käyttöönottoon.  Toimintamalli on selkiyttänyt resurssitarvetta ja polun kehittäjän työnkuvaa. Toimintamallin kuvaamisen jälkeen yhteiskäyttöisten digihoitopolkujen kehittäminen ja käyttöönotto on Pohteella lisääntynyt. 

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset
  • Digipolkujen kehittäminen ja käyttöönotto on yhtenäistynyt ja yhteiset käytännöt ovat selkeytyneet 
  • Yhteiskäyttöisten digipolkujen rakentaminen on käynnistynyt ja laajentunut useampaan palveluketjuun 
  • Ammattilaisten välinen yhteistyö ja yhteinen ymmärrys digipolkujen hyödyntämisestä on vahvistunut 
  • Digipolkujen käyttö on lisääntynyt mikä on tukenut palvelujen sujuvuutta ja asiakkaiden ohjautumista palveluissa 
Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus
  • Digipolut ovat vakiintunut osa asiakkaan ja ammattilaisen palveluprosesseja. Digipolut tukevat yhtenäisiä toimintatapoja koko palveluketjussa
  • Digipalvelujen hyödyntäminen lisääntyy, mikä tukee palvelujen saavutettavuutta, asiakaslähtöisyyttä ja tehokkuutta
Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Yhtenäiset toimintamallit ja yhteiskäyttöiset digipolut vähentävät erillisen kehittämistyön tarvetta ja tukevat kustannusvaikuttavaa palvelutuotantoa.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallia voi soveltaa eri potilasryhmille kehitettävien digipolkujen kehittämisen ja käyttöönoton tukena hyvinvointialueilla. 

Digipolkujen käyttöönotto vaatii johdon tukea, esihenkilöiden kiinnostusta ja aktiivista osallistumista digikehittämiseen. Lisäksi tarvitaan innokkaita digikehittäjiä henkilökunnasta viemään digihoitopolkuja käytäntöön.

Digihoitopolkujen kehittämisessä on tärkeä miettiä poluista saatavaa hyötyä ja sen edellyttämää toiminnanmuutosta etukäteen. 

Käyttöönoton ja käytön laajentamisen aikana resurssitarve voi aluksi lisääntyä. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimiala
Digitaaliset palvelut / terveysdata
Toimintaympäristö
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Jatkokehitetty (pohjautuu olemassa olevaan malliin)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Kokeiltu ja pilotoitu
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)