Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Hyvinvointialueella on töissä noin 18 000 sosiaali- ja terveysalan sekä pelastustoimen osaajaa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu yhteensä 29 kunnasta. Alueella toimii 44 terveyskeskusta. Hyvinvointialueeseen kuuluva Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) vastaa alueen erikoissairaanhoidosta ja tarjoaa palveluita myös hyvinvointialueen ulkopuolelta tuleville potilaille. Oys vastaa lähes 750 000 suomalaisen erityisvaativasta erikoissairaanhoidosta koko pohjoisessa Suomessa Keskipohjanmaalta ylimpään Lappiin saakka.
Hyvinvointialueella kehitetään sosiaali- ja terveyskeskusten palveluja monipuolisemmaksi. Ennalta ehkäiseviä palveluita sekä kotiin annettavia palveluja vahvistetaan ja uusia teknologioita ja digitaalisia palveluita hyödynnetään entistä laajemmin. OYS kehittää tulevaisuuden sairaalan rakentamisen yhteydessä sairaalan toimintamalleja ja rakenteita, parantaa toiminnan tuottavuutta ja kehittää hoidon laatua hyvinvointialueella. Uusi tapa toimia sisältää myös digitaalisten palveluiden kehittämistä, jolloin hoito ylettyy nykyistä useammin kotiin asti, eikä potilaiden tarvitse välttämättä liikkua maantieteellisesti laajan hyvinvointialueen sisällä.
Oulun yliopistollisessa sairaalassa OYS on kehitetty ja käyttöönotettu Terveyskylän digihoitopolkuja jo vuodesta 2018 lähtien. Digihoitopolkujen kehittäminen on edennyt digipolun kehittämisen mallin mukaisesti. Mallissa on kuvattu kehittämisen vaiheet ja siihen liittyvät tehtävät.
Digipolun kehittämisen malli on ollut edelleen toimiva ja käytössä Pohjois-Pohjanmaan hyvivointialueella. RRP2-hankeessa on kehitetty mallin mukaisesti seuraavat digihoitopolut:
- OYS Foniatrian digihoitopolku
- OYS Lapsiperheiden sopeutumisvalmennuksen digipolku
- OYS Lasten ja nuorten insuliinipumppupolku (myöhemmin OYS Lasten ja nuorten diabetespolku)
- Pohde hyvinvointia elintavoilla digipolku
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tunnistettiin tarve kehittää yhteiskäyttöisiä digihoitopolkuja, jotka mahdollistavat katkeamattoman hoitoketjun erikoissairaanhoiton ja perusterveydenhuollon välille tai eri hyvinvointialueiden välille. Yhteiskäyttöisellä polulla potilas asioi samalla digihoitopolulla, vaikka häntä hoitavat ammattilaiset ja hoitotiimit vaihtuvat hoitosuhteen siirtyessä organisaatiosta toiseen.
Yhteiskäyttöisten digipolkujen kautta asiakkaille voidaan tarjota yhtenäistä, laadukasta, joustavaa sekä ajasta ja paikasta riippumatonta palvelua.
Yhteiskäyttöiset digipolut
- yhtenäistävät käytänteitä
- tehostavat yksiköiden työtä ja ajankäyttöä
- mahdollistavat resurssien tasaamista yksiköiden välillä
- vähentävät rutiiniluonteisia yhteydenottoja terveydenhuoltoon
- vapauttavat ammattilaisen aikaa asiakkaiden yksilölliseen hoitoon
- voivat parantaa hoidon saatavuutta
Yhteiskäyttöisten digipolkujen kehittämiseen ja käyttöönottoon tarvittiin malli, joka ohjaa huomioimaan kehittämisprosessissa olleelliset asiat, kehittämiseen liittyvät tehtävät ja tukee toiminnan muutokset läpiviemisessä.
Toimintamallin kohderyhmänä on Terveyskylän digipolkuja kehittävät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä digipolkujen pää- ja vastuukäyttäjät. Toimintamalli on kehitetty RRP2-hankkeen aikana kehitetyn yhteiskäyttöisen Pohde Aivoverenkiertohäiriöpolun ja yhteiskäyttöiseksi poluksi laajennettujen polkujen, Pohde diabetes digihoitopolku ja Pohde uniapnea digihoitopolku, kehittämisen rinnalla ja sieltä tulleiden oppien kautta.
Toimintamalli on testattu Pohde Lasta odottavan digihoitopolun, Pohde ADHD-tutkimuspolun ja Munuaiskasvainpotilaan digihoitopolun (Pohjois-Suomen YTA yhteinen polku) kehittämisen ja käyttöönoton aikana. Toimintamallia on testattu myös Pohde Raskausdiabetespotilaan digihoitopolun käytön laajentamisen hyvinvointialueen yhteiskäyttöiseksi poluksi yhteydessä. Digihoitopolkujen kehittäjiltä ja polkujen pää- ja vastuukäyttäjiltä on kerätty palautetta ja kehittämisehdotuksia toimintamallista testauksen aikana.
Yhteiskäyttöisistä digipoluista on kerätty asiakaspalautetta polkuja käyttäviltä potilailta ja asiakkailta.
RRP2-hankkeessa Pohteella kehitetyt hyvinvointialueen tai Pohjois-Suomen yhteistyöalueen yhteiskäyttöiset digihoitopolut:
- Pohde Aivoverenkiertohäiriöpolku
- Pohde ADHD-tutkimuspolku
- Pohde Lasta odottavan digipolku
- Munuaiskasvainpotilaan digihoitopolku (Yhteiskäyttöinen polku Pohjois-Suomen yhteistyöalueella. Polkua käyttävät Pohteen, Soiten ja Laphan potilaat).
RRP2-hankkeessa Pohteella hyvinvointialueen yhteiskäyttöiseksi laajennetut digihoitopolut:
- Pohde Diabetes digihoitopolku
- Pohde Uniapnea digihoitopolku
- Pohde Raskausdiabetespotilaan digihoitopolku