Terveyskylän yhteiskäyttöisten digipolkujen kehittäminen ja käyttöönotto Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP2, P4, I1b)
Terveyskylän yhteiskäyttöisten digipolkujen kehittäminen ja käyttöönotto Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP2, P4, I1b)
Toimintamallissa kuvataan hyvinvointialueen ja yhteistoiminta-alueen yhteiskäyttöisten digihoitopolkujen kehittämisen ja käyttöönoton vaiheet.
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa kuvataan hyvinvointialueen ja yhteistoiminta-alueen yhteiskäyttöisten digihoitopolkujen kehittämisen ja käyttöönoton vaiheet.
Yhteiskäyttöisten digipolkujen kehittämisen malli tarjoaa yhtenäisen mallin Terveyskylän yhteiskäyttöisten ja YTA-tasoisten digipolkujen kehittämiseen ja laajentamiseen. Malli ohjaa huomioimaan kehittämisenprosessin oleelliset asiat, tarjoaa tasalaatuiset ohjeet polkujen kehittäjille ja pääkäyttäjille. Malli tukee toiminnan kehittämistä ja toiminnanmuutoksen toteuttamista digipolkuja tarjoavissa yksiköissä.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Hyvinvointialueella on töissä noin 18 000 sosiaali- ja terveysalan sekä pelastustoimen osaajaa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu yhteensä 29 kunnasta. Alueella toimii 44 terveyskeskusta. Hyvinvointialueeseen kuuluva Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) vastaa alueen erikoissairaanhoidosta ja tarjoaa palveluita myös hyvinvointialueen ulkopuolelta tuleville potilaille. Oys vastaa lähes 750 000 suomalaisen erityisvaativasta erikoissairaanhoidosta koko pohjoisessa Suomessa Keskipohjanmaalta ylimpään Lappiin saakka.
Hyvinvointialueella kehitetään sosiaali- ja terveyskeskusten palveluja monipuolisemmaksi. Ennalta ehkäiseviä palveluita sekä kotiin annettavia palveluja vahvistetaan ja uusia teknologioita ja digitaalisia palveluita hyödynnetään entistä laajemmin. OYS kehittää tulevaisuuden sairaalan rakentamisen yhteydessä sairaalan toimintamalleja ja rakenteita, parantaa toiminnan tuottavuutta ja kehittää hoidon laatua hyvinvointialueella. Uusi tapa toimia sisältää myös digitaalisten palveluiden kehittämistä, jolloin hoito ylettyy nykyistä useammin kotiin asti, eikä potilaiden tarvitse välttämättä liikkua maantieteellisesti laajan hyvinvointialueen sisällä.
Toimintamallin kohderyhmänä on Terveyskylän digipolkuja kehittävät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä digipolkujen pää- ja vastuukäyttäjät. Toimintamalli on kehitetty RRP2-hankkeen aikana kehitetyn yhteiskäyttöisen Pohde Aivoverenkiertohäiriöpolun ja yhteiskäyttöiseksi poluksi laajennettujen polkujen, Pohde diabetes digihoitopolku ja Pohde uniapnea digihoitopolku, kehittämisen rinnalla ja sieltä tulleiden oppien kautta.
Toimintamalli on testattu Pohde Lasta odottavan digihoitopolun, Pohde ADHD-tutkimuspolun ja Munuaiskasvainpotilaan digihoitopolun (Pohjois-Suomen YTA yhteinen polku) kehittämisen ja käyttöönoton aikana. Toimintamallia on testattu myös Pohde Raskausdiabetespotilaan digihoitopolun käytön laajentamisen hyvinvointialueen yhteiskäyttöiseksi poluksi yhteydessä. Digihoitopolkujen kehittäjiltä ja polkujen pää- ja vastuukäyttäjiltä on kerätty palautetta ja kehittämisehdotuksia toimintamallista testauksen aikana.
Yhteiskäyttöisistä digipoluista on kerätty asiakaspalautetta polkuja käyttäviltä potilailta ja asiakkailta.
RRP2-hankkeessa Pohteella kehitetyt hyvinvointialueen tai Pohjois-Suomen yhteistyöalueen yhteiskäyttöiset digihoitopolut:
- Pohde Aivoverenkiertohäiriöpolku
- Pohde ADHD-tutkimuspolku
- Pohde Lasta odottavan digipolku
- Munuaiskasvainpotilaan digihoitopolku (Yhteiskäyttöinen polku Pohjois-Suomen yhteistyöalueella. Polkua käyttävät Pohteen, Soiten ja Laphan potilaat).
RRP2-hankkeessa Pohteella hyvinvointialueen yhteiskäyttöiseksi laajennetut digihoitopolut:
- Pohde Diabetes digihoitopolku
- Pohde Uniapnea digihoitopolku
- Pohde Raskausdiabetespotilaan digihoitopolku
Yhteiskäyttöisten digipolkujen kehittäminen, käyttöönotto ja käytön laajentaminen vaativat henkilöresursseja ja toiminnanmuutosta.
-
Nimetään vastuuhenkilöt toimintamallin juurruttamiseen ja jatkokehittämiseen
- Mahdollistetaan ajankäyttö. Ajankäytön ennakointi ja suunnittelu on tärkeää.
- Polkua kehitetään yhteistyössä muiden käyttäjien kanssa kuuntelemalla ideoita ja kehitysehdotuksia
- Polun kehittäjät sopivat uusista toimintatavoista esihenkilön kanssa ja uusia tapoja kokeillaan rohkeasti
- Johdon osallistuminen kehittämiseen on olennaista
- Muodostetaan ohjausryhmä, jossa seurataan säännöllisesti polun kehittämistä
- Esihenkilöt johtavat muutosta ja mahdollistavat digitaalisten palveluiden käyttöönoton resurssit ja välineistön
- Käyttöönoton tuki
- Käyttöönoton toteutumisen seuranta
- Toiminnan muutoksen mittaaminen
-
Viestintä
Toimintamallia kehitetään yhteistyössä digipolkujen pääkäyttäjien ja yhteiskäyttöisiä polkuja kehittävien kanssa kuuntelemalla ideoita, kokemuksia ja kehitysehdotuksia.
Toimintamallin kuvaaminen ja käyttöönotto on selkiyttänyt ja luonut rakenteen yhteiskäyttöisten digihoitopolkujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Toimintamalli on selkiyttänyt resurssitarvetta ja polun kehittäjän työnkuvaa. Toimintamallin kuvaamisen jälkeen yhteiskäyttöisten digihoitopolkujen kehittäminen ja käyttöönotto on Pohteella lisääntynyt.