Toimintamallin pilotoinnin tavoitteena oli saada vastaanottopalveluihin toimiva malli, jolla voitaisiin vaikuttaa asiakkaan lääketurvallisuuteen, sekä selkeyttää ja tukea lääkäreiden ja sairaanhoitajien lääkehoitoon liittyvää päätöksentekoa. Kliinisen farmasian palvelu haluttiin kiinteäksi osaksi perusterveydenhuollon vastaanotto, hoito- ja ohjausprosesseja.
Määrittelimme, että terveysaseman farmaseutin työtehtäviin kuuluvat lääkitysten ajantasaistus, reseptien uusimiseen liittyvät selvittelyt, lääkehoidon ohjaus ja lääkehoidon tarkastukset/arvioinnit. Farmaseutti tekee kirjaukset FAR-näkymälle (rinnakkaisnäkymä ensisijaisesti YLE).
Farmaseutin vastaanottoa pidetään puhelimitse ja läsnä terveysasemilla. Palvelu on potilaalle maksuton. Potilaat voivat myös itse varata ajan sähköisen asioinnin tai keskitetyn asiakasohjauksen kautta.
Terveysaseman farmaseuttia on myös mahdollisuus hyödyntää kaikissa lääkkeisiin liittyvissä kysymyksissä terveysasemalla ja selvitettävissä asioissa ottamalla yhteyttä (Teams:lla/puhelimitse/s-postilla/paikan päällä).
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Terveysasematoiminnassa kokeiltiin kliinisen osastofarmasian pilotointia vuonna 2019. Tuolloin pilotti ei kunnolla jalkautunut palveluihin ja oli liian pistemäinen. Tarve farmaseutin osaamiselle vastaanottotyössä nähtiin kuitenkin olevan edelleen olemassa.
Kymenlaakson hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut noin 162 000 Kymenlaaksolaiselle asukkaalle. Maakuntaan kuuluvat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Olemme toimineet sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymänä vuodesta 2019.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS Apteekki ja Kymenlaakson hyvinvointialue ovat sopineet sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan apteekkitoiminnan ja kliinisen farmasian palvelun tuottamisesta hyvinvointialueella.
Asiakkaiden lääkkeiden käyttöön liittyy monenlaisia haasteita ja oireiden taustalla voi olla lääkehoidon ongelma. Lääkehoidon arvioinnin nähtiin tukevan asiakkaiden toimintakykyä ja parantavan potilas ja -lääketurvallisuutta. Perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa asiakasmäärä on suuri ja farmaseutin työpanoksen hyödyntämisen nähtiin tukevan asiakkaan lääkehoidon sekä organisaation lääkehoitosuunnitelman toteutumista. Farmaseutin osaamisen hyödyntäminen myös koulutuksellisissa asioissa nähtiin merkittävänä mahdollisuutena.
Kohderyhmä muodostui pilotin alkuvaiheessa yhden terveysaseman asiakkaista, myöhemmin laajentuessaan koko hyvinvointialueen asukkaita. Palvelu avattiin asiakkaille itse varattavaksi, jos asiakas koki tarpeen lääkityksensä tarkasteluun, lääkehoidon ohjaukseen tai neuvontaan. Terveysaseman farmaseutille ohjataan aina:
• Määräaikaiskontrolliin (vuosikontrolliin, diabetes-, astma-, haavavastaanotolle) tulevat potilaat
• Lääkeasioissa hoitajan/lääkärin vastaanotolle tulevat potilaat
• Potilaat, joiden lääkitystä ei ole merkitty ajantasaistetuksi viimeisen 6kk sisällä
Erityisen herkästi farmaseutille ohjataan potilaat joilla:
• Epäilys lääkeongelmasta, huonosta hoitoon sitoutumisesta tai muu lääkkeisiin liittyvä huoli
• Yli 75 v. tai yli 7 lääkettä käytössä
Toimintamallin pilotoinnin tavoitteena oli saada vastaanottopalveluihin toimiva malli, jolla voitaisiin vaikuttaa asiakkaan lääketurvallisuuteen, sekä selkeyttää ja tukea lääkäreiden ja sairaanhoitajien lääkehoitoon liittyvää päätöksentekoa. Kliinisen farmasian palvelu haluttiin kiinteäksi osaksi perusterveydenhuollon vastaanotto, hoito- ja ohjausprosesseja.
Muutoksen mittareina käytettiin asiakasmääriä, sekä toteutettuja työtehtäviä. Lisäksi farmaseutit kirjasivat DRP- (drug related problem)tilastoa lääkehoidon ongelmista.
Toiminnan suunnittelu tehtiin yhdessä palveluiden kanssa. Pohjatyöt ja järjestelyt toteutettiin hanketyön sekä farmaseutin kanssa yhteistyössä. Toiminnan käynnistyessä pidettiin koulutuksia terveysasemien sekä keskitetyn asiakasohjauksen henkilöstölle, lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle.
Farmaseutit ovat toiminnan käynnistämisen jälkeen olleet mukana alueiden ja terveysasemien viikkopalavereissa, jolloin yhteistyö ja asemien tilanteet ovat yhteisesti tiedossa. Farmaseuttien osaamista hyödynnetään myös terveysasemien moniammatillisissa tiimeissä.
Asiakkaille on annettu mahdollisuus varata sähköisesti aika farmaseutin soittoajalle tai vastaanotolle.
Terveysasemille järjestetään lääkehoitoon liittyviä koulutuksia farmaseuttien toimesta. Tämä on vahvistanut palvelun juurtumista sekä farmaseutin hyödyntämistä terveysasematyössä.
Farmasiapalvelu pysyy mukana terveysasemien arjessa pienin teoin, esimerkiksi farmaseutin kirjan tuominen kimppakirjoille auttaa palvelun löytymisessä helposti. Toimintaa seurataan säännöllisesti, jolloin tietoiskuja voidaan kohdentaa tarpeen mukaan eri alueille.
Toimintamallin pilotoinnin tavoitteena oli saada vastaanottopalveluihin toimiva malli, jolla voitaisiin vaikuttaa asiakkaan lääketurvallisuuteen, sekä selkeyttää ja tukea lääkäreiden ja sairaanhoitajien lääkehoitoon liittyvää päätöksentekoa. Kliinisen farmasian palvelu haluttiin kiinteäksi osaksi perusterveydenhuollon vastaanotto, hoito- ja ohjausprosesseja.
Määrittelimme, että terveysaseman farmaseutin työtehtäviin kuuluvat lääkitysten ajantasaistus, reseptien uusimiseen liittyvät selvittelyt, lääkehoidon ohjaus ja lääkehoidon tarkastukset/arvioinnit. Farmaseutti tekee kirjaukset FAR-näkymälle (rinnakkaisnäkymä ensisijaisesti YLE).
Farmaseutin vastaanottoa pidetään puhelimitse ja läsnä terveysasemilla. Palvelu on potilaalle maksuton. Potilaat voivat myös itse varata ajan sähköisen asioinnin tai keskitetyn asiakasohjauksen kautta.
Terveysaseman farmaseuttia on myös mahdollisuus hyödyntää kaikissa lääkkeisiin liittyvissä kysymyksissä terveysasemalla ja selvitettävissä asioissa ottamalla yhteyttä (Teams:lla/puhelimitse/s-postilla/paikan päällä).
Toimintamalli on tuonut lääkeosaamisen ja kirjaamiseen vahvistusta, kun yhteistyötä tehdään ammattilaisten välillä. Henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella (N=80) 87% arvioi farmaseutin työstä olevan hyötyä terveysasematyössä.
Farmaseutin työtehtäviä on ajanjaksolla 10/22-7/23 ollut yhteensä 2684kpl, niistä suurin osa lääkityksen ajantasaistusta.
Haittatapahtumien tunnistamisen seurannalla on voitu laskea oletettuja säästöjä, esimerkiksi vältetty kustannus ennaltaehkäisyn sekä säästetyn lääkärin ja hoitajan työaikana. Keskimääräisesti yksi farmaseutti havaitsee kuukausittain noin 16 tapahtumaa, joihin ollaan voitu puuttua ennalta. Havainnoille voidaan laskea hinta esimerkiksi ammattilaisten työajan ja mahdollisten päivystyskäyntien ja hoitojen säästössä. DRP havainnot ja niiden pohjalta lääkitykseen puuttuminen ovat usein myös asiakkaan elämänlaatuun myönteisesti vaikuttavia tilanteita.
Farmaseuttien työtehtäviä tarvitsee muokata tarpeen mukaiseksi, ja jatkuvaa seurantaa tarvitaan toiminnasta. Usein farmaseutin hyödyntämisestä olisi eniten hyötyä, kun sitä hyödynnettäisiin vahvasti ensilinjasta, ennen asiakkaan ohjautumista terveysaseman ammattilaiselle. Tämä vaatii tunnistamistaitoa ensilinjassa ja koska farmaseutti ei hyvinvointialueellamme ensilinjassa ole paikalla läsnä, saattaa toiminnan hyödyntäminen ajoittain hiipua.
Ohjaaminen farmaseutille lääkärin toimesta vaatii vielä edistämistä. Kokemukset lääkäreiltä, jotka ovat farmaseuttia hyödyntäneet ovat olleen myönteisiä.