Terapianavigaattori ja ensijäsennyskäynti, Lapin HVA (RRP, P4, I1)

Luotu 25.06.2024
Terapianavigaattori ja ensijäsennyskäynti, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Terapianavigaattori ja ensijäsennyskäynti, Lapin HVA (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Terapianavigaattori otetaan osaksi mielenterveys- ja päihdeoireisen asiakkaan hoitoon ohjautumisen prosessia koko Lapin hyvinvointialueella. Terapianavigaattori on helppokäyttöinen sähköinen työkalu, joka kartoittaa asiakkaan oireilua, toimintakykyä, hoitomieltymyksiä ja aiempaa hoitoa. Se nopeuttaa ja yhtenäistää hoidon tarpeen arviota ja sopivan hoitomuodon valintaa ei-kiireellisissä tilanteissa. Se tekee hoitomuodon valinnasta aiempaa systemaattisempaa, ja resurssit saadaan jaettua aiempaa järkevämmällä tavalla. 

Kun asiakas ohjautuu alustavan hoidon tarpeen arvion perusteella ei-päivystyksellisiin mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin, hänet ohjataan täyttämään terapianavigaattori. Ensimmäisellä käynnillä mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa ammattilainen ja potilas keskustelevat potilaan tilanteesta, oireilusta ja hoitotoiveista terapianavigaattorin tuottaman koosteraportin pohjalta ja sitä täydentäen (= ensijäsennys). Keskustelun pohjalta sovitaan asiakkaan tilanteeseen parhaiten sopiva jatkohoito.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Ikäihmiset
Nuoret aikuiset
Työikäiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Porrastettu hoitomalli Lapin HVA
Euroopan unionin rahoittama logo

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Maantieteellisesti laajalla Lapin hyvinvointialueella mielenterveys- ja päihdepalveluyksiköt ovat keskenään hyvin erilaisia kooltaan ja myös pitkäaikaisilta toimintakulttuureiltaan. Hoitoonpääsy on osittain ollut pahoin ruuhkautunut. Hyvinvointialueella on tunnistettu tarve yhdenvertaiseen hoitoonpääsyyn, tasalaatuisiin hoidon tarpeen arviointikäytäntöihin ja vaikuttaviin hoitomenetelmiin. Osana Lapin Tulevaisuuden sotekeskus-hanketta  aloitettiin mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen yhteistyössä Terapiat etulinjaan -toimintamallin kanssa 2022. Tämä yhteistyö on jatkunut Vasa2-hankkeessa 2023-25.

Terapianavigaattori ja sitä hyödyntävä ensijäsennys on Lapin hyvinvointialueella ensi vaiheessa otettu käyttöön nimenomaan mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa. Käyttöönottoa pilotointiin Rovaniemellä perustason mielenterveyspalveluita tarjoavassa Mielitiimissä loppuvuodesta -23 alkaen. Kokemukset tästä olivat positiivisia. Terapianavigaattori ja ensijäsennys otettiin käyttöön mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon vastuualueella 1.4.2024.

 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Lapin hyvinvointialue (Lapha) on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Lapin hyvinvointialue jakautuu neljään eri palvelualueeseen: kaakkoinen, lounainen, itäinen ja pohjoinen. Maantieteellisesti laajalla alueella mielenterveys- ja päihdepalveluyksiköt ovat olleet keskenään hyvin erilaisia kooltaan ja myös toimintakulttuureiltaan. Hoitoonpääsy on osittain ollut pahoin ruuhkautunut. Mielenterveyspalveluiden kysynnän kasvu on näkynyt myös Lapissa. Toimia tilanteen korjaamiseksi on linjattu Mielenterveysstrategiassa 2020-2030, jossa yhtenä painopistealueena ovat tarpeenmukaiset (asiakaslähtöiset, saavutettavat, oikea-aikaiset, laadukkaat, vaikuttavat ja yhdenvertaiset) palvelut. Laphan palveluita on lähdetty kehittämään mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden vastuualueen johdolla, hanketyöntekijöiden työpanoksella ja yhteistyössä Terapiat etulinjaan -toimintamallin kanssa. Keskeinen osa kehittämistä on ollut palveluiden uudelleen jäsennys porrastetuksi hoitomalliksi. Terapianavigaattori ja sitä hyödyntävä ensijäsennys on otettu käyttöön, jotta hoidon tarpeen arviosta ja ohjautumisesta sopivaan ja oikeantasoiseen hoitoon saataisiin sujuvampaa ja tasalaatuista.

Ilmaista ja anonyymisti täytettävää terapianavigaattoria voivat hyödyntää kaikki yli 18-vuotiaaat henkilöt, jotka ovat kiinnostuneet kartoittamaan psyykkistä hyvinvointiaan. Toimintamallin varsinaisena asiakaskohderyhmänä ovat mielenterveys- ja riippuvuusongelmiin apua hakevat aikuiset. Ammattilaiskohderyhmän muodostavat mielenterveys- ja riippuvuustyötä tekevät perusterveydenhuollon ammattilaiset, joiden työnkuvaan kuuluu ensikäyntejä asiakkaiden kanssa. 

Ammattilaisten kokemuksia terapianavigaattorista kartoitettiin pian käyttöönoton jälkeen toukokuussa 2024. Keväällä 2025 toteutettiin palautekysely terapianavigaattorin täyttäneille asiakkaille. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Muutoksella tavoiteltiin yhtenäisempiä ja laadukkaita mielenterveys- ja päihdeasiakkaan hoidon tarpeen arviointimenetelmiä sekä oikea-aikaista ohjautumista tarpeenmukaiseen hoitoon. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Terapianavigaattorin täyttöastetta on seurattu HUS:n/Terapiat etulinjaan -hankkeen tuottaman kuukausittaisen raportin kautta. Raportin perusteella on arvioitu uusintakoulutusten tarvetta. Täyttömäärät ovat kokonaisuudessaan kasvaneet navin käyttöönotosta alkaen. Kevään 2025 aikana täyttömäärät hyvinvointialueen palveluissa olivat vakiintuneet n. 200 täyttöön kuukaudessa. Väestömäärään suhteutettuna navia täytetään Lapissa edelleen vähemmän kuin monilla muilla alueilla, joskaan aivan häntäpäässä ei olla.     

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Työntekijöitä on ensi vaiheessa informoitu toimintamallista henkilökuntaryhmissä ja henkilöstöinfoissa. Toimintamallin käyttöönottamiseksi ja juurruttamiseksi ammattilaisia on koulutettu terapiakoordinaattorin työpanoksella, ja ammattilaisille on avattu Mielenterveystalon koulutusalustalla Terapiat etulinjaan -hankkeen tuottama tiivis verkkokoulutus. Jatkossa opastus toimintamalliin on tarkoitus sisällyttää uusien työntekijöiden perehdytykseen siten, että verkkokoulutusmateriaali avattaisiin kaikille uusille työntekijöille. Esihenkilöillä on tärkeä rooli siinä, että ohjaaminen terapianavigaattorin täyttöön ja laadukkaan ensijäsennyksen teko juurtuu osaksi eri yksiköiden toimintaa.    

Toimintamallin ydinsisältö

Terapianavigaattori otetaan osaksi mielenterveys- ja päihdeoireisen asiakkaan hoitoon ohjautumisen prosessia koko Lapin hyvinvointialueella. Terapianavigaattori on helppokäyttöinen sähköinen työkalu, joka kartoittaa asiakkaan oireilua, toimintakykyä, hoitomieltymyksiä ja aiempaa hoitoa. Se nopeuttaa ja yhtenäistää hoidon tarpeen arviota ja sopivan hoitomuodon valintaa ei-kiireellisissä tilanteissa. Se tekee hoitomuodon valinnasta aiempaa systemaattisempaa, ja resurssit saadaan jaettua aiempaa järkevämmällä tavalla. 

Kun asiakas ohjautuu alustavan hoidon tarpeen arvion perusteella ei-päivystyksellisiin mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin, hänet ohjataan täyttämään terapianavigaattori. Ensimmäisellä käynnillä mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa ammattilainen ja potilas keskustelevat potilaan tilanteesta, oireilusta ja hoitotoiveista terapianavigaattorin tuottaman koosteraportin pohjalta ja sitä täydentäen (= ensijäsennys). Keskustelun pohjalta sovitaan asiakkaan tilanteeseen parhaiten sopiva jatkohoito.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Terapianavigaattorin ja ensijäsennyksen hyödyntämisestä toteutettiin kysely työntekijöille pian niiden käyttöönoton jälkeen toukokuussa -24. Vastausprosentti jäi hyvin matalaksi (n=13), joten luotettavia johtopäätöksiä kyselystä ei pystytty vetämään. Näytti kuitenkin siltä, että ne, joilla oli ehtinyt kertyä enemmän kokemusta terapianavigaattorin hyödyntämisestä, kokivat sen hyödylliseksi. He kokivat sen antaneen hyvän kuvan asiakkaan tilanteesta, ja kokonaisarvio oli positiivinen. Jotkut vastaajista sen sijaan arvioivat terapianavigaattoria hyvinkin negatiivisesti. 

Keväällä -25 toteutettiin palautekysely terapianavigaattorin täyttäneille asiakkaille. Tässäkin kyselyssä saatiin vain vähän vastauksia (n=23), vaikka navin täyttäjiä on hyvinvointialueella kuukausittain n. 200, joten johtopäätöksiä voi tässäkin vetää vain varauksella.  Moni asiakas (n. 60%) koki navin hyödyllisenä oman tilanteen hahmottamisessa ja keskustelun pohjana. Monessa avoimessa palautteessa kuitenkin korostettiin, että digitaalinen väline ei voi korvata aidosti kuuntelevaa ja kohtaavaa ammattilaista. Joissakin tapauksissa navigaattori nähtiin jopa haittaavana, kun sen täyttäminen ja läpikäynti varjosti itse kohtaamista. Kehitysehdotuksena nousi esiin panostaminen ammattilaisten koulutukseen ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen.

Koulutustilastoista selviää, että merkittävä osa mieri-yksiköiden työntekijöistä ei kevääseen -25 mennessä ollut suorittanut koulutusta verkkoalustalla. Tämä ei toki välttämättä tarkoita, etteivät he osaa hyödyntää terapianavigaattoria tai tehdä ensijäsennystä. Kattava perehdytys asiaan ei kuitenkaan tämän tiedon valossa ole onnistunut. 

Vaikka Lapissa on painotettu terapianavin raportin hyödyntämistä keskustelevan hoidollisen ensijäsennyksen välineenä, palautekyselyn vastauksissa yksilöllisen kohtaamisen toive painottuu. Tämän merkitystä on syytä entisestään painottaa ammattilaisten perehdytyksessä.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Terapianavigaattorin käyttöönotossa on huomioitava  ammattilaisten säännöllinen ja toistuva koulutus sekä esihenkilöiden rooli. Alusta alkaen sekä ammattilaisten että asiakkaiden mahdolliset huolet ja varaukset, jotka liittyvät digitaalisten välineiden käyttöönottoon, on syytä kuulla ja ottaa vakavasti. Sekä skeptisesti suhtautuville että innostuville ammattilaisille on tärkeää painottaa, että digitaalisia välineitä ei ole tarkoitettu korvaamaan yksilöllistä, kuuntelevaa vuorovaikutusta, vaan tukemaan ja sujuvoittamaan hoitopolusta neuvottelemisen prosessia.  

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Lapin hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Lapin hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hanke (VASA 2), Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP)
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)