Tehostettu sosiaalinen kuntoutus

Luotu 22.05.2026
Tehostettu sosiaalinen kuntoutus
Tehostettu sosiaalinen kuntoutus

Tiivistelmä

Tehostetun sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli on asiakkaan tarpeista lähtevä, koordinoitu ja monialainen kuntoutusprosessi. Mallissa sosiaalinen kuntoutus ei muodostu yksittäisestä palvelusta, vaan tavoitteellisesta palveluketjusta, jossa asiakkaan tarvitsemat palvelut sovitetaan yhteen.

Prosessi alkaa asiakkaan tilanteen ja tuen tarpeen kokonaisvaltaisella arvioinnilla. Asiakkaan kanssa määritellään yksilölliset tavoitteet sekä tarvittavat palvelut ja tukitoimet. Palvelukokonaisuus voi sisältää esimerkiksi palveluohjausta, päihde- ja mielenterveyspalveluja, asumisen tukea, työtoimintaa, koulutus- ja työllistymispolkuja, vertaistukea sekä muuta psykososiaalista tukea.

Keskeistä on aktiivinen koordinointi, rinnalla kulkeminen, palvelukatkosten ehkäiseminen ja siirtymävaiheiden tukeminen. Asiakkaan etenemistä seurataan säännöllisesti, tavoitteita päivitetään ja palveluja muokataan asiakkaan tilanteen mukaan.

Kuntouttavan vankityön toimintaympäristössä mallin lyhyen aikavälin tuloksina palveluprosessit ovat selkeytyneet, palvelujen jatkuvuus on vahvistunut ja monialainen yhteistyö on tullut näkyvämmäksi. Vuosien 2017–2025 aineiston perusteella 40,7 % päättyneistä asiakkuuksista siirtyi työhön, opintoihin tai näiden yhdistelmään.

Pitkän aikavälin tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden toimintakykyä, osallisuutta ja yhteiskuntaan kiinnittymistä sekä ehkäistä syrjäytymistä, rikoskierrettä, palvelujen pitkittynyttä käyttöä, asunnottomuutta ja raskaampien palveluiden tarvetta. Palvelujärjestelmän tasolla tavoitteena on juurruttaa sosiaalinen kuntoutus tehostetuksi, monialaiseksi ja systeemisesti johdetuksi kokonaisuudeksi.

Toimintamalli perustuu Helsingin kaupungin ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyössä noin 25 vuoden aikana kehitettyyn kuntouttavan vankityön (KUVA) toimintatapaan. Henri Pyykön YAMK-opinnäytetyössä Kuntouttavan vankityön monialaisen sosiaalisen kuntoutuksen palveluketjun mallintaminen (2026) toimintakokonaisuus mallinnettiin tehostetun sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalliksi. Malli kuvaa konkreettisesti, millainen vaikuttava, monialainen ja yhteensovitettu kuntoutusprosessi voi olla haastavassa asiakasryhmässä.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Nuoret aikuiset
Organisaatiot
Paljon palveluita tarvitsevat
Työikäiset
Työttömät

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Sosiaalisen kuntoutuksen palveluketjun mallintaminen kuntouttavassa vankityössä

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Tehostetun sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli vastaa tilanteisiin, joissa asiakkaan tuen tarve on pitkäkestoinen, monialainen ja samanaikaisesti useisiin elämän osa-alueisiin liittyvä, mutta palvelujärjestelmä toimii hajanaisesti eri toimijoiden, palveluiden ja hallinnonalojen välillä. Tällöin riskinä ovat palvelukatkokset, vastuun hajautuminen, heikentynyt palveluihin kiinnittyminen sekä asiakkaan tilanteen pitkittyminen tai vaikeutuminen.

Erityisesti paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden kohdalla yksittäiset palvelut eivät usein riitä vastaamaan tarpeisiin tarkoituksenmukaisesti, vaan tarvitaan koordinoitua, pitkäjänteistä ja yhteensovitettua tukea. Tehostetun sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallissa sosiaalinen kuntoutus rakentuu monialaisena palveluketjuna, jossa yhdistyvät esimerkiksi palveluohjaus, päihde- ja mielenterveyspalvelut, asumisen tuki, työhön kuntoutus, koulutuspolut sekä psykososiaalinen tuki asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Toimintamalli pyrkii vähentämään palvelujärjestelmän pirstaleisuutta, vahvistamaan palvelujen jatkuvuutta erityisesti siirtymävaiheissa sekä tukemaan asiakkaan toimintakykyä, osallisuutta ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Samalla tavoitteena on tehdä palveluista vaikuttavampia, selkeämpiä ja kustannustehokkaampia yhteensovittavan johtamisen ja monialaisen yhteistyön avulla.

Mallia on kehitetty kuntouttavan vankityön toimintaympäristössä, mutta sen periaatteet ovat sovellettavissa laajemmin paljon palveluja tarvitsevien ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien tehostettuun sosiaaliseen kuntoutukseen.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Tehostetun sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallia tarvitsevat asiakkaat, joiden tuen tarve on pitkäkestoinen, monialainen ja samanaikaisesti useisiin elämän osa-alueisiin liittyvä. Kohderyhmään kuuluvat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, joiden toimintakyky, osallisuus ja yhteiskuntaan kiinnittyminen ovat heikentyneet esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmien, asunnottomuuden tai asumisen epävarmuuden, rikostaustan, velkaantumisen, työttömyyden, katkonaisen koulutus- ja työhistorian tai arjen hallinnan vaikeuksien vuoksi.

Asiakkaat tarvitsevat toimintamallia, koska yksittäinen palvelu ei usein riitä vastaamaan heidän tilanteensa kokonaisuuteen. Tarvitaan koordinoitua palveluketjua, jossa asiakkaan palvelut sovitetaan yhteen ja jossa vastuu etenemisestä ei jää asiakkaan itsensä kannettavaksi. Malli tukee erityisesti asiakkaita, joilla on riski pudota palvelujen väliin siirtymävaiheissa tai joiden kuntoutuminen edellyttää samanaikaisesti sosiaalista kuntoutusta, palveluohjausta, asumisen tukea, päihde- ja mielenterveyspalveluja, työ- ja toimintakyvyn vahvistamista sekä koulutus- tai työllistymispolkujen rakentamista.

Toimintamallia tarvitsevat myös työntekijät, esihenkilöt ja yhteistyöverkostot, koska se selkeyttää palveluprosessin vaiheita, vastuita, työnjakoa ja yhteistä tavoitetta. Malli auttaa rakentamaan asiakkaalle johdonmukaisen, tavoitteellisen ja vaikuttavan kuntoutusjatkumon sen sijaan, että tuki muodostuisi irrallisista palveluista.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tehostetun sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin tavoitteena on vahvistaa paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden toimintakykyä, osallisuutta ja yhteiskuntaan kiinnittymistä rakentamalla heidän tarpeitaan vastaava koordinoitu, monialainen ja pitkäjänteinen kuntoutusprosessi.

Toimintamallin tavoitteita ovat:

  • Asiakkaan toimintakyvyn ja hyvinvoinnin vahvistuminen, jotta asiakas kykenee paremmin hallitsemaan arkeaan, hyödyntämään palveluja sekä etenemään kohti omia tavoitteitaan.
  • Osallisuuden lisääntyminen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen vahvistuminen, esimerkiksi koulutuksen, työelämän, asumisen, sosiaalisten suhteiden tai muiden merkityksellisten toimintojen kautta.
  • Palvelujen jatkuvuuden vahvistaminen ja palvelukatkosten ehkäiseminen, erityisesti tilanteissa, joissa asiakkaan elämäntilanteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia tai siirtymiä.
  • Monialaisen yhteistyön ja palvelujen yhteensovittamisen parantaminen, jotta asiakkaan tarpeisiin voidaan vastata tarkoituksenmukaisesti ilman päällekkäistä tai hajanaista työskentelyä.
  • Vaikuttavien palveluketjujen rakentaminen, joissa eri toimijat työskentelevät yhteisten tavoitteiden mukaisesti asiakkaan kuntoutumisen tukemiseksi.
  • Työ- ja toimintakyvyn vahvistuminen sekä koulutus- ja työllistymispolkujen mahdollistuminen silloin, kun ne ovat asiakkaan tilanteessa tarkoituksenmukaisia tavoitteita.
  • Palvelujen vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden vahvistaminen, vähentämällä pitkäaikaisen syrjäytymisen, uusien kriisien ja raskaampien palvelutarpeiden riskiä.
  • Systeemisyyden ja yhteensovittavan työotteen vahvistaminen, jolloin kehittäminen, vaikuttavuus ja monialainen yhteistyö integroituvat osaksi arjen toimintaa.

Pitkän aikavälin tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jossa paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden sosiaalinen kuntoutus toteutuu suunnitelmallisena, tavoitteellisena ja vaikuttavana kokonaisuutena yksittäisten irrallisten palveluiden sijaan.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Toimintamallin tavoitteiden toteutumista seurataan asiakkaan toimintakyvyn, hyvinvoinnin, osallisuuden, palveluprosessin etenemisen sekä pidemmän aikavälin kuntoutumis- ja jatkopolkujen näkökulmasta. Arvioinnissa hyödynnetään sekä määrällisiä että laadullisia mittareita.

Seurantaa ja arviointia voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

Asiakkaan toimintakyky ja hyvinvointi

  • GAS (Goal Attainment Scaling): asiakkaan yksilöllisten tavoitteiden saavuttamisen arviointi
  • EuroHIS-8: koetun elämänlaadun ja hyvinvoinnin arviointi
  • WHOQOL-BREF: elämänlaadun arviointi fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän hyvinvoinnin näkökulmista
  • asiakkaan itsearvioinnit toimintakyvystä, osallisuudesta ja arjen hallinnasta

Palveluprosessin eteneminen

  • palveluihin kiinnittyminen ja palveluissa pysyminen
  • palvelukatkosten määrä
  • asiakkaan eteneminen sovituissa kuntoutus- tai palvelusuunnitelman tavoitteissa
  • verkostoyhteistyön toteutuminen ja suunnitelmien päivittyminen

Kuntoutumisen ja osallisuuden vaikutukset

  • siirtymät koulutukseen, työhön tai muihin tavoitteellisiin jatkopolkuihin
  • asumistilanteen vakiintuminen
  • päihteettömyyden tai muun kuntoutumisen eteneminen asiakkaan tavoitteiden mukaisesti
  • yhteiskuntaan kiinnittymisen vahvistuminen

Palvelujärjestelmän toimivuus ja vaikuttavuus

  • palveluketjun jatkuvuus ja siirtymävaiheiden onnistuminen
  • monialaisen yhteistyön toimivuus
  • asiakkaiden palveluiden yhteensovittamisen onnistuminen
  • pidemmän aikavälin vaikuttavuus, kuten raskaampien palvelutarpeiden väheneminen tai uusien kriisien ehkäisy

Tiedolla johtaminen
Arviointia hyödynnetään palveluiden kehittämisessä, toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa. Mittareiden avulla voidaan tunnistaa asiakkaiden tarpeita, palveluketjujen pullonkauloja sekä kehittää toimintaa vaikuttavammaksi ja kustannusvaikuttavammaksi.

Kuntouttavan vankityön toimintaympäristössä toimintamallin vaikuttavuutta on tarkasteltu myös asiakkaiden jatkopolkujen kautta. Tarkastelussa yli 40 % asiakkaista siirtyi työhön, koulutukseen tai näiden yhdistelmään, mikä kuvaa palveluketjun kykyä tukea asiakkaiden yhteiskuntaan kiinnittymistä.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Tehostetun sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin toteutuminen edellyttää yhteensovittavaa johtamista, monialaista yhteistyötä sekä riittäviä rakenteita palveluiden koordinointiin. Toimintamalli perustuu siihen, että asiakkaan kuntoutuminen nähdään useiden toimijoiden yhteisenä tehtävänä yksittäisten palvelujen sijaan.

  1. Johtaminen
    Toimintamalli edellyttää yhteensovittavaa ja systeemistä johtamista, jossa varmistetaan palveluiden yhteinen suunta, tavoitteet, vastuut ja tiedonkulku. Johtamisen tehtävänä on mahdollistaa monialainen yhteistyö, palvelujen jatkuvuus, vaikuttavuuden seuranta sekä kehittämisen integrointi osaksi arjen toimintaa. Lisäksi johtamisessa korostuvat tiedolla johtaminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja palveluiden yhteensovittaminen.

     

  2. Sidosryhmä- ja verkostoyhteistyö
    Toimintamallin toteutuminen edellyttää toimivaa yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden, työllisyyspalveluiden, koulutuspalveluiden, asumispalveluiden, päihde- ja mielenterveyspalveluiden, järjestöjen, kokemusasiantuntijoiden sekä muiden asiakkaan tilanteeseen liittyvien toimijoiden kanssa. Kuntouttavan vankityön toimintaympäristössä yhteistyö Rikosseuraamuslaitoksen kanssa on ollut keskeinen osa palveluketjua.

     

  3. Asiantuntemus ja osaaminen
    Toimintamalli edellyttää osaamista sosiaalisesta kuntoutuksesta, palveluohjauksesta, työ- ja toimintakyvyn tukemisesta, verkostotyöstä sekä asiakkaiden monialaisten palvelutarpeiden tunnistamisesta. Lisäksi tarvitaan kykyä arvioida vaikuttavuutta, hyödyntää mittareita sekä toimia monitoimijaisissa verkostoissa. Henkilöstöltä edellytetään systeemistä työotetta, asiakaslähtöisyyttä ja kykyä työskennellä pitkäjänteisesti asiakkaiden kanssa.

     

  4. Henkilöstöresurssit
    Toimintamalli edellyttää riittäviä henkilöstöresursseja, jotta asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Erityisesti paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden kohdalla työntekijöillä tulee olla mahdollisuus intensiiviseen työskentelyyn, palveluiden koordinointiin sekä verkostotyöhön.

     

  5. Toimitilat ja toimintaympäristö
    Toimintamallin toteuttaminen edellyttää saavutettavia toimintaympäristöjä sekä mahdollisuuksia yksilö- ja ryhmämuotoiseen työskentelyyn. Lisäksi tarvitaan työtoimintaa, kuntouttavia ryhmiä tai muita toimintaympäristöjä, joissa asiakkaan toimintakykyä ja osallisuutta voidaan vahvistaa käytännössä.

     

  6. Rahoitus ja resurssien kohdentaminen
    Toimintamalli edellyttää riittävää ja pitkäjänteistä resursointia. Vaikuttavan sosiaalisen kuntoutuksen toteuttaminen vaatii investointeja palveluiden yhteensovittamiseen, henkilöstöön sekä yhteistyörakenteisiin. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on lisätä kustannusvaikuttavuutta vähentämällä palvelukatkoksia, syrjäytymistä sekä raskaampien palveluiden tarvetta.

     

  7. Viestintä ja tiedonkulku
    Toimintamallin onnistuminen edellyttää toimivaa viestintää sekä asiakkaan, työntekijöiden että yhteistyöverkostojen välillä. Yhteiset tavoitteet, vastuut, suunnitelmat ja seuranta tulee tehdä näkyviksi, jotta palveluketju toimii johdonmukaisesti ja asiakkaan eteneminen ei katkea siirtymävaiheissa.

     

  8. Vaikuttavuuden seuranta ja jatkuva kehittäminen
    Toimintamallin ylläpitäminen edellyttää tavoitteiden toteutumisen jatkuvaa arviointia sekä kehittämistä. Mittareiden, asiakaspalautteen ja palveluprosessien seurannan avulla toimintaa voidaan kehittää vastaamaan muuttuvia tarpeita sekä vahvistaa palveluiden vaikuttavuutta.

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallin ydinsisältö on asiakkaan tarpeista lähtevä, koordinoitu ja monialainen kuntoutusprosessi. Tehostettu sosiaalinen kuntoutus ei muodostu yksittäisestä palvelusta, vaan tavoitteellisesta palveluketjusta, jossa asiakkaan tarvitsemat palvelut sovitetaan yhteen.

Prosessi alkaa asiakkaan tilanteen ja tuen tarpeen kokonaisvaltaisella arvioinnilla. Asiakkaan kanssa määritellään yksilölliset tavoitteet sekä tarvittavat palvelut ja tukitoimet. Tämän jälkeen rakennetaan monialainen palvelukokonaisuus, johon voi sisältyä esimerkiksi palveluohjausta, päihde- ja mielenterveyspalveluja, asumisen tukea, työtoimintaa, koulutus- ja työllistymispolkuja, vertaistukea sekä muuta psykososiaalista tukea.

Keskeistä on aktiivinen koordinointi, rinnalla kulkeminen, palvelukatkosten ehkäiseminen ja siirtymävaiheiden tukeminen. Asiakkaan etenemistä seurataan säännöllisesti, tavoitteita päivitetään ja palveluja muokataan asiakkaan tilanteen mukaan.

Toimintamallin ytimessä ovat palveluiden yhteensovittaminen, monialainen yhteistyö, asiakkaan osallisuuden vahvistaminen sekä yhteensovittava johtaminen, jonka avulla irrallisista palveluista muodostetaan vaikuttava ja jatkuva kuntoutusprosessi.

Kuva 1. Tehostetun sosiaalisen kuntoutuksen mallinnus kuntouttavan vankityön toimintaympäristössä. Malli kuvaa asiakkaan tarpeista rakentuvaa monialaista palveluketjua, jossa olemassa olevat palvelut sovitetaan yhteen pitkäjänteiseksi kuntoutusprosessiksi yhteensovittavan johtamisen avulla. Malli on siirrettävissä laajemmin paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden sosiaaliseen kuntoutukseen.
Kuva 1. Tehostetun sosiaalisen kuntoutuksen mallinnus kuntouttavan vankityön toimintaympäristössä. Malli kuvaa asiakkaan tarpeista rakentuvaa monialaista palveluketjua, jossa olemassa olevat palvelut sovitetaan yhteen pitkäjänteiseksi kuntoutusprosessiksi yhteensovittavan johtamisen avulla. Malli on siirrettävissä laajemmin paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden sosiaaliseen kuntoutukseen.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallin avulla asiakkaan saama tuki muuttuu yksittäisistä ja irrallisista palveluista koordinoiduksi, tavoitteelliseksi ja pitkäjänteiseksi kuntoutusprosessiksi. Asiakkaan palvelut sovitetaan yhteen, jolloin palvelukatkosten riski vähenee ja mahdollisuudet kiinnittyä palveluihin, vahvistaa toimintakykyä sekä edetä kohti koulutusta, työtä, osallisuutta tai muuta yksilöllistä tavoitetta paranevat.

Työntekijöiden näkökulmasta toimintamalli selkeyttää vastuita, yhteistyötä ja palveluprosessin vaiheita sekä vahvistaa yhteistä ymmärrystä asiakkaan tavoitteista. Monialainen yhteistyö muuttuu suunnitelmallisemmaksi ja tiedonkulku paranee.

Palvelujärjestelmän tasolla toimintamalli vahvistaa palveluiden yhteensovittamista, ehkäisee päällekkäistä työtä sekä tukee vaikuttavampien ja kustannusvaikuttavampien palveluketjujen rakentumista. Samalla sosiaalinen kuntoutus muuttuu yksittäisistä toimenpiteistä kohti tehostettua, monialaista ja systeemisesti johdettua kokonaisuutta.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Toimintamallin lyhyen aikavälin tuloksina asiakkaiden palveluprosessit ovat selkeytyneet ja palvelujen jatkuvuus on vahvistunut. Kuntouttavan vankityön mallinnuksessa palveluketju alkaa jo vankeusaikana ja jatkuu vapautumisen jälkeen, mikä vähentää riskiä palvelukatkoksiin kriittisessä siirtymävaiheessa. Malli on vahvistanut monialaista yhteistyötä, palveluohjausta sekä asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista.

Todennettuna vaikutuksena asiakkaiden siirtymiä on pystytty seuraamaan. Vuosien 2017–2025 aineiston perusteella 40,7 % päättyneistä asiakkuuksista siirtyi työhön, opintoihin tai näiden yhdistelmään. Lisäksi mallinnus on tehnyt näkyväksi palveluketjun vaiheet, toimijat, vastuut ja kehittämistarpeet, mikä tukee toiminnan johtamista, arviointia ja jatkokehittämistä.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Toimintamallin pitkän aikavälin vaikuttavuus on asiakkaiden toimintakyvyn, osallisuuden ja yhteiskuntaan kiinnittymisen vahvistuminen sekä siirtymät kohti koulutusta, työtä, vakautunutta elämäntilannetta tai muita yksilöllisiä tavoitteita. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä, rikoskierrettä, palvelujen pitkittynyttä käyttöä, asunnottomuutta ja raskaampien palveluiden tarvetta.

Palvelujärjestelmän tasolla vaikuttavuus näkyy palveluiden yhteensovittamisen vahvistumisena, palvelukatkosten vähenemisenä sekä vaikuttavampien ja kustannusvaikuttavampien palveluketjujen rakentumisena. Pitkän aikavälin tavoitteena on juurruttaa sosiaalinen kuntoutus tehostetuksi, monialaiseksi ja systeemisesti johdetuksi kokonaisuudeksi.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Lyhyellä aikavälillä toimintamalli voi lisätä kustannuksia, koska se edellyttää koordinointia, monialaista yhteistyötä, työntekijäresurssia, palvelutarpeen arviointia, verkostotyötä ja vaikuttavuuden seurantaa. Kustannuksia syntyy erityisesti palveluketjun rakentamisesta, yhteisistä rakenteista ja intensiivisestä asiakastyöstä.

Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vähentää kustannuksia ehkäisemällä palvelukatkoksia, asiakkaiden tilanteiden vaikeutumista, päällekkäistä työtä, rikoskierrettä, asunnottomuutta ja raskaampien palveluiden tarvetta. Kun asiakkaan palvelut sovitetaan yhteen oikea-aikaisesti, resurssit kohdentuvat tarkoituksenmukaisemmin ja palveluketjusta tulee vaikuttavampi ja kustannusvaikuttavampi.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toimintamalli on kehitetty Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan sekä Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyön toimintaympäristössä. Malli on siirrettävissä laajemmin paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden tehostettuun sosiaaliseen kuntoutukseen ja monialaisten palveluketjujen kehittämiseen.

Mallin siirrettävyys perustuu palveluiden yhteensovittamiseen, monialaiseen yhteistyöhön, yhteensovittavaan johtamiseen sekä asiakkaan tarpeista rakentuvaan tavoitteelliseen palveluketjuun. Toimintamallia voidaan hyödyntää esimerkiksi sosiaalisessa kuntoutuksessa, työllistymistä edistävissä palveluissa, päihde- ja mielenterveystyössä sekä muiden paljon palveluja tarvitsevien asiakasryhmien tukemisessa.

Toimintamallin käyttöönotto edellyttää paikallisten palvelurakenteiden, yhteistyöverkostojen, resurssien ja toimintaympäristön huomioimista. Mallin yksittäisiä sisältöjä voidaan mukauttaa, mutta sen ydinelementit – pitkäjänteinen tuki, palveluiden koordinointi ja monialainen yhteistyö – ovat siirrettävissä erilaisiin toimintaympäristöihin.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin käyttöönotossa tulee huomioida paikallinen toimintaympäristö, olemassa olevat palvelurakenteet, yhteistyöverkostot sekä asiakkaiden tarpeet. Malli ei perustu yksittäiseen palveluun, vaan palveluiden yhteensovittamiseen, minkä vuoksi käyttöönotto edellyttää monialaista yhteistyötä, yhteistä ymmärrystä tavoitteista sekä selkeitä vastuita.

Keskeisiä edellytyksiä ovat yhteensovittava johtaminen, riittävät henkilöstöresurssit, palveluiden koordinointiin varattu työaika sekä henkilöstön osaaminen sosiaalisesta kuntoutuksesta, verkostotyöstä ja systeemisyydestä. Lisäksi toimintamallin käyttöönotossa tulee huomioida vaikuttavuuden seuranta, tiedolla johtaminen ja jatkuva kehittäminen.

Mallin levittämisessä on tärkeää säilyttää ydinelementit – pitkäjänteinen tuki, monialainen yhteistyö, asiakkaan osallisuus ja palveluiden koordinointi – vaikka käytännön toteutus mukautetaan paikallisiin olosuhteisiin.

Lisätietoa toimintamallin taustasta, mallinnuksesta ja arvioinnista löytyy Henri Pyykön YAMK-opinnäytetyöstä Kuntouttavan vankityön monialaisen sosiaalisen kuntoutuksen palveluketjun mallintaminen:

Sosiaalisen kuntoutuksen palveluketjun mallintaminen kuntouttavassa vankityössä

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Helsinki
Kehittäjäorganisaatiot
Helsingin kaupunki
Toimiala
Sosiaalipalvelut
Toimintaympäristö
Toimintamalli on kehitetty Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan sosiaalisen kuntoutuksen toimintaympäristössä yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa.
Toimintamallin tyyppi
Palveluketju
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Kokeiltu ja pilotoitu
Rahoittaja
Ei erillisrahoitusta