Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Alkutilanne
Projektissa jatketaan Tulevaisuuden Sote-keskus -hankkeen aikana Länsi-Uudellamaalla käyttöön otettua systeemisen työotteen juurruttamista. Lähtötilanteessa lähiesihenkilöiden tukea työotteen käyttöönottoon oli pyritty varmistamaan kouluttamalla lähes kaikki systeemiseen työotteeseen. Käyttöönottoa ja juurruttamisen esteenä näyttäytyi kuitenkin pysyvän koulutus- ja perehdytysrakenteen puute sekä ei tarkoituksenmukainen henkilöstölle tarkoitettu verkkovalmennusmateriaali.
Strategiakytkös
Systeemisen työotteen jatkuvan ylläpitämisen malli vastaa seuraaviin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin
- Länsi-Uudenmaan asiakaskokemus on hyvinvointialueiden paras
- Pidämme toiminnan kustannukset korkeintaan nykytasolla
- Turvaamme kaksikieliset palvelut alueellamme
Systeemisen työotteen jatkuvan ylläpitämisen malli vastaa hyvinvointialueen Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen tavoitteiseen:
- Työntekijä tuntee lapsen ja perheen tilanteen, vahvistaa heidän osallisuuttaan ja pystyy vaikuttamaan systeemisellä moniammatillisella työskentelyllä yhdessä lapsen, hänen perheensä ja muun verkoston kanssa tilanteeseen siten, että raskaampien palvelujen tarvetta ei synny tai se vähenee
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hyvinvointialueuudistus on keskeisin rakenteellinen muutos, joka on vaikuttanut palvelujen järjestämiseen, integraatioon ja toimintakulttuureihin. Tämä siirtymä on luonut tarpeen yhtenäistää toimintatapoja ja kehittää yhteistä asiakaslähtöistä palvelujärjestelmää – mihin systeeminen työote vastaa hyvin. Alueella on sekä nopeasti kasvavia kaupunkikeskuksia että harvemmin asuttuja seutuja, mikä haastaa yhdenvertaisten palvelujen toteuttamisen
Poliittisesti painotetaan ennaltaehkäisyä, varhaista tukea ja peruspalvelujen vahvistamista, mikä näkyy myös kansallisissa ohjelmissa, kuten Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. Lainsäädännöllisesti valmistelussa olevat sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain uudistukset tukevat monialaisen yhteistyön, asiakasosallisuuden ja oikea-aikaisen tuen vahvistamista, jotka ovat systeemisen työotteen keskiössä.
Palvelujen toteuttamista, kehittämistä ja uudistamista haastavat kuitenkin hyvinvointialueiden taloudellisen toimintaympäristön haasteet ja talouden sopeutustarpeet heijastuvat palvelutuotantoon. Tämä luo tarpeen vaikuttavalle, monialaiselle ja asiakaslähtöiselle työlle, jossa resursseja käytetään parhaalla mahdollisella tavalla.
Kehitystyön lähtökohtana tunnistettiin henkilöstön tuen tarve uusien menetelmien käyttöönottoon ja niihin liittyvän osaamisen ylläpitämiseen. Organisaation näkökulmasta on tärkeää luoda rakenteet osaamisen ylläpitämiseen, jolla taataan organisaation tekemien osaamiseen liittyvien panostusten (työaika, koulutus jne.) toteutuminen asiakastyössä. Osaamisen jatkuva ylläpitäminen tehostaa systeemisen työotteen käyttöönottoa ja ylläpitoa asiakastyön arjessa. Henkilöstön systeemisen osaamisen avulla varmistetaan asiakastyön laatua, perheen tilanteen kokonaisvaltaista tarkastelua ja asiakasosallisuutta. Laadukkaalla asiakastyöllä varmistetaan avun saaminen oikeaan aikaan ja näin myös raskaiden palvelujen tarve vähenee.
Kohderyhmänä on alle 18-vuotiaden lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Kokemusasiantuntijanuoret ovat olleet mukana tekemässä ammattilaisille suunnattuja perehdytysvideoita.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Työntekijöiden systeeminen osaamisen vahvistaminen ja osaamista tukevien rakenteiden muodostaminen. Näiden myötä yhteinen työkulttuuri kehittyy, verkostomainen työ lisääntyy sekä asiakasosallisuus ja asiakastyön laatu paranevat ja päällekkäinen työ vähenee. Työskentelyssä otetaan huomioon asiakkaan läheis- ja ammattilaisverkostot.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Syty-osaajat (n. 20 systeemisen työotteen ammattilaista) on kartoitettu henkilöstön osaamiskyselyllä.
Syty-osaajat kokoontuvat 2 kertaa vuodessa suunnittelemaan moniammatillisten perehdytysten aikatauluja sekä työpajoja sekä työnjakoa näihin.
Toimintamallin toteutuminen vaatii lähiesihenkilöiden ja ylemmän johdon sitoutumista systeemiseen työotteeseen. Henkilöstöä tulee ohjata koulutuksiin ja mahdollistaa työajan käyttöä tähän. Myös verkostotyön tekeminen vaatii enemmän työaikaa, ja tämä tulee huomioida suoritetavoitteissa. Lähiesihenkilöiden tulee huolehtia, että systeemistä ajattelua ylläpidetään jatkuvasti työyhteisöissä esim. tiimikokouksissa, kehityskeskusteluissa ja kehittämispäivillä.
