Systeemisen osaamisen jatkuvan ylläpitämisen malli, Länsi-Uudenmaan HVA (RRP,P4,I1)
Systeemisen osaamisen jatkuvan ylläpitämisen malli, Länsi-Uudenmaan HVA (RRP,P4,I1)
Kuvataan rakenteet ja toimintamalli systeemisen työotteen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Tavoitteena on parantaa lapsiperhepalveluiden vaikuttavuutta juurruttamalla systeemistä työotetta.
Toimintamallin nimi
Kuvataan rakenteet ja toimintamalli systeemisen työotteen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Tavoitteena on parantaa lapsiperhepalveluiden vaikuttavuutta juurruttamalla systeemistä työotetta.
Systeemisen osaamisen jatkuvan ylläpitämisen malli pitää sisällään systeemisen työotteen perehdytyksen mallin, lastensuojelun systeemisen koulutuksen mallin, moniammatilliset systeemisen menetelmien työpajat sekä lähiesihenkilöiden tuen systeemisen työskentelyn ylläpitämiseksi yksiköissä. Nämä pitävät sisällään:
Systeemisen työotteen perehdytys:
- Koko lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen henkilöstö
- 5 osiota, jotka sisältävät videot ja pohdintatehtävät
- Voidaan opiskella itsenäisesti, lähiesihenkilöiden johdolla tiimeittäin tai syty-osaajien vetämissä moniammatillisissa ryhmissä
Lastensuojelun systeemisen mallin koulutus:
- Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon sosiaalityöntekijöille ja sosiaaliohjaajille
- Lastensuojelun perheterapeutit vastaavat koulutuksen järjestelyistä: koulutuksia järjestetään kaksi kertaa vuodessa perheterapeutti-sosiaalityöntekijä-kouluttajatyöparilla.
- THL:n materiaalit pohjana
Moniammatilliset systeemisten menetelmien työpajat:
- Syty-osaajat vetävät
Lähiesihenkilöiden tuki systeemisen työskentelyn ylläpitoon:
- Alueellisissa perhekeskusten johtoryhmissä käsitellään ja harjoitellaan ajoittain systeemisyyttä ja lähiesimiehet vievät teemat ja harjoitukset omiin tiimeihinsä
Hyvinvointialueuudistus on keskeisin rakenteellinen muutos, joka on vaikuttanut palvelujen järjestämiseen, integraatioon ja toimintakulttuureihin. Tämä siirtymä on luonut tarpeen yhtenäistää toimintatapoja ja kehittää yhteistä asiakaslähtöistä palvelujärjestelmää – mihin systeeminen työote vastaa hyvin. Alueella on sekä nopeasti kasvavia kaupunkikeskuksia että harvemmin asuttuja seutuja, mikä haastaa yhdenvertaisten palvelujen toteuttamisen
Poliittisesti painotetaan ennaltaehkäisyä, varhaista tukea ja peruspalvelujen vahvistamista, mikä näkyy myös kansallisissa ohjelmissa, kuten Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. Lainsäädännöllisesti valmistelussa olevat sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain uudistukset tukevat monialaisen yhteistyön, asiakasosallisuuden ja oikea-aikaisen tuen vahvistamista, jotka ovat systeemisen työotteen keskiössä.
Palvelujen toteuttamista, kehittämistä ja uudistamista haastavat kuitenkin hyvinvointialueiden taloudellisen toimintaympäristön haasteet ja talouden sopeutustarpeet heijastuvat palvelutuotantoon. Tämä luo tarpeen vaikuttavalle, monialaiselle ja asiakaslähtöiselle työlle, jossa resursseja käytetään parhaalla mahdollisella tavalla.
Kohderyhmänä on alle 18-vuotiaden lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Kokemusasiantuntijanuoret ovat olleet mukana tekemässä ammattilaisille suunnattuja perehdytysvideoita.
Syty-osaajat (n. 20 systeemisen työotteen ammattilaista) on kartoitettu henkilöstön osaamiskyselyllä.
Syty-osaajat kokoontuvat 2 kertaa vuodessa suunnittelemaan moniammatillisten perehdytysten aikatauluja sekä työpajoja sekä työnjakoa näihin.
Toimintamallin toteutuminen vaatii lähiesihenkilöiden ja ylemmän johdon sitoutumista systeemiseen työotteeseen. Henkilöstöä tulee ohjata koulutuksiin ja mahdollistaa työajan käyttöä tähän. Myös verkostotyön tekeminen vaatii enemmän työaikaa, ja tämä tulee huomioida suoritetavoitteissa. Lähiesihenkilöiden tulee huolehtia, että systeemistä ajattelua ylläpidetään jatkuvasti työyhteisöissä esim. tiimikokouksissa, kehityskeskusteluissa ja kehittämispäivillä.
Hankkeen aikana Länsi-Uudellamaalla:
- Perhekeskusten alueellisissa johtoryhmissä kaikki lähiesimiehet ovat osallistuneet systeemisen työskentelyn perehdytykseen ja vieneet harjoitustehtäviä tiimeille.
- Erilliseen lähiesihenkilöiden työpajaan osallistui n. 40 lähiesihenkilöä
- Kesäseminaareihin osallistui vuonna 2024 noin 180 henkilöä ja vuonna 2025 noin 115 henkilöä.
- Systeemisiin menetelmätyöpajoihin on osallistunut kaikkiaan 120 henkeä, noin 10 henkilöä per työpaja
- Lastensuojelun systeemisen toimintamallin neljän päivän koulutukseen on osallistunut n. 25 henkilöä, kaksi eri koulutusryhmää
- Lastensuojelulaitosten kahden iltapäivän perehdytykseen on osallistunut n. 35 henkilöä, kaksi eri koulutusryhmää
- Tehty perehdytysmateriaalit, jotka sisältävät myös videoita
- Kartoitettu hyvinvointialueelta 20 syty-osaajaa (systeemisen työotteen osaajaa), jotka jatkossa vastaavat perehdytyksen tuesta ja syventävistä koulutuksista
Webropol-kyselyiden mukaan koulutuksiin, työnohjauksiin ja työpajoihin osallistuneet ammattilaiset ovat kokeneet työhyvinvointinsa ja systeemisen työotteen osaamisensa lisääntyneen ja verkostotyön tekemisen kynnyksen madaltuneen.