Systeeminen työote lastensuojelulaitoksiin

Luotu 20.11.2023
Systeeminen työote lastensuojelulaitoksiin

Tiivistelmä

Systeemisen työotteen koulutus ja juurtuminen Kymenlaakson hyvinvointialueen viiteen lastensuojelulaitokseen.

Johto on linjannut keskeiset painopisteet systeemiseen työotteeseen lastensuojelulaitoksissa: perhe työn kohteena kaikissa lastensuojelulaitoksissa, perheen kanssa työskennellään vähintään viikoittain ja kaikissa yksiköissä käytetään perhearviointimenetelmää. 

Koko lastensuojelulaitosten henkilöstölle on järjestetty systeemisen koulutuspäivä. Jokainen työryhmä valitsi johdon painopisteiden lisäksi kolme työryhmälle tärkeää teemaa systeemisen koulutuksesta. 

Lastensuojelulaitoksissa pidettiin työnohjauksellinen juurrutusprosessi, joka sisälsi viisi kolmen tunnin kestoista ohjauskertaa erikseen jokaisen työryhmän kanssa. Tavoitteena oli varmistaa systeemisen työotteen toteutuminen liittämällä keskeiset tekijät toiminnan käytäntöihin.

Työryhmissä tehdyt työprosessit koottiin kokonaistiedoksi ja näistä rakentui Kymenlaakson hyvinvointialueen lastensuojelulaitosten työn systeeminen arvopohja sekä keskeisimmät yhteiset toiminnan käytännöt. 

Juurrutusprosessin päättyessä järjestettiin kehittämisaikaa lastensuojelulaitosten palveluesimiesten sekä lastensuojelulaitosten johdon kanssa, jolloin linjattiin uudet yhteiset toimintatavat ja arvopohja sekä sitoutettiin ja suunniteltiin työn jatkumista käytännön tasolla. 

 

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Systeemistä toimintamallia ja työotetta on juurrutettu lastensuojeluun jo useita vuosia. Kymenlaakson hyvinvointialueella vuonna 2022 päätettiin ulottaa seuraavaksi systeemisen työotteen koulutus ja juurrutustyö hyvinvointialueen omiin viiteen lastensuojeluyksikköön.

Lastensuojelulaitoksessa asiakas on sijoitettu lapsi ja hänen perheensä/ läheisverkostonsa. 

Systeeminen työote on lastensuojelulaitoksen työntekijän työote, joka kohdentuu lastensuojelulaitoksen asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. 

Koko hyvinvointialueen lastensuojelulaitosten henkilöstö on osallistettu systeemiseen koulutukseen ja kehittämistyöhön.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Lastensuojelulaitosten työote systeemiseksi. 

Perhe työn kohteeksi jokaisessa lastensuojeluyksikössä ja perhearviointimenetelmä työmenetelmäksi jokaiseen yksikköön. Auttamalla koko perhettä autetaan kokonaisvaltaisemmin ja tehokkaammin lasta ja saadaan muutos systeemiin.

Työ on tavoitteellista, laadukasta ja vaikuttavaa. Vaikuttavalla työllä on mahdollista joissakin kohdin lyhentää sijoituksia. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Juurrutusprosessin aikana on kerätty arviointitietoa lastensuojelulaitosten työntekijöiltä ja johdolta. Arvioinnissa on keskitytty mittaamaan, onko toiminta edistänyt työotteen juurtumista ja mitä juurtumisen eteen vielä voitaisi tehdä enemmän. Arvioinnissa on arvioitu omaa tekemistä itsearvioiden sekä projektikoordinaattorin osuutta juurtumisen tukena. Hanketyön päättyessä tärkeää on jatkaa  toimintatavan juurtuminen seurantaa ja arviointia, erityisesti seuraamalla sovittujen toimintatapojen käyttöön sitoutumista. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

kts edellinen

Toimintamallin ydinsisältö

Systeemisen työotteen koulutus ja juurtuminen Kymenlaakson hyvinvointialueen viiteen lastensuojelulaitokseen.

Johto on linjannut keskeiset painopisteet systeemiseen työotteeseen lastensuojelulaitoksissa: perhe työn kohteena kaikissa lastensuojelulaitoksissa, perheen kanssa työskennellään vähintään viikoittain ja kaikissa yksiköissä käytetään perhearviointimenetelmää. 

Koko lastensuojelulaitosten henkilöstölle on järjestetty systeemisen koulutuspäivä. Jokainen työryhmä valitsi johdon painopisteiden lisäksi kolme työryhmälle tärkeää teemaa systeemisen koulutuksesta. 

Lastensuojelulaitoksissa pidettiin työnohjauksellinen juurrutusprosessi, joka sisälsi viisi kolmen tunnin kestoista ohjauskertaa erikseen jokaisen työryhmän kanssa. Tavoitteena oli varmistaa systeemisen työotteen toteutuminen liittämällä keskeiset tekijät toiminnan käytäntöihin.

Työryhmissä tehdyt työprosessit koottiin kokonaistiedoksi ja näistä rakentui Kymenlaakson hyvinvointialueen lastensuojelulaitosten työn systeeminen arvopohja sekä keskeisimmät yhteiset toiminnan käytännöt. 

Juurrutusprosessin päättyessä järjestettiin kehittämisaikaa lastensuojelulaitosten palveluesimiesten sekä lastensuojelulaitosten johdon kanssa, jolloin linjattiin uudet yhteiset toimintatavat ja arvopohja sekä sitoutettiin ja suunniteltiin työn jatkumista käytännön tasolla. 

 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Lastensuojelulaitoksilla on yhteinen systeeminen tapa toimia, systeeminen toiminta on avattu osaksi arjen käytäntöjä. Kaikissa yksiköissä työn kohteena koko perhe ja käytetään perhearviointimenetelmää. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Kymenlaakson hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Kymenlaakson hyvinvointialue
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)