Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Toimintamalli linkittyy strategisesti hyvinvointialueuudistuksen tavoitteisiin, kuten yhdenvertaisten palveluiden tarjoamiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Lisäksi se tukee Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategiaa, jossa korostetaan ennakoivaa, kustannustehokasta ja asiakaslähtöistä palvelurakennetta.
Kehitettävien toimien myötä asiakkaiden hoitoon ja palveluun pääsy paranee ja tehostuu, monialainen yhteistyö ja asiakaskeskeinen toimintatapa kehittyvät. Samalla ammattilaisten ymmärrys ja toimintatavat hoidon ja palvelun suunnitelmallisuudesta lisääntyvät ja jalkautuvat osaksi hyvinvointialueen toimintaa ja perehdytystä.
Tavoitteena on, että hankkeen loputtua alueemme asukkaat saavat laadukkaasti, yhdenvertaisesti ja kustannustehokkaasti palveluntarvettaan vastaavat palvelut suunnitelmallisesti. Osallisuus huomioiden, kehittämistoimenpiteissä hyödynnetään myös kokemusasiantuntijatoimintaa.
Alkutilanteessa hoidon ja palveluiden suunnitelmallisuus voi olla hajanaista, mikä saattaa johtaa eriarvoistavaan tai huonoon asiakaskokemukseen, hoidon vaikuttavuuden heikentymiseen ja resurssien tehottomaan käyttöön. Erityisesti moniammatillinen yhteistyö ja digitaalisten ratkaisujen järkevä, aidosti tarpeellinen hyödyntäminen, voivat myös olla puutteellisia hoito- ja palveluprosesseissa.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Osahanketta toteutetaan Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella, jossa palvelurakenne on tiiviisti integroitunut ja väestöpohja verrattain pieni, alueella on noin 68 000 asukasta. Hyvinvointialue järjestää laaja-alaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä pelastuspalvelut kaikille alueen asukkaille. Alueen erityispiirteisiin kuuluvat pitkät välimatkat, ikääntyvä väestö ja osaavan työvoiman saatavuushaasteet erityisesti maaseutukunnissa. Nämä vaikuttavat palveluiden saavutettavuuteen ja resurssien kohdentamiseen.
Hyvinvointialueen palvelurakenne perustuu yhteiseen palvelukokonaisuuteen, jossa sote-integraatio ja digitalisaatio ovat keskeisiä kehittämisteemoja. Toimintaympäristöämme määrittävät:
- Lainsäädäntö ja kansalliset tavoitteet: Hyvinvointialueuudistus, hoitotakuun toteutuminen ja yhdenvertaiset palvelut.
- Sosiaaliset ja alueelliset erityispiirteet: Väestön ikääntyminen, syrjäseutujen haasteet ja palvelutarpeen kasvu.
- Taloudelliset reunaehdot: Resurssien niukkuus korostaa suunnitelmallisuuden ja digiratkaisujen tarvetta.
- Digitalisaation edistäminen: Kehittämisessä hyödynnetään digipalveluja, jotka mahdollistavat matalan kynnyksen ohjauksen ja seurannan, erityisesti silloin kun fyysinen saavutettavuus on rajallinen.
- Asiakas: Asiakkaat tarvitsevat yhdenvertaisia, ennakoivia ja helposti saavutettavia palveluita. Suunnitelmallisuus parantaa heidän kokemustaan hoidon jatkuvuudesta ja selkeydestä.
- Ammattilainen: Moniammatillinen yhteistyö ja selkeät työkalut tukevat ammattilaisten työtä ja vähentävät päällekkäisyyksiä, mahdollistaen paremman resurssien käytön.
- Organisaatio: Hyvinvointialueen tehokkuus ja vaikuttavuus paranevat, kun palveluprosessit ovat yhtenäisiä ja suunnitelmallisia. Digitaalinen asiointi lisääntyy niissä palveluissa, joissa se on tarkoituksenmukaista. Asiakkaan palveluprosessien ja -ketjujen sujuvoittaminen -> häiriökysyntä vähenee ja resursseja vapautuu.
- Yhteiskunta: Resurssien kohdentaminen oikein tuo kustannussäästöjä ja tukee sosiaalista kestävyyttä sekä palveluiden pitkäjänteistä kehittämistä. Julkisen sektorin, kansalaisjärjestöjen ja paikallisyhteisöjen toiminta on mahdollista nivoa osaksi asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvointia. Näin voidaan ennaltaehkäistä myös raskaimpiin terveyspalveluihin ajautumista.
Hankkeen keskeisimmät kohderyhmät ovat alueen väestö, asiakkaat ja potilaat, monipalveluasiakkaat, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaiset, kokemusosaajat, alueen kunnat ja järjestöt.
Asiakasymmärrys:
- Asiakasymmärrystä on kartutettu palautekyselyillä, haastatteluilla ja palveluprosessien analyysillä
- Asiakkaat kokevat hoitopolut ja -ketjut toisinaan hajanaisiksi ja ammattilaiset vaikeasti saavutettaviksi
Ammattilaisten näkökulma:
- Ammattilaisten ajatuksia kerättiin Webropol-kyselyllä. Vastauksia saatiin läpileikkaavasti koko organisaatiosta
- Ammattilaiset kaipaavat selkeämpiä toimintamalleja moniammatilliseen yhteistyöhön
- Toisten ammattilaisten tekemä työ tutuksi
Osallistaminen:
- Hankkeen valmisteluun on osallistettu monialaisesti eri sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ammattilaisia ja johtoa. Hankkeen käynnistyessä sen toteutuksen tarkempaan suunnitteluun on osallistettu asiakas- ja potilasnäkökulman saamiseksi myös kokemusasiantuntijaa, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, kuntien ja kolmannen sektorin edustajia. Itse kehittämistyössä mukana on lisäksi ollut edustaja kokemustoiminnasta sekä sote-alan ja kehittämistyön eri tahojen toimijoita
- Asiakkaita on osallistettu mallin kehittämiseen työpajojen ja yhteisten keskusteluiden avulla (yhteiskehittäminen)
- Asiakkaiden kokemuksia on kerätty sähköisesti ja suullisesti palveluiden kehittämisen tueksi
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Kehittämistyön myötä tavoitellaan seuraavia muutoksia:
- Selkeämmät ja yhtenäiset hoitopolut, jotka parantavat asiakaskokemusta ja tukevat osallisuutta palveluiden suunnittelussa. Asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelun aiempaa oikea-aikaisemmin ja asiakaslähtöisemmin. Asiakas saa monialaisesti tietoa palveluista, tuen mahdollisuuksista ja matalan kynnyksen ohjausta (asiakasohjaus, digikanavat)
- Sujuvammat moniammatilliset prosessit ja työkalut, jotka vähentävät päällekkäisyyksiä ja tukevat työn tehokkuutta. Yhteisiä asiakassuunnitelmia tehdään ketterämmin käyttäen pohjana terveysLC terveys- ja hoitosuunnitelmaa yhteisesti sovitun mallin mukaisesti. Hoitohenkilöstön työaikaa säästyy toimintamallin avulla ja he pystyvät antamaan hoitoa nopeammin sen tarpeessa oleville. Palvelujen monialainen yhteistyö ja asiakaskeskeinen toimintatapa kehittyvät
- Hoidon ja palvelun suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus on lisääntynyt läpileikkaavasti kaikissa palveluissa. Yhdenmukaiset palveluprosessit, jotka lisäävät vaikuttavuutta ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Osaamisen yhdistäminen, yhteisten palvelupolkujen kehittäminen ja käyttöönotto. Digipalveluiden tehokkaampi hyödyntäminen palveluiden organisoinnissa ja asiakaslähtöisessä toiminnassa palveluiden saannin parantamiseksi ja alueellisen yhdenvertaisuuden lisäämiseksi
- Kustannussäästöjä ja entistä kestävämpää sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Hoitotakuu toteutuu sekä hoidon ja palvelujen saatavuus paranee.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Arviointikysymykset:
- Ovatko asiakkaiden kokemukset parantuneet hoito- ja palveluprosessien selkeydestä?
- Väheneekö päällekkäisyys ja tehostuuko moniammatillinen yhteistyö?
- Paraneeko palveluiden kustannustehokkuus ja vaikuttavuus?
- Terveys- ja hoitosuunnitelmien määrä?
Arviointikriteerit ja indikaattorit:
Asiakaskokemus:
- Asiakkaiden kokemus palveluiden laadusta ja osallistumisesta
- Asiakastyytyväisyyskyselyt (keskiarvot ja positiiviset palautteet)
Ammattilaisten työskentely:
- Prosessien sujuvuus ja työtyytyväisyys
- Henkilöstön kyselyt ja prosessien sujuvoittaminen (päällekkäisten tehtävien väheneminen)
Organisaation tulokset:
- Resurssien kohdentaminen ja palveluiden saavutettavuus
- Hoitoon pääsyn odotusajat, kustannusanalyysit ja prosessien läpimenoajat
- Palveluiden käyttö 6kk ennen suunnitelman tekoa ja 6kk sen jälkeen
Mittausmenetelmät:
- Kyselyt: Asiakkaille ja ammattilaisille suunnatut sähköiset palautekyselyt
- Tilastotiedot: Prosessien toimivuutta kuvaavat mittarit (esim. suunnitelmien määrä, käyntikerrat ja suunnitelmien teon vaikutus käynteihin, odotusajat)
- Työpajapalautteet: Moniammatillisten ryhmien arvio kehitetyn mallin toimivuudesta
Tuloksia:
Vuonna 2024 organisaatiossamme tehtiin yhteensä 93 terveys- ja hoitosuunnitelmaa eri yksiköissä, ja vuoden 2025 ensimmäisen puolikkaan aikana jo 71. Suunnitelmia tehdään niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollonkin yksiköissä, mukaan lukien palliatiivinen hoito, syömishäiriötiimi ja useat terveyskeskusvastaanotot. Tämä osoittaa mallin sovellettavuutta eri asiakasryhmille ja sen jalkautumisen onnistumista. Suunnitelman käytön vakiinnuttaminen luo jatkuvuutta, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja tukee hoidon vaikuttavuutta läpi palvelujärjestelmän.
Suunnitelmallisen työotteen jalkauttamisen vaikuttavuutta on seurattu Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella asiakastiedon perusteella. Kehitetty analyysityökalu visualisoi palvelukäytön muutoksia ennen ja jälkeen suunnitelman laadinnan, hyödyntäen asiakaskohtaista tietoa eri palvelutyypeistä viikkotasolla. Voidaan todeta, että suunnitelmien laatiminen on vaikuttavaa: palveluiden kokonaiskäyttö väheni 18 %, hoitopäivät jopa 40 %. Samalla kotihoidon käyttö on vahvistunut ja lähipalvelujen käyttö supistunut, mikä kertoo suunnitelmallisuuden vaikutuksesta resurssien kohdentumiseen ja häiriökysynnän vähentämiseen. Myös uusien asiakasryhmien tavoittaminen on onnistunut. Tulokset osoittavat, että kehittämistyössä ollaan oikealla tiellä ja suunnitelmallinen työote tuottaa sekä asiakas- että järjestelmätason hyötyjä.
- Palveluiden käytön kokonaisvolyymi selvästi vähenee suunnitelman jälkeen, eli suunnitelma ohjaa käyttöä järkevämmin.
- Erityisesti hoitopäivät laskevat huomattavasti (–40 %), mikä kertoo suunnitelmallisuuden vaikutuksesta raskaiden palvelujen vähentämiseen.
- Kotihoitoa saa pienempi joukko, mutta he saavat enemmän palvelua. Asiakkaat saavat tehostettua tukea suunnitelman avulla. Suunnitelmallisuus / suunnitelma tukee ennakoivaa työotetta ja hoidon jatkuvuutta, sekä vähentää kriisiytymistä.
- Suunnitelma ohjaa myös pois hajanaisista, satunnaisista lähipalveluista.
- Häiriökysyntä vähenee, ohjautuminen suoraan oikeaan palveluun tehostuu eli resurssit kohdentuvat oikein.
- Asiakasmäärän pysyminen lähes samana osoittaa, että vaikutus ei johdu asiakaskunnasta vaan työotteesta.
Vaikuttavuusdata tukee oletusta siitä, että suunnitelmallisuus auttaa jäsentämään palvelutarvetta, parantaa ohjautuvuutta ja vähentää häiriökysyntää. Tämä mahdollistaa resurssien tarkoituksenmukaisemman kohdentamisen ja vahvistaa hoidon jatkuvuutta.
Seurantaa tehdään läpi kehittämisen, ja tulokset arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Pitkällä tähtäimellä heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien hoitoon ja palveluun pääsy paranee ja kertynyt hoito-, kuntoutus- ja palveluvelka pienenee vuosittain hankkeen aikana ja osuus toteutuneista kiireettömän hoidon käynneistä, joissa saavutetaan seitsemän vuorokauden hoitoon pääsyn määräaika kasvaa vuosittain.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallia on jalkautettu laajasti Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella vuosien 2023–2025 aikana. Mallin käyttöönottoa on edistetty konkreettisesti vierailemalla yksiköissä ja tiimitapaamisissa, joissa on esitelty suunnitelmallista työotetta sekä terveys- ja hoitosuunnitelman sisältöä ja hyötyjä ammattilaisten arjessa. Lisäksi mallia on tuotu esiin eri ammattilais- ja kehittämistapahtumissa, joissa henkilöstön kysymyksiin on vastattu ja hyviä käytäntöjä on jaettu vuorovaikutteisesti. Keskeisenä jalkauttamisen keinona on siis ollut koulutusten ja yksikkökohtaisten vierailujen järjestäminen, joiden tarkoituksena on vahvistaa henkilöstön osaamista ja sitoutumista suunnitelmalliseen työotteeseen.
Järjestetyt koulutukset ja yksikkökäynnit (tilanne 9.6.2025):
- Yhteensä 192 osallistujaa on osallistunut suunnitelmallisen työote ja terveys- ja hoitosuunnitelmakoulutuksiin (THS).
- Koulutuksiin osallistuneet ovat sitoutuneet viemään osaamista eteenpäin omiin yksiköihinsä (“koulutuslähettiläs”-periaate).
- Koulutusten lisäksi on toteutettu 25 erillistä yksikkökäyntiä ja keskustelutapaamista. Näissä on käsitelty suunnitelmallisuuden toteutumista yksikkötasolla, THS hyödyntämistä omassa yksikössä, kehittämistarpeita ja koulutuksen sisältöjä.
- Terveys- ja hoitosuunnitelmaan perehdyttävän Intrasta löytyvän sivun kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti, nousten helmikuun 2024 lukemasta (113) 628:aan kesäkuussa 2025, mikä kertoo koulutustyön ja jalkauttamisen vaikuttavuudesta.
Toimintamallin jalkautusta on tuettu myös aktiivisella verkostoitumisella ja benchmarkaten. Kehittäjäkoordinaattori on ollut yhteydessä useiden muiden hyvinvointialueiden asiantuntijoihin ja osallistunut keskusteluihin suunnitelmallisen työotteen ja suunnitelmallisuuden kehittämisestä kansallisella tasolla. Kehittäjäkoordinaattori on mukana myös kansallisissa verkostoissa sekä oman hyvinvointialueen prosessien kehittämisen työryhmässä. Kansallinen verkostoituminen on mahdollistanut ideoiden vertailua ja hyvien käytäntöjen hyödyntämistä alueellamme.
Toimintamallin käyttöönottoa tuetaan lisäksi Howspace-verkkokoulutuksella sekä liittämällä koulutus koulutuskalenteriin. Suunnitelmallinen työote Soiten sote-palveluissa Howspace-koulutuskokonaisuus pilotoidaan syksyllä 2025. Viestintää on tehty sekä sisäisesti, että ulkoisesti. Johto on sitoutettu mallin ylläpitoon ja kehittämiseen osana strategista palvelurakennetta.
Häiriökysynnän tiekartan ja toimintasuunnitelman työstäminen aloitettiin elokuussa 2025 asiatuntijapalvelun tuella.
Häiriökysyntäselvityksen keskeiset havainnot ja vaikutukset
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella toteutettu häiriökysyntäselvitys paljasti, että merkittävä osa sosiaali- ja terveyspalveluissa tapahtuvasta häiriökysynnästä on vältettävissä selkeyttämällä palvelupolkuja, vahvistamalla hoidon ja palvelun suunnitelmallisuutta sekä poistamalla prosessien sisäisiä katkoja ja epäselvyyksiä.
Selvityksen tulosten pohjalta laadittiin konkreettinen toimintasuunnitelma, joka sisältää lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteet häiriökysynnän vähentämiseksi. Toimenpiteillä voidaan saavuttaa sekä merkittävää asiakas- ja henkilöstöhyötyä että taloudellisia säästöjä prosessien virtaviivaistumisen ja turhan työn vähentymisen kautta.
