Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kehittämistyön tavoitteena on ollut rakenteistaa suun terveydenhuollon palveluprosesseja ja vahvistaa näyttöön perustuvaa toimintaa. Tämä edellyttää yhtenäisten käytäntöjen kehittämistä ja niiden käytännön toteutuksen tukemista arjen työssä.
Kokonaisuus linkittyy Tutkimus- ja hoitosuunnitelma suun terveydenhuollossa, Lapin HVA (RRP, P4, I1, I3) | Innokylä kokonaisuuteen. Tutkimus- ja hoitosuunnitelman käyttöönottoa tuetaan esihenkilöiden työpajojen avulla, joiden kautta toimintamallin juurruttaminen mahdollistuu osana rakenteellista ja strategista kehitystyötä.
Toiminta tukee Lapin hyvinvointialueen strategisia tavoitteita palvelujen yhdenvertaisuuden ja vaikuttavuuden vahvistamisesta. Lisäksi se liittyy kansallisiin suun terveydenhuollon linjauksiin, joissa korostetaan asiakaslähtöistä, suunnitelmallista ja laadukasta hoitoa koko palveluketjun läpi. Esihenkilöiden aktiivinen rooli varmistaa, että kehittämistyö ei jää yksittäisten ammattilaisten varaan, vaan siitä muodostuu yhteinen, juurtunut toimintatapa.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Pitkät välimatkat, harva asutus, pienet toimipisteet ja vanhat organisaatiokulttuurit haastavat Lapin hyvinvointialueen suun terveydenhuollon palvelutuotannon toteuttamista kustannustehokkaasti, asiakaslähtöisesti ja sujuvasti, ottaen huomioon asukkaiden mahdollisuuden yhdenvertaisiin palveluihin koko Lapin hyvinvointialueella.
Lasten ja nuorten hoitopolkua ja ajanvarauskirjoja on alettu yhdenmukaistaa vuoden 2022 lopulla Tulevaisuuden sote-keskus hankkeen aikana. Helmikuussa 2023 kerrattiin ja sovittiin esihenkilöiden valmennuksen kuudennessa työpajassa yhteisten toimintamallien jalkauttamisesta silloisten yksiköiden esihenkilöiden johdolla. VASA2 –Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hankkeessa jatkettiin syksyllä 2024 Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen aikana aloitettua jalkautustyötä. Uudet alueelliset esihenkilöt aloittivat työnsä syksyllä 2024, jolloin nousi esille tuen tarve toimintamallien juurruttamiseen. 2025 hankkeen suun terveydenhuollon erityisasiantuntija ja ostetun konsulttifirman asiantuntijan kanssa jatkettiin sovittujen toimintamallien juurruttamista esihenkilöitä tukien ja esihenkilöille suunnattujen työpajojen kautta.
Yhtenäisten toimintamallien juurruttamiseen alueelliset esihenkilöt tarvitsivat tukea:
- Lasten ja nuorten hoitopolku suun terveydenhuollossa
- Ajanvarauskirjojen yhdenmukaistaminen ja keinot ajanvarauskirjojen hallintaan
- Anestesiahammashoidon-, kirurginen- ja parodontologinen potilas -toimintamallit
- Kirjaaminen ja tilastointi: Organisaation yhteisten fraasien jalkautus, hoidon tarpeen arvion ja tutkimus-, omahoito- ja hoitosuunnitelmien teko.
Prosessien ollessa kunnossa mahdollistuu hoidon pääsyn paraneminen. Hankkeen erityisasiantuntija tukee suun terveydenhuollon toimialaa ajanvarauksen keskittämisen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä ajanvarauskirjojen yhdenmukaistamisessa.
Kehitystyön keskiössä on ollut tarve vahvistaa suun terveydenhuollon laatua, vaikuttavuuden ja yhdenvertaisuutta Lapin hyvinvointialueella.
-
Asiakasnäkökulma:
Lasten ja nuorten hoitopolku: yhdenmukaistettu kutsutaulukko, joka varmistaa oikea-aikaiset suun terveystarkastukset alaikäisillä. Selkeät ja saavutettavat hoitopolut koko elämänkaarelle.
Asiakkaat tarvitsevat suun terveydenhuollon palveluja, jotka ovat suunnitelmallisia, ennakoivia ja vastaavat heidän kokonaistarpeitaan. Ilman selkeää ja kokonaisvaltaista tutkimus-, omahoito- ja hoitosuunnitelmaa hoito voi jäädä pirstaleiseksi ja reaktiiviseksi.
-
Ammattilaisnäkökulma:
Ajanvarauskirjojen yhdenmukaistaminen: yhtenäinen kutsuprosessi sekä toimintatavat ajanvarausjärjestelmien hallintaan tukevat toimintavarmuutta ja asiakaspalvelua.
Kirjaaminen ja tilastointi: fraasien jalkautus, hoidon tarpeen arvioinnin yhtenäistäminen sekä tutkimus-, omahoito- ja hoitosuunnitelmien selkeä käyttö integroi työvaiheet ja tukee ammattilaisia arjessa.
-
Organisaationäkökulma:
Esihenkilöiden tuki: työpajat tukevat toimintamallien juurruttamista – erityisesti ajanvarauskirjojen, hoitopolkujen, kirjaamisen yhtenäistämisen ja fraasien juurruttamisen osalta.
Malli antaa rakenteet tiedolla johtamiselle: Lapin hyvinvointialueen tavoitteena on tarjota yhdenvertaisia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita palveluja koko alueella. Hajanaiset toimintakäytännöt ja puutteellinen tiedolla johtaminen estävät tätä tavoitetta. Yhdessä kehitetyt ja käyttöönotetut toimintamallit ja mittarit tuottavat vertailtavan ja seurattavan toiminnan sekä tukevat johtamista, resurssien kohdentamista ja laadunhallintaa.
- Yhteiskunnan näkökulma:
Suun terveys on kiinteä osa yleisterveyttä, ja sen edistäminen vähentää sairastavuutta ja vaativamman hoidon tarvetta. Ennaltaehkäisevät ja suunnitelmalliset toimintamallit pienentävät terveyseroja. Panostus ennaltaehkäisevään, suunnitelmalliseen suun hoitoon on pitkällä aikavälillä kustannusvaikuttavaa. Lisäksi hyvin johdettu ja asiakaslähtöinen suun terveydenhuolto edistää terveyden tasa-arvoa ja väestön hyvinvointia.
Yhteenvetona: Kehitystyö tuottaa rakenteita, välineitä ja tukea – niin ajanhallintaan, kirjaamiseen kuin hoitopolkujen laadunvarmistukseen. Esihenkilöiden työpajat varmistavat, että kaikki nämä elementit implementoidaan käytäntöön kestävästi ja pitkäjänteisesti.
Kohderyhmään kuuluvat alueelliset esihenkilöt, palvelupäälliköt ja ylihammaslääkärit sekä Lapin hyvinvointialueen johtava hoitaja ja johtava hammaslääkäri.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Toiminnan tavoitteena on kehittää ja juurruttaa suun terveydenhuollon palveluihin yhdenmukaiset, vaikuttavat ja hallitusti johdettavat prosessit ja käytännöt koko Lapin hyvinvointialueella. Tavoitellut muutokset liittyvät palveluprosesseihin ja työn organisointiin ja niiden kautta tiedolla johtamiseen.
Tavoitteena on pitkäjänteinen muutos, joka ei ole vain hankekauden mittainen, vaan jää elämään pysyvänä osana organisaation rakenteita ja käytäntöjä. Muutosten myötä Lapin hyvinvointialueen suun terveydenhuollon palveluista tulee yhdenvertaisempia ja vaikuttavampia – sekä hallitusti johdettuja kaikilla tasoilla.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Kolmen esihenkilötyöpajan vetäminen, joissa jokaisessa käydään läpi esihenkilöiden käsitys yksiköiden tilanteista. Ensimmäisen työpajan jälkeen sovittujen mittareiden seuranta toisessa ja kolmannessa työpajassa. Tarkoitus on, että mittaristo jää esihenkilöiden päivittäisen johtamisen käyttöön. Laadullista seurantaa voidaan tehdä palautteiden ja itsearviointien kautta.
Mittaristossa seurataan suun terveydenhuollon perusterveydenhuollossa toimenpiteiden määriä per 1000 asukasta, käyntejä eri ammattiryhmissä sekä lisäksi käyntejä per 1000 asukasta. Lisäksi toiminnan mittarina toimivat myös T3 arvo liittyen hoitoon pääsyyn, avoimet työpaikat ja sairaspoissaolot. Talouden mittareiksi valikoituivat palvelualueen kustannukset puolivuosittain ja per 1000 asukasta sekä kustannukset per käynti puolivuosittain. Suun terveydenhuollon erikoissairaanhoidossa seurataan hoitoon pääsyn nopeutta ja lähetteiden määriä. Lisäksi esihenkilöiltä kerättiin työpajoissa oman palvelualueen onnistumisia ja korjattavia asioita menneestä ja lupaavia mahdollisuuksia ja tulevia haasteita lähitulevaisuudesta.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Järjestetään työpajoja alueellisille esihenkilöille, joiden kautta juurrutetaan ajanvarauskirjojen yhdenmukaistamista, kirjaamiskäytäntöjä, anestesiahammashoidon-, kirurginen- ja parodontologinen potilaiden -toimintamallit sekä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen aikana kehitettyjä kutsukäytäntöjä.
Terveydenedistämisentyötyöryhmässä yhdenmukaistettiin ennaltaehkäisevät suun terveydenhuollon materiaalit kaikille ikäryhmille sekä tuotettiin videomateriaalia neuvoloiden ja koululaisten suun terveydenedistämisen tueksi. Kirjalliset materiaalit käännätettiin englanniksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi, koltansaameksi, inarinsaameksi sekä venäjän-, arabian ja somaliankielille.
Esihenkilöiden ensimmäisessä työpajassa sovittiin mittaristo alueellisten esihenkilöiden johtamisen työn tueksi. T3-arvon seurantaa on jatkettu koko hankkeen ajan. T3 arvon avulla voidaan seurata hoidon saatavuuden kehittymistä.
