Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Näyttöön perustuvien suositusten tarkoitus on tukea palvelutoimintaa, ammatillisia käytäntöjä ja niiden vaikuttavuutta sekä asiakasturvallisuutta. Ammattilaisille ja muille tahoille tarkoitettujen suositusten laadinta on monivaiheinen prosessi, johon kuuluu muun muassa aiheen rajaaminen, tutkimustiedon kokoaminen, mukaan valittujen tutkimusten laadun arvioiminen sekä näytönastekatsausten ja suosituslauseiden laatiminen.
Toisin kuin terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa suositusten tuottaminen ja hyödyntäminen on ollut tähän asti vähäistä. Suomessa ei ole organisaatiota, joka laatisi näyttöön perustuvia suosituksia nimenomaisesti sosiaalihuoltoon. Asian edistämiseksi sosiaalihuollon suositukset -osahankkeessa (SoSu) tarkasteltiin suositustoiminnan lähtökohtia. Osahankkeessa selvitettiin sosiaalihuollon näyttöperusteisuutta sekä suosituksia koskevaa kansainvälistä keskustelua ja kartoitettiin sosiaalihuollon asiantuntijoiden näkemyksiä näyttöön perustuvista suosituksista. Lisäksi käynnistettiin pilottisuosituksen laatiminen. Osahankkeen tavoitteina oli:
1) selvittää nykytila sekä tiedolliset ja organisatoriset edellytykset, mahdollisuudet ja esteet sosiaalihuollon näyttöön perustuvien suositusten aikaansaamiselle,
2) tuottaa kehittämismalleja, ehdotuksia ja skenaarioita koskien toiminnan organisoimista, jotta näyttöön perustuvien suositusten aikaansaamisessa edetään kansallisesti (ja alueellisesti),
3) toteuttaa pilotti liittyen näyttöön perustuvien suositusten kehitystyöhön.
Sosiaalihuollon suositukset -osahankkeen toteutti Sosiaalialan osaamiskeskus Verso (myöhemmin Päijät-Hämeen hyvinvointialue) yhteistyössä muiden sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa. Sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA toteutti hankkeessa Pohjoismaita koskevan selvityksen näyttöperusteisista sosiaalipalveluista. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelman hankekokonaisuutta ”Kustannusvaikuttavuus osaksi suosituksia”.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Näyttöön perustuvien suositusten kohderyhmänä ovat ennen kaikkea sosiaalihuollon organisaatiot ja ammattilaiset, joille suositukset mahdollistavat helpon pääsyn tutkimusnäytön äärelle sekä antavat tietoa suositeltavista toimintatavoista näiden toteuttamisen edistämiseksi. Toisaalta suositukset tarjoavat tietoa sosiaalihuollon ilmiöistä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Terveydenhuollossa laaditaan suosituksista myös potilasversioita.
Sosiaalihuollon suositukset -osahanke tuotti tietoa erityisesti potentiaalisille suositusten laatijoille sekä suositustoiminnan organisointitapoja tarkasteleville toimijoille.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Näyttöön perustuvien suositusten tavoitteena voidaan pitää ennen kaikkea tutkimusnäyttöön perustuvan tiedon tarjoamista sosiaalihuollon ammattilaisille ja organisaatioille laadukkaan, vaikuttavan ja riittävän yhdenmukaisen toiminnan edistämiseksi.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Pitkällä tähtäimellä seurantatapoja voisivat olla esimerkiksi:
- laadittujen näyttöön perustuvien suositusten määrä
- suositusten ja niiden laadintaprosessin / -prosessien laadun arviointi
- suositustoimintaan osallistuneiden näkemykset ja kokemukset
- suositusten kohdeyleisöjen näkemykset ja kokemukset
- suositusten käyttöönoton onnistuneisuuden ja tämän vaikutusten arviointi.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Näyttöön perustuvien suositusten laatiminen edellyttää muun muassa:
- selkeästi määriteltyä toiminnasta vastaavaa organisaatiota tai organisaatioita sekä työnjakoa
- selkeästi käsitteellistettyä toimintaprosessia
- suositustoimintaan ja sen organisoimiseen osallistuvilta metodologista osaamista, liittyen esimerkiksi tiedonhakujen suunnitteluun, erilaisia tutkimusasetelmia hyödyntävien tutkimusten laadunarvioinnin toteuttamiseen, näytönastekatsausten laadintaan sekä näytönasteen määrittelyyn
- riittävää määrää relevanttia tutkimustietoa
- aktiivista työskentelyä eri sidosryhmien kanssa, heidän tarpeidensa huomioimista sekä heidän ottamistaan mukaan suositusten laadintaprosesseihin
- aktiivista ja monipuolisia keinoja hyödyntävää viestintää suositustoiminnasta sekä valmistuneista suosituksista tiedottamiseksi
- kykyä hahmottaa näyttöön perustuvien suositusten suhde kokonaisvaltaisempaan näyttöön perustuvaan toimintaan suositusten hyödyntämiseksi tämän edistämisessä
- riittäviä taloudellisia resursseja kattamaan suositusten laadinnasta aiheutuvat kustannukset, joita muodostuu muun muassa työvoimasta, teknisistä laitteista ja ohjelmistoista, tietokantojen käyttämisestä tai tiedonhakujen tilaamisesta, tutkimusjulkaisujen hankkimisesta, tarvittavasta konsultaatioavusta sekä viestinnästä. Kustannuksiin merkittävästi vaikuttava kysymys on, missä määrin suositusten laadinnan toteuttavat palkatut henkilöt, missä määrin vapaaehtoiset asiantuntijat.
