Sosiaali- ja terveyspalveluiden videovastaanottojen laajentuminen, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Sosiaali- ja terveyspalveluiden videovastaanottojen laajentuminen, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Toimintamallin avulla siirrytään satunnaisesta videovastaanoton käytöstä säännölliseen ja systemaattiseen videovastaanottojen hyödyntämiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Toimintamallin nimi
Sosiaali- ja terveyspalveluiden videovastaanottojen laajentuminen, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallin avulla siirrytään satunnaisesta videovastaanoton käytöstä säännölliseen ja systemaattiseen videovastaanottojen hyödyntämiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Toteutuspaikka
Pirkanmaan hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pirkanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Kuva
Euroopan unionin lippu. Euroopan unionin rahoittama NextGenerationEU

Tekijä

Tekijä

Tiina Aikonen

Luotu

Luotu

20.1.2025

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

22.12.2025
Ratkaisun perusidea

Sosiaali- ja terveyspalveluiden videovastaanotot mahdollistavat niin yksilökäyntien kuin ryhmätapaamisten toteutuksen joustavammin, asiakaslähtöisesti ja vähemmän paikkasidonnaisesti. Videovastaanottoja voidaan toteuttaa sekä vahvalla tunnistautumisella että ilman vahvaa tunnistautumista. Ilman vahvaa tunnistautumista toteutuviin tapaamisiin asiakas pääsee liittymään sähköposti- tai tekstiviestilinkin kautta.

Toimintaympäristö

Videovastaanottojen laajentuminen perustuu Pirkanmaan hyvinvointialueen strategiaan, jossa korostetaan yhdenvertaisia, ennaltaehkäiseviä ja vaikuttavia palveluja sekä digitaalisten palvelujen lisäämistä osana monikanavaista palveluverkkoa. Hyvinvointialueiden tulee sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaan järjestää palvelut yksilöllisen tarpeen mukaan. Videovastaanottojen käyttö tukee tätä tavoitetta tarjoamalla joustavia ja saavutettavia palvelumuotoja. Digipalveluilla, kuten videovastaanotoilla, voidaan vähentää liikkumisen tarvetta ja siten vähentää myös liikenteestä aiheutuvaa ympäristökuormitusta. 

Videovastaanotto voi myös olla hyvä keino mahdollistaa asiakkaan tai potilaan niin toivoessa läheisen osallistuminen mukaan vastaanotolle, vaikka asiakas- tai potilas itse olisikin samassa tilassa ammattilaisen kanssa. Lasten- nuorten ja perheiden palveluissa on ollut mahdollista saada molemmat vanhemmat mukaan välillä siten, että toinen vanhempi osallistuu videovälitteisesti, kun toinen on lapsen tai nuoren kanssa läsnä. Näin tieto saadaan samalla myös läheisille muuttumattomana.

Ryhmätapaamisina toteutettuja videovastaanottoja hyödynnetään mm. työllistymistä tukevissa palveluissa toistuvissa etäpajaryhmissä. Ryhmämuotoisia videovastaanottoja pilotoidaan myös vammaisten päiväaikaisessa toiminnassa etätyöhönvalmennuksessa sekä terveyspalveluissa esimerkiksi elämäntapaohjauksen muodoissa, kuten univalmennuksena. Videovastaanottoja on mahdollista hyödyntää myös yksilötapaamisina työntekijän ja asiakkaan tai potilaan välillä, kuten sosiaalityön tapaamisissa tai terveydenhuollon vastaanotoilla.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Videovastaanotoilla voidaan lisätä asiakkaiden ja potilaiden digitaalisen asioinnin mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Etänä toteutuvat tapaamiset voivat helpottaa erityisesti niitä asiakas- ja potilasryhmiä, joilla on kulkemisen haasteita. Osallistumista videovastaanotoille helpottaa se, että tapaamisia voidaan toteuttaa myös ilman vahvaa tunnistautumista. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Videovastaanottojen käyttöönotto edellyttää muutosta työn tekemisen kulttuurissa. Ammattilaisten koulutus ja tekninen tuki ovat keskeisiä, jotta uusi toimintatapa juurtuu osaksi arkea. Videovastaanottojen käyttöä tukee ammattilaisten saatavilla oleva vastuukäyttäjän tuki, hyvinvointialueen intran kuvalliset ohjeet sekä palvelun jatkuva kehittäminen käyttäjiltä saadun palautteen perusteella.

Asiakkaiden videovastaanottojen käyttöä tukee Pirkanmaan hyvinvointialueen ulkoisilta verkkosivuilta löytyvät asiakasohjeet, joita voidaan hyödyntää myös ammattilaisen kanssa yhdessä palvelun käytön tukena. Videovastaanotolle osallistumiseen tarvitaan laite, jolla on internet-yhteys sekä kamera- ja mikrofonivalmius.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Videovastaanoton prosessimalleja ja alustaa on kehitetty käyttöönoton laajentumisen aikana aktiivisesti ammattilaisilta saadun palautteen perusteella. Palveluja tarjotaan sosiaali- ja terveyspalveluissa mallin käyttöönoton myötä aktiivisemmin videovastaanottoina. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia voi hyödyntää hyvinvointialueen eri sektoreilla videovastaanottojen tarpeen ja käytön luonteen mukaisesti. Jotta toimintamalli juurtuu arkeen, on tärkeää varmistaa henkilöstön osaaminen koulutuksen ja jatkuvan tuen avulla sekä huolehtia siitä, että käytettävissä on tarkoitukseen soveltuvat laitteet. Näin varmistetaan, että videovastaanotto tarjoaa turvallisen ja toimivan tavan asiakkaan tai potilaan ja ammattilaisen väliseen kohtaamiseen.

Videovastaanotto voi toimia vaihtoehtona lähitapaamiselle erityisesti silloin, kun palvelu ei edellytä fyysistä tutkimista. Se sopii hyvin sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluihin tilanteissa, joissa keskiössä on ohjaus, neuvonta, seuranta tai omahoidon tukeminen.  On hyvä pitää kuitenkin mielessä, että edelleen tarjotaan palveluja myös läsnätapaamisina asiakkaille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää digitaalista palvelua.

 

Kehittämisen vaihe

Valmis

Kohderyhmä