Lapsen sosiaalityöntekijä sekä erityisopettajasta ja psykologista muodostettu koordinoiva Sisukas- tiimi kartoittaa sijoitetun lapsen tilanteen, järjestää tuen sekä konsultoi verkostoa. Toteutetaan tuki, seuranta ja vaikuttavuuden arviointi.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Koulutus on tutkitusti vahvin aikuisuuden hyvinvointia ennustava tekijä sijoitetuilla lapsilla.
SISUKAS-työskentelymalli on kehitetty Pesäpuu ry:n Sijoitettu lapsi koulussa (SISUKAS) –hankkeessa. Projekti on osa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) lapsiperheitä tukevia hankkeita yhteenkokoavaa Emma ja Elias –ohjelmaa. SISUKAS-mallia on pilotoitu vuosina 2013-15 Keski-Suomessa 20 sijoitetun lapsen kanssa 9 paikkakunnalla.
Kehittäjinä Christine Välivaara (projektipäällikkö), Johanna Liukkonen (sosiaalityöntekijä), Elisa Oraluoma (psykologi) ja Maire Saksola (erityisopettaja).
Työskentelymalli koskee kaikkia pitkäaikaisesti perhehoitoon sijoitettuja 6-12 -vuotiaita lapsia.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Työskentelymalli koskee kaikkia pitkäaikaisesti sijoitettuja 6-18 -vuotiaita lapsia. SISUKAS-mallissa moniammatillinen tiimi (lapsen oma sosiaalityöntekijä, psykologi, erityisopettaja) kartoittaa sijoitetun lapsen oppimisvalmiudet, vahvuudet ja tuen tarpeet haastattelemalla sekä strukturoiduin testimenetelmin. Lapselle suunnitellaan hänen tarpeitaan vastaavaa tukea, jonka toteuttamisessa hyödynnetään lapsen vahvuudet. Tukitoimissa keskiöön nousevat aikuisten välinen yhteistyö ja oppimisympäristön järjestäminen niin, että sijoitetun lapsen tasavertaiset oikeudet oppimiseen mahdollistuvat. Tukitoimet ja vastuut kirjataan oppimissuunnitelmaan, jonka toteutumista seurataan moniammatillisena yhteistyönä. Tukitoimien vaikuttavuutta arvioidaan uusintakartoituksella kahden vuoden kuluttua alkukartoituksesta. Seuranta jatkuu lapsen verkoston yhteistyönä peruskoulun loppuun.
Systemaattisen työskentelymallin avulla tuetaan sijoitettujen lasten koulumenestystä, psyykkistä hyvinvointia ja ennaltaehkäistään syrjäytymistä. Monialaista yhteistyötä tiivistetään, tiedonkulkua ja tukea parannetaan. Lapsen osallisuutta vahvistetaan.
Toimintaa ja osaamista on vahvistettu 9 maakunnassa ja se on vakiintunut rakenteisiin Jyväskylässä ja Porissa.
Pesäpuu ry juurruttaa toimintaa tarjoamalla materiaaleja, koulutusta ja fasilitoimalla kehittämisprosesseja. Kokoamme valtakunnallista toimijaverkostoa ja järjestämme työkokouksia/webinaareja. Teemme yhteistyötä Tulevaisuuden SoTe- ohjelman kanssa. Olemme mukana kansainvälisessä yhteistyössä.
Mallin käyttöönotto edellyttää resurssia 1-3 koordinoivan Sisukas-työntekijän palkkaamiseksi hyvinvointialueelle/kuntaan. Tehtävää voi pienemmässä kunnassa hoitaa osa-aikaisesti osana omaa työtä. Jyväskylässä resurssi on 2 erityisopettajaa ja psykologi. Porissa oppimisentuen koordinaattori ja 2 konsultoivaa erityisopettajaa.
SISUKAS- prosessin vaiheet:
1. Lapsen sosiaalityöntekijän yhteydenotot sijais-/vanhempiin ja kouluun
2. Aloitustapaaminen koululla, monialainen verkosto koolle
3. Pedagoginen ja psykologinen kartoitus lapselle
4. Oppimissuunnitelmapalaveri ja vastuiden kirjaaminen
5. Tuki ja seurantatapaamiset 2-4 kertaa vuodessa kahden vuoden ajan
6. Uusintakartoitus,vaikuttavuuden arviointi
7. Voimavarakeskeinen palautepalaveri
8. Tuki ja seuranta peruskoulun loppuun saakka
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.