Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Etelä-Savon hyvinvointialue aloitti toimintansa vuoden 2023 alusta. Hyvinvointialueelle siirtyi Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE), Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (SOSTERI), Vaalijalan kuntayhtymä, Pieksämäen kaupungin ja Rantasalmen sote-peruspalvelut, Sulkavan ulkoistettu sote-peruspalvelut sekä Etelä-Savon pelastuslaitos sekä näiden hallinnoimat hankkeet.
Etelä-Savon hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluissa todettiin olevan alueellisia eroavaisuuksia palvelujen tuottamisessa ja niiden järjestämisessä. Eri alueilla oli käytössä eri asiakas- ja potilastietojärjestelmät ja sekä toimintamalleissa että henkilöstörakenteessa on eroja, jotka vaikuttavat palvelujen tuottamiseen. Mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen toiminnan yhtenäistämiselle oli näin ollen selkeä tarve sekä laajempana kokonaisuutena että siirtymä- ja nivelvaiheiden osalta.
Siirtymä- ja nivelvaiheilla tarkoitetaan sekä:
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Etelä-Savon hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa on ollut hyvinvointialueen muodostamisen jälkeen alueellisia eroavaisuuksia palvelujen tuottamisessa ja niiden järjestämisessä. Eroavaisuudet ovat koskeneet myös käytäntöjä, jotka ovat liittyneet siirtymä- ja nivelvaiheisiin mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden sisällä. Yhtenäisiä toimintamalleja ei ollut ja käytännöt vaihtelivat yksikkö- ja työntekijäkohtaisesti.
Yhtenäisten toimintamallien käytöllä turvataan hoidon jatkuvuutta ja laatua sekä tehostettaan toimintaa.
Kehitystyö aloitettiin yksikkökohtaisella nykytilan kartoituksella, jonka tarkoituksena oli saada ymmärrys eri siirtymä- ja nivelvaiheiden nykyisistä käytännöistä ja niissä mahdollisesti ilmenevistä haasteista ja kehittämistyön tarpeista.
Nykytilan kartoituksessa selvitettiin mm.:
- Siirtymävaiheisiin liittyviä tiedonkulun käytäntöjä
- Siirtymävaiheissa ilmenevää työnjakoa ja -vastuita
- Asiakkaiden ja verkostojen osallisuuden varmistamisen käytäntöjä
- Siirtymävaiheissa ilmeneviä haastekohtia
Kohderyhmänä on Etelä-Savon hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen yksiköt (lasten), nuorten sekä aikuisten palvelujen osalta. Mukana on sekä perusterveydenhuollon yksikköjä että erikoissairaanhoidon yksikköjä. Perusterveydenhuollon yksikköjä on hyvinvointialueella sekä Mikkelin, Savonlinnan että Pieksämäen alueella ja erikoissairaanhoidon yksiköt sijoittuvat Mikkeliin.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
- Asiakkaan näkökulma: Riski pudota palveluista pienenee. Hoito jatkuu sujuvasti. Hoidon laatu vahvistuu.
- Työntekijän näkökulma: Selkeä toimintamalli helpottaa hoidon siirtymien suunnittelua.
- Kansallinen näkökulma: Sujuvat toimintatavat siirtymissä tukevat kustannustehokasta palvelua.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Kehittämisen pohjaksi on hyvä tehdä nykytilakartoitus käytössä olevista toimintamalleista siirtymä- ja nivelvaiheissa ja mahdollisesti havaituista kehittämiskohteista. Tämän perusteella voidaan jo toimivien käytäntöjen käyttöä tehostaa ja ottaa käyttöön myös niissä siirtymä- ja nivelvaiheissa, joissa ne eivät vielä ole käytössä sekä tarvittaessa luoda uusia toimintamalleja. Kehittämistyö tehdään niiden yksiköiden ja palveluiden henkilöstön voimin, mitä toimenpiteet koskevat. Tämä helpottaa toimintamallien käyttöönottoa ja juurtumista osaksi arjen toimintaa.
