Ikääntyneiden pitkäaikaishoito tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa on 2020-luvulla murroksessa. Samaan aikaan kun väestö ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa, niin hoitohenkilökunnasta on pulaa ja hoitopaikkojen riittävyyttä arvioidaan. Kotona asumista halutaan tukea mahdollisimman pitkään, koska se on edullista verrattuna pitkäaikaishoitoon. Omaishoitajat ovat merkittävässä roolissa, kun he mahdollistavat hoidettavan läheisen kotona asumisen erilaisten tukipalvelujen turvin. Aina kotona asuminen ei kuitenkaan voi jatkua, vaikka hoidettava, omaishoitaja tai muu läheinen niin toivoisivatkin. Hoidettavan sairauden edetessä tai voinnin muuten heikentyessä voi omaishoitaja uupua tai yksin asuvan kohdalla kotihoidon tai kotipalvelun tuki ei ole enää riittävää. Työn ja omaishoidon yhteensovittamisessa on edelleen haasteita. Jos näihin ei löydetä varteenotettavia ratkaisuja tai jo ideoituja ratkaisuja ei hyödynnetä, niin hoivavastuu siirtyy entistä enemmän erilaisiin asumispalveluihin. Väistämättä meillä jatkossakin tarvitaan erilaisia hoiva-asumisen muotoja. Välimuotoinen asuminen, tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito ovat vaihtoehtoja turvallisen asumisen sekä riittävän hoidon ja huolenpidon varmistamiseksi kodin ulkopuolella.
Omaiset kaipaavat tietoa siitä, että millaista omaisyhteistyö hoitokodeissa voisi parhaimmillaan olla ja mitä he voisivat odottaa toimivalta yhteistyöltä. Hoitokotien henkilökunta puolestaan näkee työssään omaisyhteistyöhön liittyviä kehittämiskohtia, mutta myös paljon onnistumisia ja hyviä käytäntöjä. Laadukkaan omaisyhteistyön toteutumisen esteinä voivat olla asenteisiin, ajan puutteeseen, mutta myös tiedon puutteeseen ja johtamiseen liittyvät ongelmat. Yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa niin hoitajien työn tekemiseen ja ajatukseen työn arvostuksesta. Sillä on vaikutusta myös omaisten ja hoidettavien ennakkoajatuksiin ja pelkoihin, kun pohditaan siirtymistä kodin ulkopuoliseen pitkäaikaishoitoon. Myös aiemmat kokemukset esimerkiksi tilapäisestä hoidosta voivat vaikuttaa omaisen suhtautumiseen pitkäaikaishoitoon siirtymiseen ja siihen liittyvään yhteistyöhön.
Hyvien omaisyhteistyön tapojen näkyväksi tekemisellä tuodaan vaihtoehtoja ja tietoa hoitohenkilökunnan työn tueksi. Palautteiden mukaan jo itsessään kysely hoitokodeille hyvästä omaisyhteistyöstä aiheutti hoitoyksiköissä keskustelua ja hyvien käytäntöjen lisäksi pohdittiin myös kehittämistarpeita. Useampi hoitopaikka oli täyttänyt kyselyn yhdessä tiimin kanssa ja osa suunnittelikin yhteistä kehittämistä aiheeseen liittyen.
Hyvästä omaisyhteistyöstä hyötyvät niin hoitokodin henkilökunta, omaiset ja myös asukkaat. Monipuolinen yhteistyö, sujuva tiedonkulku ja arvostava kohtaaminen ovat luottamuksen ja hyvän omaisyhteistyön perusta.
Kohderyhmä: Pitkäaikaishoidon työntekijät ja esimiehet hoitokodeissa, tehostetussa palveluasumisessa, laitoshoidossa. Asukkaiden omaiset.
Ikääntyneiden pitkäaikaishoidon työntekijät tekevät työtään ikääntyneiden sairastuneiden tai vammautuneiden parissa. Heidän työhönsä kuuluu asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen hoidon ja huolenpidon avulla. Asukkailla on omaisia tai läheisiä ihmisiä, jotka ovat mukana hoitokodin arjessa. Osa omaisista käy hoitokodissa päivittäin, mutta suurin osa muutaman kerran viikossa tai harvemmin. Myös puhelimella ollaan yhteydessä ja kysellään kuulumisia. Joillakin asukkailla ei ole omaisia tai he asuvat hyvin kaukana, eivätkä vierailut onnistu kovin tiheästi. Heihin saatetaan olla kuitenkin yhteydessä sovitulla tavalla. Hoitokodin työntekijät ovat tärkeä linkki asukkaan ja omaisen välillä. Heidän kauttaan omaiset saavat tietoa läheisensä voinnista ja hoitavat tiedonkulkua käytännön asioista. Omaiset taas puolestaan toimivat usein läheisensä puolesta puhujana ja huolehtivat siitä että läheinen saa hyvän hoidon ja hänet otetaan yksilönä huomioon. Hankkeen aikana olemme olleet mukana hoitokotien omaisten illoissa tai tapahtumissa sekä kuulleet niin omaisten kuin hoitohenkilökunnan kokemuksia omaisyhteistyön sujumisesta. Hankkeen yksilöllisen tuen asiakkaina on ollut paljon muutosvaiheessa olevia omaisia, joiden läheinen on hiljattain siirtynyt hoitokotiin. Olemme myös haastatelleet omaisia heidän kokemuksistaan. Hankkeen aikana olemme olleet pyydettynä juttelemassa hoitokodin henkilökunnan kanssa eri aiheista mm. omaisten kohtaamisesta.
Oli tärkeää, että kyselyn ja selvityksen taustalla olevassa kehittämistyöryhmässä Kehittämössä oli mukana omaisia, entisiä omaisia, hoitohenkilökuntaa sekä mm. omaisyhteistyön asiantuntija. Työryhmässä käydyt keskustelut laajensivat kaikkien osapuolten ymmärrystä kun taustoja ja kokemuksia jaettiin rakentavasti.
