Saamelaisväestön mielen hyvinvoinnin edistäminen

Luotu 25.11.2024
Saamelaisväestön mielen hyvinvoinnin edistäminen
Saamelaisväestön mielen hyvinvoinnin edistäminen

Tiivistelmä

Toimintamallin perusideana on kehittää ja juurruttaa kulttuurisesti ja kielellisesti saavutettavia mielenterveyspalveluita saamelaisille. Malli perustuu yhteisölähtöiseen kehittämiseen, jossa saamelaisyhteisön oma ääni ja asiantuntijuus ohjaavat työtä. Käytännössä tämä tarkoittaa saamenkielisten materiaalien ja palvelujen tuottamista, ammattilaisten kulttuurisen osaamisen vahvistamista sekä luottamuksen rakentamista yhteisön ja viranomaisten välille. Ratkaisu tukee saamelaisyhteisön itsemääräämisoikeutta ja luo pohjan pitkäjänteiselle yhteistyölle THL:n, Saamelaiskäräjien ja muiden toimijoiden välillä.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Vähemmistöt

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Eritaustoista tulevan asiakkaan kohtaaminen, saamelaisen asiakkaan kohtaaminen
Perhearjen työkalupakki Lapin perheille
Mielenterveystalo inarinsaamen kielellä
Mielenterveystalo koltansaamen kielellä
Mielenterveystalo pohjoissaamen kielellä
thl.fi -tietoa saamelaisista -sivuston päivittäminen
Saamelaisten mielen hyvinvointi, video kuuluu THL:n Mielenterveyden edistämisen…
Saamelaistyön loppuraportti (371.16 KB)

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Saamelaisväestön mielen hyvinvointiin vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi historialliset, rakenteelliset ja kulttuuriset tekijät. Saamelaiset kohtaavat edelleen syrjintää, vihapuhetta ja palvelujärjestelmässä puutteita erityisesti kielellisten oikeuksien toteutumisessa. Saamenkielisten mielenterveyttä tukevien palveluiden ja materiaalien saatavuus on rajallista, ja ammattilaisten osaamisessa saamelaiskulttuurin ja saamen kielten huomioimisessa on suuria eroja.

Toimintamalli vastaa tarpeeseen kehittää kulttuurisesti turvallisia, saavutettavia ja yhdenvertaisia mielenterveyttä tukevia palveluja saamelaisten omista lähtökohdista käsin. Malli vahvistaa saamelaisyhteisön osallisuutta, lisää palvelujärjestelmän kykyä huomioida alkuperäiskansan erityispiirteet sekä tukee saamen kielten ja kulttuurin merkitystä hyvinvoinnin voimavarana.

Yhteiskunnallisella tasolla toimintamalli edistää yhdenvertaisuutta, alkuperäiskansaoikeuksien toteutumista sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintamallin ensisijainen kohderyhmä on Suomessa asuva saamelaisväestö, mukaan lukien lapset, nuoret, työikäiset, ikääntyneet ja perheet sekä saamelaiset, jotka asuvat kotiseutualueen ulkopuolella.

Mallia tarvitsevat erityisesti henkilöt, joiden mahdollisuudet saada kulttuurisesti ja kielellisesti saavutettavaa tukea ovat puutteelliset. Mielen hyvinvoinnin tukeminen edellyttää saamelaisille usein myös kulttuurin, yhteisöllisyyden, luonnon, kielen ja identiteetin huomioimista osana hyvinvointia.

Toissijaisena kohderyhmänä ovat sosiaali-, terveys-, sivistys- ja hyvinvointialojen ammattilaiset sekä organisaatiot, jotka kohtaavat työssään saamelaisia asiakkaita. He tarvitsevat toimintamallia vahvistaakseen kulttuurista osaamistaan sekä kykyään tarjota yhdenvertaisia palveluja.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimintamallin tavoitteena on:

  • vahvistaa saamelaisväestön mielen hyvinvointia ja osallisuutta
  • lisätä saamenkielisten mielenterveyttä tukevien palveluiden ja materiaalien saatavuutta
  • vahvistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten kulttuurista osaamista ja ymmärrystä saamelaisväestön tarpeista
  • kehittää palveluita saamelaisyhteisön asiantuntijuuteen perustuen
  • lisätä saamelaisyhteisön luottamusta palvelujärjestelmään
  • vahvistaa yhteistyötä saamelaisorganisaatioiden, hyvinvointialueiden ja kansallisten toimijoiden välillä
  • edistää kulttuurisesti turvallisten, yhdenvertaisten ja saavutettavien palveluiden kehittämistä.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Tavoitteiden toteutumista voidaan seurata muun muassa seuraavilla mittareilla:

  • tuotettujen saamenkielisten materiaalien ja palvelusisältöjen määrä
  • saamenkielisten verkkosisältöjen käyttömäärät (esim. Mielenterveystalon materiaalit)
  • koulutuksiin, seminaareihin ja verkkotapahtumiin osallistuneiden määrät
  • ammattilaisten itsearvioitu kulttuurisen osaamisen vahvistuminen
  • yhteistyöverkostojen ja kumppanuuksien määrä ja jatkuvuus
  • saamelaisyhteisön todellinen osallistuminen suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen
  • palautteet yhteisöltä, ammattilaisilta ja yhteistyökumppaneilta
  • uusien palvelukäytäntöjen ja materiaalien käyttöönotto.

Arvioinnissa hyödynnetään lisäksi laadullista palautetta ja yhteisölähtöistä arviointia.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin onnistumisen edellytyksiä ovat:

  • johdon sitoutuminen saamelaisväestön yhdenvertaisuuden ja kulttuurisesti turvallisten palveluiden kehittämiseen
  • saamelaisyhteisön aito osallistaminen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin
  • saamelaisen asiantuntijuuden hyödyntäminen kaikissa kehittämisen vaiheissa
  • toimiva yhteistyö Saamelaiskäräjien, Lapin hyvinvointialueen, Uvjj–Uvjâ–Uvja-yksikön, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa
  • riittävät henkilöstöresurssit sekä saamelaisasioiden asiantuntijaosaaminen
  • resurssit saamenkielisten materiaalien tuottamiseen, kääntämiseen ja kulttuurinmukaistamiseen
  • pitkäjänteinen rahoitus
  • saavutettava ja kohdennettu viestintä suomeksi ja saamen kielillä
  • yhteisesti sovitut eettiset toimintatavat sekä luottamuksellinen yhteistyö saamelaisyhteisön kanssa.

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallin ytimessä on saamelaisyhteisön asiantuntijuuteen perustuva mielen hyvinvoinnin edistäminen. Kehittäminen toteutetaan yhteistyössä saamelaisyhteisön, Saamelaiskäräjien, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa.

Keskeisiä toimenpiteitä ovat saamenkielisten mielenterveyttä tukevien materiaalien ja palvelusisältöjen kehittäminen, ammattilaisten kulttuurisen osaamisen vahvistaminen sekä saamelaisväestön osallisuuden lisääminen palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Toimintamallissa tuotetaan saamenkielisiä omahoitomateriaaleja, koulutuksia, verkkosisältöjä ja käytännön työvälineitä sekä vahvistetaan palveluiden kulttuurista turvallisuutta.

Toimintamalli perustuu jatkuvaan vuoropuheluun yhteisön kanssa. Kehittämistoimet suunnitellaan yhteisön tunnistamien tarpeiden pohjalta, ja yhteisön edustajat osallistuvat päätöksentekoon, arviointiin ja kehittämistyön ohjaukseen.

Tavoitteena on lisätä saamelaisväestön mahdollisuuksia saada omakielistä ja kulttuurisesti tarkoituksenmukaista tukea sekä vahvistaa palvelujärjestelmän kykyä huomioida saamelaiskulttuurin, kielen, yhteisöllisyyden ja identiteetin merkitys hyvinvoinnille.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallin myötä saamelaisväestön tarpeet tunnistetaan aiempaa paremmin palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Saamenkielisten materiaalien ja palvelusisältöjen saatavuus paranee, ja ammattilaisten osaaminen saamelaisasiakkaiden kohtaamisessa vahvistuu.

Yhteistyö saamelaisorganisaatioiden ja palvelujärjestelmän välillä tiivistyy, mikä lisää tiedonvaihtoa ja luottamusta. Saamelaisyhteisön osallisuus vahvistuu kehittämistyössä, ja sen asiantuntemus tulee kiinteäksi osaksi palvelujen kehittämistä. Pitkällä aikavälillä palvelut muuttuvat yhdenvertaisemmiksi, saavutettavammiksi ja kulttuurisesti turvallisemmiksi.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Toimintamallin tuloksena on tuotettu saamenkielisiä mielenterveyttä tukevia materiaaleja, mukaan lukien Mielenterveystalon sisältöjä ja omahoito-ohjelmia kolmelle Suomessa puhutulle saamen kielelle. Ammattilaisille on kehitetty materiaalia saamelaisen asiakkaan kohtaamisesta sekä järjestetty koulutuksia ja seminaareja kulttuurisen osaamisen vahvistamiseksi.

Yhteistyö Saamelaiskäräjien, Lapin hyvinvointialueen, Uvjj–Uvjâ–Uvja-yksikön ja muiden toimijoiden kanssa on vahvistunut. Samalla saamelaisväestön näkökulmat ovat tulleet näkyvämmiksi kansallisessa mielenterveyden kehittämistyössä. Toimintamalli on lisännyt tietoisuutta saamelaisväestön tarpeista sekä vahvistanut l

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Pitkällä aikavälillä toimintamallin tavoitteena on vahvistaa saamelaisväestön mielen hyvinvointia, osallisuutta ja luottamusta palvelujärjestelmään. Samalla pyritään vähentämään palveluiden saavutettavuuteen liittyviä esteitä sekä kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja.

Vaikuttavuutena tavoitellaan kulttuurisesti turvallisten ja saamenkielisten palveluiden vakiintumista osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa saamelaisyhteisön itsehallintoa, asiantuntijuutta ja osallistumismahdollisuuksia palvelujen kehittämisessä. Kielen, kulttuurin ja yhteisöllisyyden huomioiminen osana hyvinvointia tukee saamelaisten kulttuurista jatkuvuutta, identi

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Toimintamallin kustannukset muodostuvat erityisesti asiantuntijatyöstä, saamenkielisten materiaalien tuottamisesta, käännös- ja kulttuurinmukaistamistyöstä, koulutuksista, viestinnästä sekä verkostoyhteistyöstä.

Lyhyellä aikavälillä toimintamalli edellyttää investointeja osaamisen vahvistamiseen ja materiaalien kehittämiseen. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vähentää mielenterveyden ongelmien kasautumista, parantaa palveluiden vaikuttavuutta sekä ehkäistä korjaavien ja raskaampien palveluiden tarvetta. Kulttuurisesti tarkoituksenmukaiset palvelut voivat lisätä palvelujen käyttöä oikea-aikaisesti, vahvistaa luottamusta palvelujärjestelmään ja parantaa hyvinvoinnin edellytyksiä kustannustehokkaasti.

Kustannusvaikutuksia ei ole vielä arvioitu euromääräisesti, mutta toimintamallilla tavoitellaan pitkän aikavälin säästöjä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumisen sekä palvelujen paremman kohdentumisen kautta.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin soveltaminen edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista, yhteisön luottamuksen rakentamista ja aitoa osallistamista. Käytännössä tämä tarkoittaa resursseja saamenkieliseen työhön, kulttuuriosaamisen vahvistamista sekä jatkuvaa yhteistyötä yhteisön kanssa. Malli on sovellettavissa myös muihin vähemmistöryhmiin, kuten romaneihin, mutta se vaatii kulttuurin ja kielen erityispiirteiden syvällistä ymmärrystä. Sudenkuoppia ovat ylhäältä ohjattu kehittäminen ilman yhteisön hyväksyntää, riittämättömät resurssit kulttuurinmukaistamiseen sekä liian lyhyt aikajänne, joka ei mahdollista saamelaisyhteisön osallistamista suunnitteluvaiheessa tai työskentelyvaiheessa pysyvää muutosta.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Toimiala
Terveyspalvelut
Toimintaympäristö
Valtakunnallinen mielenterveysstrategia henke, jota toteuttettu Helsingistä ja Oulusta käsin.
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)