Ryhmänhallinta ja myönteinen käyttäytymisen tukeminen yläkoulussa -koulutuskokonaisuus
Ryhmänhallinta ja myönteinen käyttäytymisen tukeminen yläkoulussa -koulutuskokonaisuus
Ryhmänhallinta ja myönteinen käyttäytymisen tukeminen (RyMy) -koulutus edistää oppilaiden toivottua käyttäytymistä ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Koulutuskokonaisuus koostuu kuuden päivän lähikoulutuksesta ja työssäoppimisesta.
Toimintamallin nimi
Ryhmänhallinta ja myönteinen käyttäytymisen tukeminen (RyMy) -koulutus edistää oppilaiden toivottua käyttäytymistä ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Koulutuskokonaisuus koostuu kuuden päivän lähikoulutuksesta ja työssäoppimisesta.
Koulutuskokonaisuuden tavoitteena on lisätä koulun ammattilaisten tutkimusperustaista tietoa ohjausvuorovaikutuksesta, ryhmänhallinnasta ja myönteisestä käyttäytymisen tukemisesta sekä kehittää heidän toimintatapojaan.
Koulutus koostuu kuudesta lähikoulutuspäivästä ja koulutuspäivien aiheisiin liittyvistä osana omaa työtä tehtävistä välitehtävistä.
Ensimmäisillä kolmella koulutuskerralla keskitytään laadukkaaseen vuorovaikutukseen ja toivottua käyttäytymistä tukevan psykososiaalisen, pedagogisen ja fyysisen oppimisympäristön kehittämiseen. Neljännellä koulutuskerralla tarkastellaan haastavia käyttäytymistilanteita sekä niihin liittyviä tekijöitä. Viidennellä koulutuskerralla osallistujat ohjatusti suunnittelevat haastavasti käyttäytyvälle oppilasryhmälle myönteisen käyttäytymisen tuen periaatteiden mukaisen intervention. Viimeisellä, kuudennella koulutuskerralla syvennetään ymmärrystä yhteisön toimintakulttuurin merkityksestä, sekä huoltajien kanssa tehtävästä, kollegiaalisesta ja monialaisesta yhteistyöstä osana myönteistä käyttäytymisen tukea.
RyMy-koulutuksen materiaalit koostuvat kouluttajan käsikirjasta, esitysdioista ja osallistujan työkirjasta. Kouluttajan käsikirja sisältää tutkimusperustaista tietoa oppilaiden toivotun käyttäytymisen tukemisesta osana yläkoulun arkea sekä ohjeet koulutuspäivien toteuttamiseen. Osallistujan työkirja toimii koulutuspäivissä oppimisen tukena ja muistikirjana.
RyMy-koulutuksen kouluttajan käsikirja ja osallistujan työkirja ovat vapaasti ladattavissa. Koulutuksen esitysdiat ovat vain kouluttajakoulutuksen käyneiden RyMy-kouluttajien käyttöön ja saatavilla vain ohjaajakoulutuksen käyneille.
Käyttäytymiseen liittyvä oireilu on yhä yleisempää myös yläkouluissa. Kasvattajat ja opettajat kaipaavat tietoa ja keinoja käyttäytymisellään oireilevien nuorten tukemiseen. Keski-Pohjanamaan alueella tunnistettiin yhteinen ilmiö, joka liittyi lisääntyneeseen yläkoululaisten käyttäytymisellä oireiluun. Alueella haluttiin vahvistaa koulujen ammattilaisten osaamista. Suomessa ei ollut tähän tarpeeseen vastaavaa koulutusta, josta syystä päätettiin kehittää koulutus.
RyMy-koulutus sopii täydennyskoulutukseksi kaikille yläkoulun opettajille, varhaiskasvattajille, koulunkäynninohjaajille, opiskeluhuollon henkilöstölle ja muille yläkoulussa toimiville ammattilaisille.
Koulutus on kehitetty yhteistyössä Kokkolan kaupungin ja Vetelin kunnan moniammatillisen asiantuntijaryhmän sekä koulutuksen kouluttajien kanssa. Koulutuksen sisältöjä on ollut tuottamassa myös useita pedagogiikan, lastenpsykiatrian sekä käyttäytymistieteiden ammattilaisia.
Koulutusta voidaan järjestää joko jonkin kaupungin sisällä tai yhteistyössä jollakin alueella eri koulutuksenjärjestäjien yhteistyönä.
Koulutuksen kouluttajana voi toimia RyMy-koulutuksen käynyt opettaja tai muu pedagoginen ammattilainen. Yhtä koulutusryhmää ohjaa työparina kaksi kouluttajaa.
Kouluttajille suositellaan yhdeksän tunnin mittaisen kouluttajakoulutuksen käymistä. Kouluttajakoulutuksessa syvennytään koulutuksen teemoihin ja työtapoihin, tutustutaan kouluttajan vastuisiin ja rooliin sekä koulutuksen käytännön järjestelyihin. Koulutus toteutetaan kahdessa osassa ja se sisältää koulutuskertojen välissä tehtävän välitehtävän.
RyMy-koulutusryhmän ihanteellinen koko on noin 16–20 koulutettavaa, jotta jokaisen aktiivinen osallistuminen on mahdollista. Koulutuksen suorittaminen vaatii jokaiselle koulutuskerralle osallistumista. Koulutuksen prosessimuotoisuuden vuoksi ensimmäiselle koulutuskerralle osallistuminen on välttämätöntä, eikä koulutukseen voi tulla mukaan kesken prosessin.
Tavoitteena on, että mahdollisimman moni koulun ammattilainen (erityisesti opettajat) käyvät läpi koulutuksen koulun koosta riippuen yhden tai kahden lukuvuoden aikana. Tämä vaatii kouluilta erityisjärjestelyitä ja esimerkiksi sijaistarpeiden miettimistä.
Koulutus on suunniteltu vaiheittain eteneväksi kokonaisuudeksi, jossa jokainen koulutuspäivä rakentuu edellisen päälle. Teemat syvenevät ja taidot karttuvat järjestelmällisesti koulutuspolun edetessä. Tästä syystä koulutuspäivien järjestystä ei voi muuttaa. Koulutuskerrat järjestetään yleisimmin kerran kuukaudessa, jotta jää aikaa työssäoppimiselle ja uusien keinojen koittamiselle.
Vaikka päivien järjestys on kiinteä ja perustuu käsikirjassa oleviin harjoitteisiin ja tehtäviin, tärkeintä ei ole se, että käsikirjaa noudatetaan orjallisesti, vaan se, että koulutuspäivän keskeiset tavoitteet ja sisällöt tulevat käsitellyiksi ja osallistujat saavat tarvitsemansa tuen.
Ennen kouluttamisen aloittamista tulee kouluttajien varata riittävästi aikaa koulutuskerran materiaaleihin tutustumiseen sekä koulutuspäivän työskentelyjen valmisteluun yhdessä kouluttajaparin kanssa. Koulutuskerran valmisteluun tulee varata kouluttajalle aikaa vähintään kaksi tuntia jokaista koulutuskertaa kohden.
Toimintatapojen muuttaminen kouluyhteisössä vaatii pitkäjänteistä, johdonmukaista työtä. Rehtori on avainasemassa johtamassa koulunsa pedagogista toimintaa ja käyttäytymisen tukemisen tapoja osana koko toimintakulttuuria.
RyMy-koulutuksen teemoja voidaan koulun arjessa ylläpitää esimerkiksi kuukausittain tai jaksoittain vaihtuvilla teemoilla. Teemat voivat olla esillä esimerkiksi julisteissa tai infotauluilla, ja niitä voidaan oppilaiden kanssa käsitellä esimerkiksi osana luokanohjaajan tunteja tai teemapäivissä. Teemoihin voidaan liittää myös esimerkiksi luokkakohtaista onnistumisten keräämistä koulutuskerralla viisi esiteltyjen motivointiohjelmien mallin mukaisesti.
Koulutus paransi opettajien valmiuksia ylläpitää työrauhaa ja puuttua ei-toivottuun käyttäytymiseen. Opettajat kokivat saaneensa uusia, ratkaisukeskeisiä keinoja toimia haastavien ja heikosti motivoituneiden oppilaiden kanssa. Myönteisen käyttäytymisen huomaaminen ja sen sanallinen vahvistaminen lisääntyivät, ja myös oppilaiden kokemus sääntöjen selkeydestä sekä työrauhan paranemisesta koheni jonkin verran. Opettajat raportoivat ottaneensa aktiivisemmin käyttöön oppitunteja sujuvoittavia rutiineja, mikä on vähentänyt häiritsevää käyttäytymistä ja työskentelyn välttelyä. Oppilaat puolestaan kokivat koulun sääntöjen olevan aiempaa selkeämmät ja ennakoitavuuden tunneilla parantuneen. Laajempiin kouluyhteisön toimintakulttuuria koskeviin muutoksiin – kuten yhteishenkeen, oppilaiden välisiin suhteisiin tai aikuisten yhtenäisiin toimintatapoihin – ei vielä ollut tullut merkittäviä muutoksia. Tämä liittyy vahvasti toimintakulttuurin muutokseen, joka vaatineekin pidemmän ajan.