Kansallinen implementointiosaaminen lasten ja nuorten kasvun tueksi -hanke

Luotu 27.03.2024
Kansallinen implementointiosaaminen lasten ja nuorten kasvun tueksi -hanke
Kansallinen implementointiosaaminen lasten ja nuorten kasvun tueksi -hanke

Lyhyt kuvaus

Jokaisen lapsen ja nuoren pitäisi saada vaikuttavaa tukea mielenterveyteensä yhdenvertaisesti. Hankkeessa tuetaan tutkitusti vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien kansallista käyttöönottoa ja juurtumista lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin.

Hanke täydentää kansallisen mielenterveysstrategian (2020–2030) toteuttamista ja tukee erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksessa määritettyjen tehtävien täyttämistä.

Toimijat

Itla johtaa ja toteuttaa hanketta. Yhteistyötä tehdään muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön, THL:n, Opetushallituksen, yhteistyö- ja hyvinvointialueiden, koulujen ja järjestöjen kanssa. Ohjausryhmä ja seurantaryhmä tukevat hankkeen onnistumista.

Toimiaika

Kansallinen implementointiosaaminen lasten ja nuorten kasvun tueksi -hanke toimii ajalla 1.4.2023-31.12.2025.

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Kansallinen implementointiosaaminen lasten ja nuorten kasvun tueksi -hanke edistää lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnattujen, tutkitusti vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien implementointia eli suunnitelmallista käyttöönottoa ja juurtumista palveluihin.

Tarkoituksena on vahvistaa implementointiin liittyvää osaamista, rakenteita ja prosesseja, jotka takaavat vaikuttavien mielenterveyspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden lapsille ja nuorille.

Hankkeen tavoitteet:

Tavoite 1: Varmistetaan lasten käytösongelmien varhaisen tuen menetelmien ylläpidon jatkuminen sekä menetelmien ylläpitoon liittyvän toiminnan konsultointi ja tuki yliopistosairaaloissa. Tavoitteeseen sisältyy myös kansallisen seurantajärjestelmän kehittäminen ja pilotointi sekä menetelmien soveltuvuuden ja käytettävyyden arviointiin liittyvien viitekehysten selvittäminen ja kehittäminen.

Tavoite 2: Tuetaan hyvinvointialueita menetelmien implementoinnissa.

Tavoite 3: Vahvistetaan mielenterveyden tukea ja mielenterveysongelmien tunnistamista sivistystoimessa.

Tavoite 4: Kehitetään psykososiaalisen tuen malli tilanteisiin, joissa perheessä on vakavaa sairautta. Mallin implementoinnista tehdään suunnitelma.

Tavoite 5: Edistetään TRT-menetelmän (Teaching recovery techniques) implementointia Suomessa. TRT-menetelmä auttaa ennaltaehkäisemään traumalle altistuneiden lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa mielenterveysongelmia.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat yleisiä ja hoitoon hakeutuminen on kasvanut tasaisesti 13–17-vuotiaiden ikäryhmässä vuodesta 2012. Tutkitusti vaikuttavia psykososiaalisen tuen menetelmiä tarjotaan kuitenkin vaihtelevasti eri alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, eikä suurin osa menetelmistä juurru kunnolla palvelujärjestelmään. 

Mielenterveyden tukea ja mielenterveysongelmien varhaista tunnistamista sivistystoimessa vaikeuttaa puolestaan selkeän toimintamallin puute.

Hanke täydentää kansallisen mielenterveysstrategian (2020–2030) toteuttamista ja tukee erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksessa määritettyjen tehtävien täyttämistä.

Päämäärä ja päätavoite

Hanke edistää lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnattujen, tutkitusti vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien implementointia eli suunnitelmallista käyttöönottoa ja juurtumista palveluihin.

Tarkoituksena on vahvistaa implementointiin liittyvää osaamista, rakenteita ja prosesseja, jotka takaavat vaikuttavien mielenterveyspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden lapsille ja nuorille.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

1. Varmistetaan lasten käytösongelmien varhaisen tuen menetelmien ylläpidon jatkuminen. 

Tuotokset:

  • Ihmeelliset vuodet -menetelmän ryhmänohjaajien kouluttaminen, alueiden menetelmäosaamisen vahvistaminen ja menetelmän seuranta. Osana seurantajärjestelmää pilotoidaan kyselytyökaluja ryhmien vaikuttavuuden seurantaan.
  • TCM-ryhmänhallintamenetelmään ryhmänohjaajien kouluttaminen ja alueiden tukeminen.
  • Kansallisen seurantajärjestelmän selvittäminen, kehittäminen ja pilotoiminen.
  • Tarjotaan vahvojen menetelmien implementointiin liittyvää asiantuntemusta sekä kehittämisyhteistyöhön perustuvaa konsultaatiota hyvinvointialueille ja yliopistosairaaloille.
  • Toteutetaan synteesejä intervention soveltuvuudesta ja käytettävyydestä.

2. Hyvinvointialueille suunnattu implementoinnin tuki

Tuotokset:

  • Implementoinnin tukimateriaalit: implementointiopas ja -video, implementoinnin verkkosivusto, NoMAD-kyselyn päivitys, implementoinnin työkalujen tunnetuksi tekeminen ja juurruttaminen hyvinvointialueille.
  • Näyttöön perustuvat menetelmät osaksi johtamista -verkkokurssin kehittäminen.
  • Vaikuttavat menetelmät käyttöön – näin onnistut johtamisessa -koulutuskokonaisuuden järjestäminen.
  • Implementointiosaajien yhteiskehittämisen ja vertaistuen verkostotapaamiset.

3. Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa

Tuotokset:

  • Sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyömallin kehitys mielenterveysongelmien tunnistamiseksi ja tukemiseksi.
  • Yläkoulun yhteisöllinen toimintamallin rakentaminen positiivisen käyttäytymisen vahvistamiseksi.
  • Verkkokoulutuksen järjestäminen opetustoimen henkilöstölle lapsen ja nuoren kohtaamiseen.

4. Psykososiaalisen tuen mallintaminen ja käyttöönotto tilanteisiin, joissa perheessä on vakavaa sairautta

Tuotokset:

  • Kartoitus jo olemassa olevista menetelmistä ja toimintamalleista sekä käytettyjen menetelmien käyttökelpoisuuden arviointi.
  • Toimintamallin kehittäminen ja pilotointi.
  • Ehdotus toimintamallin kansallisesta käyttöönotosta

5. Vahvan näytön menetelmän implementointi ja vaikuttavuuden edistäminen

Tuotokset:

  • TRT-menetelmän (Teaching recovery techniques) uusien ryhmien käynnistäminen, implementointisuunnitelman luominen ja koulutuskonseptin uudistaminen.

Tuotokset ja tulokset

Hanke tuotti laaja-alaisesti uusia keinoja, joilla voidaan vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyden tuen vaikuttavuutta.  Hankkeen loppuraportti kokoaa yhteen hankkeessa tuotetut keinot ja ratkaisut (liitteenä).

Kokonaisuudessa kehitettiin seuraavat toimintamallit (laajempi kuvaus toimintamallit-välilehdellä)

 1. Lasten käytösongelmien varhaisen tuen menetelmien ylläpidon jatkumisen varmistaminen

Hankkeessa kehitettiin kotipesätoimintaa Ihmeelliset vuodet- menetelmän osalta  yhteistyössä Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kanssa. Kotipesä on psykososiaalista menetelmää ylläpitävä asiantuntijaorganisaatio, joka tehtävänä on auttaa ja tukea menetelmän käyttöönottoa, ylläpitoa, seurantaa ja tutkimusta. Hankkeessa kehitetty kotipesätoiminnan malli on sovellettavissa mihin tahansa menetelmään palvelujärjestelmässä.

2. Mielenterveyspalveluiden tilannekuvan kehittäminen

Hankkeessa kehitettiin mielenterveyspalveluiden tilannekuva, joka kokoaa yhteen psykososiaalista hoitoa koskevaa tietoa. Kehittämisessä kuultiin laajasti asiantuntijoiden näkemyksiä. Lisäksi hyödynnettiin hyvinvointialueille osoitettuja kyselyitä ja selvitettiin kansainvälisiä seurantajärjestelmiä. Tilannekuvaa myös pilotoitiin hankekauden aikana.

3. Tietoa ja tukea psykososiaalisten menetelmien soveltuvuuden arviointiin

Hankkeessa kehitettiin Kuusio-työkalu, jonka avulla hyvinvointialueet ja kunnat voivat arvioida psykososiaalisten menetelmien soveltuvuutta palveluihinsa. Työkalua pilotoitiin kahden hyvinvointialueen kanssa. Lisäksi Itlan Kasvun tuen verkkosivuille koottiin tietoa menetelmien soveltuvuudesta.

4. Tietoa ja tukea psykososiaalisten menetelmien muokkaukseen

Hankkeessa kehitettiin verkkosivusto, joka tarjoaa tutkittua tietoa ja työkaluja menetelmien suunnitelmalliseen muokkaukseen eli adaptointiin. Verkkosivusto on ensimmäinen suomenkielinen tietolähde adaptoinnista. Lisäksi hankkeen aikana tarjottiin sparrausta ja tukea menetelmien adaptointiin adaptointiklinikan avulla.

5. Tietoa ja tukea psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoon

Hankkeen aikana vahvistettiin erityisesti hyvinvointialueiden osaamista psykososiaalisten menetelmien suunnitelmallisesta käyttöönotosta eli implementoinnista. Tätä varten kehitettiin verkkokurssi ja järjestettiin useita koulutuskokonaisuuksia, joihin osallistui päättäjiä ja ammattilaisia kaikilta hyvinvointialueilta.

Hankkeessa kehitettiin myös kattava verkkosivusto, joka tarjoaa niin tutkittua tietoa, työkaluja kuin muuta tukea käyttöönotossa onnistumiseen. Sivustolta löytyy myös implementointitiimien malli, joka kehitettiin yhdessä hyvinvointi- ja yhteistyöalueilla työskentelevien asiantuntijoiden kanssa.

6. Mielenterveyden ja käyttäytymisen tuki sivistystoimessa

Hankkeessa edistettiin lasten ja nuorten mielenterveyden edistämistä ja tukemista kouluyhteisöissä. Tähän liittyi paitsi laajaa vaikuttamistyötä eri tasoilla myös kattavan käsikirjan tuottaminen yhdessä eri toimijoiden kanssa. Käsikirja tarjoaa toimintamallin ja konkreettisia keinoja lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen osana koulun arkea, sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon välisenä yhteistyönä.

Hankeaikana kehitettiin myös Ryhmänhallinta ja myönteinen käyttäytymisen tukeminen (RyMy) -koulutus. Erityisesti yläkoulun opettajille suunnattu koulutuskokonaisuus koostuu kuuden päivän lähikoulutuksesta ja työssäoppimisesta. Koulutus kehitettiin ja pilotoitiin yhdessä yhden kaupungin ja yhden kunnan kanssa.

Lisäksi kasvatus- ja opetusalan ammattilaisille kehitettiin verkkokurssikokonaisuus, joka vahvistaa osaamista lasten ja nuorten käyttäytymisen tukemisesta varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Hankeaikana järjestettiin myös koulutuksia lasten ja nuorten kohtaamisesta koulussa.

7. Psykososiaalisen tuen toimintamalli tilanteisiin, joissa perheessä on vakavaa sairautta

Hankkeen aikana kehitettiin psykososiaalisen tuen toimintamalli tilanteisiin, joissa lapsi tai vanhempi sairastuu vakavasti, vammautuu tai kuolee. Vakava sairaus perheessä -toimintamalli perustuu laajaan tutkimuskatsaukseen sekä perheiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sivistystoimen ammattilaisten ja järjestöjen haastatteluihin. Toimintamallia pilotoitiin hankkeen aikana kahdella hyvinvointialueella.

8. Vahvan näytön menetelmän implementointi ja vaikuttavuuden edistäminen

Hankkeen aikana pilotoitiin mallia, jossa kaksi organisaatiota jakavat psykososiaalisen menetelmän kansalliseen ylläpitoon liittyvät tehtävät (ns. kotipesän). Pilotissa psykososiaalisena menetelmänä oli traumalle altistuneiden lasten, nuorten ja vanhempien toipumiseen suunnattu TRT-menetelmä (Teaching Recovery Techniques), jonka vaikuttavuudesta on vahvaa näyttöä.

Hankeaikana koulutettiin yli 600 ammattilaista käyttämään TRT-menetelmään sekä kehitettiin ja tuotettiin menetelmän käyttöönottoa tukevia materiaaleja ja seurantavälineitä. TRT-menetelmä myös muokattiin suunnitelmallisesti eli adaptointiin soveltumaan vakaviin kouluväkivaltatilanteisiin.                                                                          

Vaikutukset ja vaikuttavuus

Hankkeen vaikuttavuutta on varmistettu kolmella eri tasolla:

  1. Vaikuttamalla kansallisiin rakenteisiin
  2. Viestinnällä ja vuorovaikutuksella
  3. Koulutuksilla ja julkaisuilla

Hankkeen vaikutuksia ja vaikuttavuutta on arvioitu loppuraportissa, joka liitteenä.

Koko Suomen kattavaan muutokseen tarvitaan yhteistä suuntaa ja kansallisen tason tukea. Siksi olennainen osa hanketta oli vaikuttaminen kansallisten rakenteiden kehittämiseen. Muutoksen varmistamiseksi tarvitaan riittävää osaamista sekä uusien toimintamallien, työkalujen ja muiden materiaalien vakiintumista käyttöön. Edistimme myös näitä hankkeessa. Hankkeen lopuksi tuotettiin tietokoosteeseen ehdotuksia, joiden avulla muutosta kannattaa tukea myös jatkossa. Näitä edistämme osana Itlan vaikuttamistyötä.

Liitetiedostot ja linkit
Hankkeen loppuraportti (2.91 MB)
Kolmivuotinen hanke vahvisti lasten ja nuorten mielenterveyden tukea

Liitetiedostot ja linkit
Hankesuunnitelma (480.67 KB)
Hankesivu