Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hyvinvointiasemilla on tarjottu maksutonta elintapaohjausta vuodesta 2018 alkaen. Vastaanotot on tarkoitettu nuorille aikuisille, työikäisille ja ikääntyneille, joilla on halu ja tarve elintapojensa muutokseen. Ohjausta annetaan painonhallintaan, unettomuuden lääkkeettömään hoitoon sekä nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen. Vastaanottoja tarjotaan ajanvarauksella sekä lähi- että etävastaanottoina. Asiakkaat ohjautuvat hyvinvointiasemien vastaanotoille pääsääntöisesti hoitohenkilökunnan ohjaamana, asiakas voi myös itse varata ajan vastaanotolle. Asiakaspalautteiden perusteella asiakkaista esimerkiksi työttömiä on ollut vajaa 7 %. Parhaiten on tavoitettu työikäisiä naisia.
Ryhmämuotoista elintapaohjausta on kehitetty vuodesta 2022 alkaen. Elintapaohjauksen ryhmätoiminnan tavoitteena on tavoittaa kohderyhmään (nuoret aikuiset työttömät ja osatyökykyiset) kuuluvia eteläkarjalaisia, joilla on tarve elintapamuutoksiin. Toiminta toteutetaan asiakkaiden toimintaympäristöissä, esimerkiksi työllistämisyksiköissä, ja siten osallistumisen kynnys tehdään matalaksi.
Elintapaohjauksen laajentaminen haavoittuvassa asemassa oleville liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelman Etelä-Karjalan alueen RRP Happee2- hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on muun muassa edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Toimenpiteet kohdentuvat elintapaohjauksen laajentamiseen ja saatavuuden parantamiseen haavoittuvassa asemassa oleville. Hyvinvointivalmentajien tarjoaman elintapaohjauksen tavoitteena on viedä palvelu asiakkaan toimintaympäristöön ja tehdä osallistumisen kynnys matalaksi. Palveluja toteutetaan esimerkiksi työllistämisyksiköissä, jossa asiakkaalla on jo asiakkuus.
Hyvinvointiasemilla tarjottavan yksilöllisen elintapaohjauksen asiakkaista suurin osa 50 - 64- vuotiaita ja noin 70 % on naisia. Asiakkaat ohjautuvat palveluun pääasiassa hoitajan tai lääkärin ohjaamana, noin viidesosa omatoimisesti. Suurin osa asiakkaista tulee ravitsemuksen ohjaukseen mm. ylipainon vuoksi.
Haavoittuvassa asemassa olevien kuntalaisten ohjautuminen elintapaohjaukseen on ollut haasteellista. Alueellisesti tunnistettuihin terveyseroihin vaikuttavat muun muassa erot koulutustaustoissa. Matalasti koulutetuista lihavien (Kehon painoindeksi BMI on yhtä suuri tai suurempi kuin 30kg/m2) osuus oli suurempi (25,4 %) kuin korkeasti koulutetuista (20,2 %). Viidesosa (20,2%) 20-74-vuotiaista keskitason koulutetuista arvioi itsensä täysin tai osittain työkyvyttömäksi. 33,5% 20-74-vuotiaista eteläkarjalaisista arvioi työkykynsä heikentyneeksi vuonna 2020. Luku on hieman korkeampi kuin maan keskitaso (30,8%). (Sotkanet)
Ryhmämuotoisen elintapaohjauksen tavoitteena on tavoittaa haavoittuvassa asemassa oleva kohderyhmä, joka ei välttämättä itse hakeudu terveydenhuollon palveluihin. Ryhmämuotoisen elintapaohjauksen tavoitteena on viedä palvelu asiakkaan toimintaympäristöön ja tehdä siten osallistumisen kynnys matalaksi. Elintapaohjauksen tavoitteena on kohentaa asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä, ennaltaehkäistä elintapasairauksien syntymistä, parantaa koettua elämänlaatua sekä työ- ja toimintakykyä.
Elintapaohjauksella pyritään vaikuttamaan asiakkaan elintapoihin lisäämällä asiakkaiden tietämystä elintapojen merkityksestä hyvinvoinnille ja terveydelle. Ohjauksessa käydään läpi ravitsemuksen, unen, liikunnan sekä päihteiden merkitystä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Pienilläkin elintapamuutoksilla voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ja verenpainetaudin syntymiseen ja hoitoon.
Kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset työttömät, osatyökykyiset, vammaispalvelujen sekä maahanmuuttopalvelujen asiakkaat.
Asiakasnäkemyksen kartoittamiseksi asiakkaille järjestetään työpaja ennen varsinaisen elintapaohjauksen ryhmätoiminnan alkamista. Työpajassa asiakkaat osallistuvat ryhmäohjauksen sisällön suunnitteluun, lisäksi he osallistuvat toiminnan kehittämiseen koko prosessin ajan. Elintapaohjauksen ryhmien sisältöjä voidaan suunnata työpajassa esille tulleiden ideoiden ja tarpeiden pohjalta.
Asiakkailta kerätään kirjallinen palaute ryhmätoiminnan päätyttyä. Toimintaa on kehitetty palautteiden perusteella.
Liitteenä esimerkki ryhmän sisällöstä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
- Elintapaohjauksen ryhmätoimintaan osallistujien hyvinvointi- ja terveys kohentuu.
- Elintapaohjauksen ryhmätoimintamallin vakiinnuttaminen osaksi osatyökykyisten palveluja.
- Terveyserojen kaventuminen Etelä-Karjalassa.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Ryhmämuotoiseen elintapaohjaukseen kuuluu kaksi yksilövastaanottoa, jolloin asiakkaalle tehdään alku- ja loppumittaukset. Lisäksi 3 kk toiminnan päättymisestä tehdään seurantayhteydenotto puhelimitse.
Alku- ja loppumittaukset
- Fysiologiset mittaukset: paino, BMI, kehonkoostumus, vyötärönympärys, verenpaine, puristusvoima.
- Käyttäytymiseen liittyvät muutokset: Alkoholin ja nikotiinituotteiden käyttö (Audit, Fagerströmin testi), liikunnan määrä, unen määrä.
- Toimintakyvyn ja terveyden itsearviointi: PROMIS29+2.
Mittaukset kirjataan Lifecare -potilastietojärjestelmään YLE-hoi lehdelle.
Asiakas- ja toimijapalaute
- webropol- kyselyt
- työpajat ja -kokoukset
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin juurruttaminen vaatii hyviä verkostoja ja yhteistyötahoja. Toimintamallia on toteutettu Etelä-Karjalan hyvinvointialueella hanketyöntekijöiden toimesta vuosina 2023- 2025. Kohderyhmä sekä asiakkaiden taustaorganisaatiot ovat vahvasti mukana toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Palvelu on viety jo oleviin rakenteisiin asiakkaiden toimintaympäristöihin, esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan ja maahanmuuttopalvelujen toimipaikkoihin. Näin on pystytty vahvistamaan palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta kohderyhmässä.
Toimintamallin käyttö edellyttää sitä koordinoivan tahon, joka käynnistää prosessin ja sopii aikatauluista eri toimijoiden kanssa. Toimijoiden työnjaon on oltava selkeä, jotta vältytään päällekkäiseltä työltä ja voidaan hyödyntää jokaisen osaamista parhaalla mahdollisella tavalla.
Hyvinvointivalmentaja toteuttaa asiakkaalle yksilölliset alku- ja loppumittaukset yksilövastaanotolla.
Ryhmien sisällöt tuotetaan asiantuntijoiden yhteistyönä, esimerkiksi seuraavasti
- Ravitsemus: hyvinvointivalmentaja, järjestö
- Liikunta: kunnan liikuntatoimi
- Uni ja palautuminen: hyvinvointivalmentaja
- Päihteet: hyvinvointivalmentaja
- Suun terveys: suun terveydenhuolto
- Mielen hyvinvointi: järjestö
Ryhmät voidaan toteuttaa läsnä tai mahdollisesti myös etäryhminä, jolloin toimipaikassa tulee olla tähän tarvittavat välineet.
