Yhteistyössä iäkkäiden kehittäjäasiakkaiden ja Helposti Lähelläsi -hanketoimijoiden kanssa kehitetään HELLÄ:ssä luotuja toimintamalleja suun terveydenhuollon, kuntoutuksen, pth vastaanoton sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Ikääntyminen vaikuttaa laajasti myös toimintakykyyn, terveydentilaan sekä hyvinvointiin. Vuonna 2019 Suomessa oli 65 vuotta täyttäneitä tai vanhempia noin 1,2 miljoonaa. Suomalaisista 90 vuotta täyttäneitä on joka sadas. Erityisesti muistisairauksien lisääntyminen ikääntymisen myötä lisää palveluiden tarvetta. Haasteet, joihin tulisi vastata ja pyrkiä ennalta ehkäisemään, ovat muun muassa mielenterveys- ja päihdeongelmat, vajaaravitsemus sekä yksinäisyys. Kunnat, sosiaali- ja terveydenhuollon eri järjestäjät ja järjestöt toteuttavat yhdessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Palveluiden ja tuen tarve alkaa kasvaa 75 vuotta täyttämisen jälkeen, jolloin vasta joka neljäs on säännöllisten palveluiden ja tukien piirissä.
Kainuu on pinta-alaltaan suuri maakunta, mutta väestömäärältään pieni. Kainuussa ennuste näyttää väestömäärän laskevan vuodesta 2020 vuoteen 2024 yli 10 000 asukkaalla. Kainuussa ikääntyneiden määrä kasvaa nopeammin verrattuna muuhun Suomeen. Kainuussa 75 vuotta täyttäneistä 90,6 % asui omassa kodissaan vuonna 2020. Heistä säännöllisen kotihoidon piirissä oli 21,8 %, joka on lähes 6 % enemmän kuin koko Suomessa.
Kainuun terveysasemilla on käytössä tai vuoden 2022 aikana jalkautunut käyttöön terveyshyötymalli, jonka tavoitteena on mahdollistaa asiakkaan pääsy hoitotakuun piirissä hoitoon yhden luukun periaatteella. Terveyshyötymallissa asiakkaat segmentoidaan hoidon tarpeenarvioinnin perusteella ja heille nimetään omahoitaja vastaanotolta, joka vastaa palvelun kokonaisuudesta. Asiakkaan tarpeiden mukaisesti hänen ympärilleen rakennetaan tukiverkosto moniammatillisesti joko lähityönä tai etäkonsultaationa. Asiakkaan ottaessa yhteyttä terveysaseman vastaanotolle, hänen palvelutarpeeseensa haetaan ratkaisua heti, jolloin asiakaskokemus viiveettömällä palvelutarpeen ratkaisulla paranee. Viestintä omahoitajan kanssa tapahtuu kaksisuuntaisesti sähköisen asiointikanavan Omasoten tai puhelimen kautta.
Yhteistyötä moniammatillisesti tehdään puhelin- ja ajanvarauskonsultaatioina. Terveyshyötymallin käyttöönotto on osa tulevaisuuden sote-keskushankkeessa jalkautettuja toimintamalleja. Palvelut tukenasi -hankkeessa kohderyhmänä toimivat ikääntyneet, joiden ääni ja kokemustieto halutaan osaksi, kun toimintamalleja kehitetään ja jatkojalostetaan yhdessä perusterveydenhuollossa toimivien ammattilaisten kanssa. Kehittäjäasiakkaista kootulla työryhmällä haetaan vastausta, jotta jatkossa toimintamallit huomioisivat myös ikääntyneet kainuulaiset.
Kehittäjäjoukko koottiin iäkkäistä kehittäjäasiakkaista, palveluissa toimivista ammattilaisista sekä Helposti Lähelläsi -hankkeessa perusterveydenhuollon palveluiden kehittämisestä vastaavista suunnittelijoista.
Lähtökohtana: Iäkkäiden kokemukset sekä näkemykset tuodaan osaksi toimintamalleja ammattilaisista ja kehittäjäasiakkaista kootun työryhmän avulla. Ammattilaiset esittelevät iäkkäistä (kehittäjäasiakkaat) sekä ammattilaisista koostuvalle työryhmälle käytössä tai käyttöön tulevat toimintamallit suunterveydenhuollon, mielenterveys- ja päihdepalveluiden, kuntoutuspalveluiden ja vastaanottopalveluiden osalta. Työryhmä kommentoi iäkkäiden näkökulmista ja lähtökohdista toimintamalleja. Saadun kokemustiedon perusteella ammattilaisilla on mahdollisuus muokata toiminnassa olevia tai toimintaan tulevia toimintamalleja.
Perusterveydenhuollossa olevat prosessit ja toimintamallit olisivat asiakaslähtöisiä ja ottaisivat myös ikääntyneet huomioon. Iäkkäillä saattaa olla haasteita digitaidoissa sekä kognitiivisissa toiminnoissa, jolloin riskinä voi olla etääntyminen terveydenhuollon palveluista.
Asiakasymmärrystä hankkeen aikana kerättiin kehittäjäasiakkaista koostuva työryhmä, osallisuusiltojen, kuntakierrosten, pop-up-tapahtuman sekä kyselyjen avulla. Lisäksi hankkeen internet-sivujen kautta on mahdollista antaa palautetta tai jättää yhteydenottopyyntö.
Osallisuusilloissa asiakkaat, omaiset sekä ammattilaiset pääsevät anonyymisti ja vapaasti keskustelemaan ennalta ilmoitetuista kokonaisuuksista.
Kehittäjäasiakkaat yhdessä ammattilaisten kanssa kokoontuvat neljä kertaa etäyhteyden avulla. Jokaisella kerralla he pääsevät kommentoimaan ja esittämään näkemyksiään yhdestä kokonaisuudesta.
Kokonaisuudet työryhmälle esittelee toimintamallin rakentamisessa mukana oleva suunnittelija tai toimintamallia käyttävä ammattilainen. Kokonaisuudet käydään läpi prosessikävely -menetelmän avulla.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Toimintamallin tavoitteena on saada iäkkäiden kokemukset, näkemykset ja tarpeet näkyviin perusterveydenhuollon palveluita kehitettäessä. Kehittäjäasiakkaista ja iäkkäiden kanssa työskentelevistä ammattilaisista koottu työryhmä pystyy tarkastelemaan sote-palveluita useammasta lähtö- ja näkökulmasta.
Kehittäjäasiakastoiminta ei ole vakiintunutta Kainuussa, joten sen juurruttaminen sote-palveluiden kehittämistyöhön tulee viemään aikaa. Palveluiden kehittäminen on ollut aikaisemmin liian palvelukeskeistä eikä asiakaslähtöistä.
Moniammatillisessa vastaanottomallissa hoidon piiriin hakeudutaan sähköisiä (omasote, puhelu/txt) asiointikanavia käyttäen. Moniammatillinen vastaanottomalli näyttäytyy kehittäjäasiakkaan kokemana parhaiten juuri omahoitaja-mallin kautta. Ensimmäisellä yhteydenottokerralla asiakas saa omahoitajan eli jatkossa asiointi tapahtuu oman yhteyshenkilön kautta. "Yhden luukun" takana on saavutettavissa useampi perusterveydenhuollon ammattilainen tai palvelu, jolloin asia voidaan ratkaista nopeasti, ilman pitkälle tulevaisuuteen meneviä ajanvarauksia.
Kuntoutuksen toimintamallin (sovellettu fysioterapeutin suoravastaanottomalli tuki- ja liikuntaelinoireisen asiakkaan osalta) hyödyt kehittäjäasiakkaan näkökulmasta ovat matalan kynnyksen saavutettavuus ja suoravastaanottotoimintaan koulutetun fysioterapeutin suoravastaanotolle pääsy hoitotakuun puitteissa. Kiireellisyyden määritelmää on tarkennettu. Palveluketju on nopeutunut. Toimintamalli mahdollistaa yhtenäiset perusterveydenhuollon fysioterapiapalvelut Kainuun hyvinvointialueella. Kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen osallistavan kuntoutumisen ja asiakaslähtöisyyden periaatteella jatkuu hyvinvointialueella edelleen.
Suunterveydenhuollon toimintamallissa pilotoitiin Omasuu-lomaketta Omasoten testiympäristössä kohderyhmänään 65 vuotta täyttävät kainuulaiset ja heille suunnattu palvelutarpeen kartoituskysely, joka tavoitti suhteellisen pienen osan ko. ikäryhmään kuuluvista kainuulaisista. Omasuu-lomakkeen käsittely oli saatavaan hyötyyn nähden liian raskas prosessi, koska potilastietojärjestelmä ja Omasuu-lomake eivät keskustele keskenään. Näin esimerkiksi hoidon tarpeen arvio, ajanvarauksen tekeminen sekä yhteydenoton kirjaaminen potilastietoihin olivat paljon aikaa vieviä toimintoja. Pilotin tulosten perusteella Omasote-palvelujen kehittämistä jatketaan suun terveydenhuollon omana toimintana.
Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli on kokemusten mukaan matalan kynnyksen palvelukokonaisuus, monitoimijainen toimintamalli. Ikääntyneet on huomioitu mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimintamallissa erityisellä Vanhuspsykiatrinen työryhmä – toiminnalla. Työryhmä on liikkuva ja ammattilaiset koulutettu kohtaamaan ikäihmisten mielenterveydellisiä vaikeuksia. Jokaiselle seutukunnalle hyvinvointialueen sisällä on valittuna omat aikuisten mielenterveyspalveluiden työntekijät, joihin voivat olla yhteydessä asiakkaat, omaiset ja vanhusten kanssa toimivat ammattilaiset. Saavutettavuudesta kertoo myös se, että toimintaverkosto kattaa koko hyvinvointialueen.
Palveluista tiedottaminen ja viestintä nousivat keskusteluun tärkeinä ja kehitettävinä asioina ihan hankkeen alusta saakka. WWW-internet-viestintä ei ole ensisijainen väylä laajemman ikäihmisten joukon arjessa edelleenkään. Kehittäjäasiakkaat totesivat saaneensa näistä uusista toimintamalleista tietoa vain hankkeen työpajoissa. Paikallislehti ja ilmaislehti koettiin liian suppealevikkiseksi koko maakuntaa ajatellen. On ehdotettu esimerkiksi palveluntuottajien jalkautumista kirjastoon, kauppoihin ja tapahtumiin kertomaan palveluista. Painettua palveluopasta on paljon toivottu. Monikanavaista asiakasviestintää kaivataan.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.