Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, Lapin hva (RRP3, P4, I3)

Luotu 15.11.2024
Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, Lapin hva (RRP3, P4, I3)
Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, Lapin hva (RRP3, P4, I3)

Tiivistelmä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimassa kansallisessa Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -projektissa on laadittu kansallisesti yhtenäinen Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma -mallipohja hyvinvointialueiden käyttöön. Suunnitelmapohjaa hyödyntäen hankeaikana kaikilla hyvinvointialueilla on tarkoitus laatia ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma. Lapin hyvinvointialueella toteutussuunnitelma laaditaan osana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen koordinoimaa kestävän kasvun ohjelman (RRP) mukaista Vasa2 - Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hanketta.

Mallipohjan käyttötarkoitus on tukea hyvinvointialueita sosiaalihuoltolain 1301/2014 7§:n mukaisten velvoitteiden täyttämisessä ja tavoitteena on  vahvistaa hyvinvointialueilla sosiaalihuoltolain mukaista rakenteellista sosiaalityötä. 

Toteutussuunnitelmaan tulee muun muassa kuvata, miten rakenteellinen sosiaalityö organisoidaan, mitkä ovat toimijoiden eri roolit ja vastuut, miten rakenteellisen sosiaalityön osaamista vahvistetaan ja millaisilla työkäytännöillä rakenteellista sosiaalityötä toteutetaan hyvinvointialueella. Mallipohjaan kuvataan myös rakenteellisen sosiaalityön kehittämistarpeet sekä laaditaan suunnitelma ja tavoitteet näihin tarpeisiin vastaamiseksi.  

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Rakenteellinen sosiaalityö on ollut kunnan ja sittemmin hyvinvointialueen lakisääteinen tehtävä (sosiaalihuoltolaki 1301/2014 7 §) vuodesta 2015 lähtien. Tehtävää on kuitenkin toteutettu kunnissa ja hyvinvointialueilla vaihtelevin tavoin, myös Lapin alueella. 

Lapissa rakenteellista sosiaalityötä on aiemmin kehitetty Pohjois-Suomen sosiaalialan koordinoimassa Rakenteellinen sosiaalityö Lapissa (ESR) hankkeessa vuonna 2020-2022. Hankkeessa tehtiin useampi julkaisu ja saatiin myös tärkeää tietoa rakenteellisen sosiaalityön tilasta Lapissa. Keskeinen  tulos oli, että rakenteellista sosiaalityötä tehdään Lapissa vähäisesti ja hajanaisesti, ja sosiaalityöstä puuttuu vuorovaikutukselliset tietokäytännöt ja -rakenteet päätöksentekijöiden, johdon ja työntekijöiden kesken. Tulokset vastasivat muita valtakunnallisia rakenteellisesta sosiaalityöstä tehtyjä selvityksiä. 

Edellä mainitussa hankkeessa kehitettiin myös sosiaalisen raportoinnin menetelmää ja luotiin sähköinen työkalu raportoinnin toteuttamiseksi. Toistaiseksi sosiaalisen raportoinnin työkalun käyttö ei ole vakiintunut Lapissa.  Työkalun avulla ammattilaiset pystyvät tuottamaan asiakastyöhön perustuvaa tietoa, mutta rakenteet tiedon hyödyntämiseksi vielä puuttuvat. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen palvelut yhdenmukaisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Lapin hyvinvointialueeseen kuuluu 4 kaupunkia Rovaniemi, Kemi, Tornio ja Kemijärvi sekä 17 kuntaa; Ranua, Posio, Keminmaa, Simo, Ylitornio, Tervola, Pello, Kolari, Kittilä, Muonio, Enontekiö, Inari, Utsjoki, Sodankylä, Salla, Pelkosenniemi ja Savukoski. Sotepalvelut on järjestetty palvelualuekohtaisesti Itäisellä, Pohjoisella, Lounaisella ja Kaakkoisella alueella. Sosiaalipalvelut on jaettu kolmeen palvelutehtäväalueeseen;  perheiden - ja työikäisten palvelut, vammaispalvelut, ikääntyneiden palvelut. Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman hyväksymishetkellä Lapin hyvinvointialueella on menossa organisaatiomuutos, jossa on tarkoitus yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon toimialat 1.1.2026 alkaen. Tässä yhteydessä myös johtamisen rakenteita tullaan tarkastelemaan uudelleen.  

Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman laatimistyön myötä tapahtuvan kehittämistyön kohderyhmänä ovat Lapin hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden johto ja asiakastyötä tekevät sosiaalialan ammattilaiset. Lisäksi kohderyhmänä on muuta hyvinvointialueen johtoa  strategia-, tutkimus-, kehittämis- ja tietohallinnon palveluista sekä osallisuus- ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön asiantuntijoita. 

Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmaan yhtenä keskeisenä tavoitteena on kirjattu asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen palveluiden kehittämisessä (asiakasraatitoiminnan ja kehittäjäasiakastoiminnan kehittäminen).   

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Lapin hyvinvointialueelle on perustettu rakenteellisen sosiaalityön verkosto sekä rakenteellisen sosiaalityön työryhmä. Verkosto vastaa rakenteellisen sosiaalityön kehittämisestä ja käytäntöjen edistämisestä. Työryhmä puolestaan johtaa rakenteellisen sosiaalityön toteuttamista hyvinvointialueella ja muun muassa seuraa ja arvioi toteutussuunnitelmaan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lapin hyvinvointialueella rakenteellisesta sosiaalityöstä vastaa sosiaalijohtaja ja 1.1.2026 sosiaalityön professiojohtaja. Hän toimii myös työryhmän puheenjohtajana.

Toimiakseen rakenteellinen sosiaalityö vaatii koordinaatiota ja siihen tulee osoittaa erillistä resurssia. Koordinaatiosta vastaavalla työntekijällä tulee olla riittävää osaamista ja perehtyneisyyttä rakenteelliseen sosiaalityöhön esimerkiksi rakenteellisen sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen kautta.  

Syksyn 2025 aikana Lapin hyvinvointialueella pilotoidaan rakenteellisen sosiaalityön  verkoston ja työryhmän toimintaa yhteistyössä hyvinvointialueen Sosiaalihuollon tiedolla johtamisen -projektin kanssa. Projektin 2 erityisasiantuntijaa yhteistyössä Vasa 2- hankkeen erityisasiantuntijoiden kanssa vastaavat vuoden 2025 loppuun saakka rakenteellisen sosiaalityön koordinoinnista. Hankeajan jälkeisestä koordinaatiosta ei ole pystytty sopimaan. 

Toimintamallin ydinsisältö

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimassa kansallisessa Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -projektissa on laadittu kansallisesti yhtenäinen Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma -mallipohja hyvinvointialueiden käyttöön. Suunnitelmapohjaa hyödyntäen hankeaikana kaikilla hyvinvointialueilla on tarkoitus laatia ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma. Lapin hyvinvointialueella toteutussuunnitelma laaditaan osana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen koordinoimaa kestävän kasvun ohjelman (RRP) mukaista Vasa2 - Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hanketta.

Mallipohjan käyttötarkoitus on tukea hyvinvointialueita sosiaalihuoltolain 1301/2014 7§:n mukaisten velvoitteiden täyttämisessä ja tavoitteena on  vahvistaa hyvinvointialueilla sosiaalihuoltolain mukaista rakenteellista sosiaalityötä. 

Toteutussuunnitelmaan tulee muun muassa kuvata, miten rakenteellinen sosiaalityö organisoidaan, mitkä ovat toimijoiden eri roolit ja vastuut, miten rakenteellisen sosiaalityön osaamista vahvistetaan ja millaisilla työkäytännöillä rakenteellista sosiaalityötä toteutetaan hyvinvointialueella. Mallipohjaan kuvataan myös rakenteellisen sosiaalityön kehittämistarpeet sekä laaditaan suunnitelma ja tavoitteet näihin tarpeisiin vastaamiseksi.  

Toimintamallin aikaansaama muutos

Kansallisen kehittämistyön tuloksena Lapin hyvinvointialueella on laadittu ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma ja sen pohjalta hyvinvointialueelle on perustettu rakenteellisen sosiaalityön toteuttamista tukevat rakenteet (rakenteellisen sosiaalityön verkosto ja työryhmä). 

Kehittämistyön tuloksia on vaikea arvioida, koska samaan aikaan rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman laatimisen kanssa Lapin hyvinvointialueella on ollut käynnissä laajamittainen organisaatiomuutos, jossa sosiaalipalvelujen ja terveyspalvelujen toimialat yhdistetään. Organisaatiomuutos on sitonut merkittävästi esihenkilöiden työaikaa, mikä on viivästyttänyt toteutussuunnitelman laadintaa, ja sitä myötä lyhentänyt  toteutussuunnitelmaan asetettujen tavoitteiden juurruttamisaikaa. Lisäksi toteutussuunnitelman hyväksymisen jälkeen Lapin hyvinvointialueella on alkanut valtiovarainministeriön käynnistämä hyvinvointialueen arviointimenettely, joka myös sitoo edelleen esihenkilöiden työaikaa sekä vaikuttaa mahdollisesti talouden tiukemman tarkastelun myötä rakenteellisen sosiaalityön resurssointiin. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Lapin hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on hyödynnettävissä muilla alueilla. Kriittistä toteutussuunnitelman täytäntöönpanon kannalta on se, kuinka paljon hyvinvointialueilla osoitetaan resurssia rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiseen ja kuinka paljon hyvinvointialueilla on käytettävissä rakenteellisen sosiaalityön (erityis) osaamista.  

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Lapin hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Lapin hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Lapin hyvinvointialue, Kehittämis- ja strategiapalvelut, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (POSKE)
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)