Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Sosiaalihuoltolaki edellyttää, että hyvinvointialueilla tehdään rakenteellista sosiaalityötä. Kansallisesti tätä työtä on lähtenyt edistämään THL Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen- projektissa. Kanta-Hämeessä on aloitettu kansallinen yhteistyö rakenteellisen sosiaalityön osalta Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen kautta. Tämä työ jatkui nyt RRP2- Syli hankkeessa. Ennen hanketyötä rakenteellinen sosiaalityö oli alueella hyvin hajanaista ja toteutui sattumanvaraisesti.
Rakenteellisella sosiaalityöllä on useita yhteneväisyyksiä hyvinvointialueen strategiaan. Vaikuttavuus syntyy siitä, että tiedämme keitä asiakkaamme ja asukkaamme ovat ja mitä palveluja he tarvitsevat. Rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotannon avulla saamme tuotua esille hiljaisia signaaleja ja ilmiöitä, joihin meidän tulisi puuttua ongelmien ehkäisemiseksi.
Osallisuus ja kaikkien asukkaiden mahdollisuuksien lisääminen hyvinvointialueella on rakenteellisen sosiaalityön keskeinen periaate. Työskentelemällä erilaisten yhteisöjen kanssa tavoitamme myös niitä ihmisiä, joiden osallistuminen ei ole aina itsestään selvää tai helppoa.
Rakenteellisen sosiaalityön avulla kannustetaan ihmisiä osallistumaan ja tuomaan omia kokemuksiaan ja näkemyksiään niin sanotun asiantuntijatiedon rinnalle. Vertaistuen ja kokemusasiantuntijoiden tiedon hyödyntäminen aidosti osana palveluiden kehittämistä on tulevaisuudessa todella tärkeää, koska tarvitsemme monipuolista tietoa ja osaamista yhä monimutkaisempien ongelmien ratkaisemisessa.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Sosiaalihuoltolain 7 § (1301/2014)mukaan rakenteellisen sosiaalityön tehtävänä on:
- tuottaa tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä palvelujen vaikutuksista
- määritellä tavoitteelliset toimet ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi
- tuoda sosiaalihuollon asiantuntemus osaksi eri toimialojen suunnittelua sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tehtävää kehittämistä.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on tämän tehtävän toteuttamiseksi luotu rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, joka on hyväksytty 7.1.2025 hankkeen projektiryhmässä. Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmassa kuvataan, miten rakenteellista sosiaalityötä hyvinvointialueella tehdään, millaisia rakenteita tämän tehtävän toteuttamiseksi on luotu ja mitä painopisteitä tulevina vuosina kehitetään. Toteutussuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti ja sen organisoinnista vastaa professiojohtaja.
Rakenteellisen sosiaalityön toteuttaminen kuuluu pääsääntöisesti sosiaalihuollon henkilöstölle, mutta tiedontuotantoon ja ratkaisuvaihtoehtojen pohtimiseen tarvitaan niin asiakkaita kuin myös muita ammattilaisiakin.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Toimintamallin kehittämisen tavoitteena on, että:
Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin malli on osa hyvinvointialueen tiedontuotantoa.
Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman pohja on valmis.
Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on jalkautettu osaksi hyvinvointialueen toimintaa ja rakenteita.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Hankkeen aikana:
On tarkasteltu sosiaalisen raportoinnin lomakkeen täyttömääriä ja erityisesti sosiaalihuollon työntekijöiden osuutta vastaajissa. Tavoitteena on ollut näiden määrien kasvu.
On osallistuttu YTA-yhteistyöhön rakenteellisen sosiaalityön kehittämisessä ja sosiaalisessa raportoinnissa. Tavoitteena oli YTA-tasoinen sosiaalinen raportti.
Tavoitteena on ollut, että rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma valmistuu hankeen aikana( kyllä/ei).
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toteutussuunnitelmaa juurrutetaan osaksi hyvinvointialueen tiedontuotantoa ja työkäytäntöjä sosiaalihuollon professiojohtajan johdolla.
