Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen, Itä-Uudenmaan HVA (RRP, P4, I3)

Luotu 26.05.2025
Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen, Itä-Uudenmaan HVA (RRP, P4, I3)
Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen, Itä-Uudenmaan HVA (RRP, P4, I3)

Tiivistelmä

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on laadittu alueellinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, joka ohjaa ja tukee rakenteellisen sosiaalityön toteuttamista. Suunnitelma varmistaa rakenteellisen sosiaalityön kokonaisuuden hallinnan, tiedon hyödyntämisen sosiaalihuollon kehittämisessä ja tietojohtamisessa sekä työkäytäntöjen vakiinnuttamisen. Toteutussuunnitelma on päivittyvä asiakirja, jonka toteutumista seurataan säännöllisesti rakenteellisen sosiaalityön työryhmässä.

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Rakenteellisen sosiaalityön käytännöt ovat vaihdelleet eri alueilla, eikä sen toteutus ole ollut systemaattista Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Alkutilanteessa rakenteellisen sosiaalityön rooli, vastuut ja tiedontuotannon prosessit olivat hajanaisia, eikä asiakastyöstä nousevaa tietoa hyödynnetty riittävästi päätöksenteossa tai palveluiden kehittämisessä. Erityisesti vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten tarpeet – kuten ne, joiden tilanteeseen yhteiskunnalliset rakenteet vaikuttavat haitallisesti – eivät tulleet riittävästi näkyväksi.

Kehittämistyöllä vastataan sosiaalihuoltolain (1301/2014, 7 §) velvoitteisiin ja tuodaan sosiaalihuollon asiantuntemus osaksi hyvinvointialueen strategista suunnittelua. Toimintamalli kytkeytyy suoraan hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin, kuten osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja ihmislähtöisyyden vahvistamiseen. Se tukee myös osallisuusohjelman ja hyvinvointityön (hyte) toimeenpanoa sekä kansallisen tietotuotannon mallin käyttöönottoa. Rakenteellinen sosiaalityö toimii näin keskeisenä välineenä tiedolla johtamisessa ja vaikuttavien palvelujen kehittämisessä.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Rakenteellinen sosiaalityö perustuu sosiaalihuoltolain 7 §:ään. Sen tehtävänä on tuottaa asiakastyöhön perustuvaa tietoa sosiaalihuollon asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä, tehdä toimenpide-ehdotuksia sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja tuoda sosiaalihuollon asiantuntemus osaksi hyvinvointialueen ja kuntien suunnittelua. Toimintaympäristöön kuuluu myös yhteistyö järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa.

Rakenteellinen sosiaalityö kuuluu kaikille sosiaalialan korkeakoulutetuille ammattilaisille. Se perustuu asiakastyöstä nousevaan tietoon ja sen yhteiskunnalliseen analyysiin. Sosiaalinen raportointi -lomake on yksi keskeinen tiedontuotannon väline ja tämän voivat täyttää Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella työskentelevät henkilöt. Lisäksi toimintamallissa hyödynnetään teemaryhmiä ja rake-vartteja, joiden avulla kentältä nousevia ilmiöitä käsitellään systemaattisesti.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena on juurruttaa rakenteellinen sosiaalityö osaksi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden arkea ja päätöksentekoa. Muutoksella pyritään siihen, että asiakastyöstä nouseva tieto tunnistetaan, kerätään ja hyödynnetään systemaattisesti palveluiden kehittämisessä, tietojohtamisessa ja strategisessa suunnittelussa. Tavoitteena on myös vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten osaamista rakenteellisessa työotteessa ja lisätä heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan.

Muutoksen myötä vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten tarpeet tulevat näkyväksi ja niihin voidaan vastata paremmin. Rakenteellinen sosiaalityö toimii välineenä yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja ihmislähtöisyyden edistämisessä.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
  • Sosiaalisten raporttien määrä ja sisältö: seurataan, kuinka paljon sosiaalista raportointia tehdään ja millaisia ilmiöitä niissä nousee esiin.
  • Rake-varttien toteutuminen: arvioidaan, kuinka säännöllisesti yksiköissä käsitellään rakenteellista tietoa tiimipalavereissa.
  • Teemaryhmien toiminta: seurataan teemaryhmien määrää, osallistujia ja tuotoksia (esim. toimenpide-ehdotukset).
  • Osaamisen vahvistaminen: arvioidaan koulutuksiin osallistuneiden määrää ja henkilöstön kokemuksia osaamisen kehittymisestä.
  • Tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa: tarkastellaan, miten sosiaalista tietoa hyödynnetään hyvinvointialueen suunnittelussa ja kehittämisessä (esim. Power BI -alustan käyttö, raporttien käsittely johtoryhmissä).
  • Arviointiraportit: työryhmä arvioi vuosittain tavoitteiden toteutumista ja vie tulokset sote-johtoryhmän käsittelyyn.
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin käyttöönottoa tuetaan alueellisella toteutussuunnitelmalla, joka sisältää selkeät roolit, vastuut ja rakenteet. Rakenteellisen sosiaalityön työryhmä vastaa suunnitelman seurannasta ja päivittämisestä. Sosiaalisen raportoinnin tulokset käsitellään työryhmässä ja viedään tarvittaessa päätöksenteon tueksi. Tiedon visualisointi Power BI -alustalla tukee tiedon saavutettavuutta ja vaikuttavuutta.

Toimintamallin ydinsisältö

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on laadittu alueellinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, joka ohjaa ja tukee rakenteellisen sosiaalityön toteuttamista. Suunnitelma varmistaa rakenteellisen sosiaalityön kokonaisuuden hallinnan, tiedon hyödyntämisen sosiaalihuollon kehittämisessä ja tietojohtamisessa sekä työkäytäntöjen vakiinnuttamisen. Toteutussuunnitelma on päivittyvä asiakirja, jonka toteutumista seurataan säännöllisesti rakenteellisen sosiaalityön työryhmässä.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toteutussuunnitelman arvioinnissa on tunnistettu, että rakenteellisen sosiaalityön jatkuvuuden varmistaminen edellyttää selkeää sijoittumista organisaatiossa, toimivaa työryhmärakennetta ja johdon tukea. Osaamisen kehittämisen tueksi tarvitaan koordinoitua koulutusta ja viestintää. Sosiaalisen raportoinnin hyödyntämistä päätöksenteossa tulee vahvistaa edelleen.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Rakenteellisen sosiaalityön toteuttaminen edellyttää sitoutumista kaikilla organisaation tasoilla. Kehittämistä johdetaan kokonaisuutena yhteistyössä palvelutuotannon kanssa. On tärkeää määritellä toimijoiden roolit ja vastuut selkeästi. Esihenkilöiden tehtävänä on varmistaa rakenteellisen sosiaalityön edellytykset, mukaan lukien tieto- ja muutosjohtaminen. Osaamisen vahvistaminen, perehdytys ja viestintä ovat keskeisiä onnistumisen edellytyksiä.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)