Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen, Helsinki (RRP, P4, I3)
Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä ja paikkaa Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla.
Toimintamallin nimi
Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä ja paikkaa Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla.
Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on valmisteltu rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, joka mukailee THL:n kansallisen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman mallipohjaa. Toteutussuunnitelma on keino edistää rakenteellisen sosiaalityön toteuttamista toimialalla. Toteutussuunnitelmalla pyritään varmistamaan rakenteellisen sosiaalityön kokonaisuuden hallinta, rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä ja tietojohtamisessa sekä rakenteellisen sosiaalityön työkäytäntöjen edistäminen.
Toteutussuunnitelmassa on kuvattu rakenteellisen sosiaalityön kokonaisuus, eri toimijoiden roolit ja vastuut. Suunnitelman painopisteissä on huomioitu hankekauden aikana kehittämistyössä esiin nousseet kehittämistarpeet sekä Helsingin kaupunkistrategian 2025–2029 painopisteet. Toteutussuunnitelma sisältää myös sosiaalisten raporttien käsittelyn prosessikuvauksen, joka on kehitetty hankkeen aikana, ja otetaan käyttöön toimialan palveluissa. Prosessikuvauksen tarkoituksena on yhtenäistää sosiaalisten raporttien käsittelyä palveluissa sekä edistää rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntämistä organisaation eri tasoilla.
Sosiaalihuoltolaki (7 §, ks. myös 7a–10 §) velvoittaa Helsingin kaupunkia ja hyvinvointialueita huolehtimaan sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Sosiaalihuoltolain 7 § (1301/2014)mukaan rakenteellisen sosiaalityön tehtävänä on:
- tuottaa tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä palvelujen vaikutuksista
- määritellä tavoitteelliset toimet ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi
- tuoda sosiaalihuollon asiantuntemus osaksi eri toimialojen suunnittelua sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tehtävää kehittämistä.
Kehittämistyön kohderyhmää olivat rakenteellista sosiaalityötä johtavat, kehittävät ja toteuttavat ammattilaiset. Kehittämistyötä tehtiin sekä rakenteiden vahvistamiseksi että henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Ymmärrystä henkilöstön osaamistarpeista ja rakenteiden kehittämistarpeista on kerrytetty yhteistyötapaamisten, haastattelujen ja ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Palvelujen edustajat ovat tuottaneet sisältöä rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmaan rakenteellisen sosiaalityön työkäytännöistä ja olleet mukana kommentoimassa sosiaalisten raporttien käsittelyn prosessikuvausta.
Sosiaalihuollon asiantuntijaryhmä vastaa rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman päivittämisestä ja seurannasta. Toteutussuunnitelman jalkauttamista ja suunnitelmassa määriteltyjen painopisteiden toteutumista edistetään yhteistyössä sosiaalihuollon asiantuntijaryhmän, palvelujen johtoryhmien ja työyksiköiden kesken. Suunnitelman painopisteiden toteuttaminen ja sosiaalisten raporttien käsittely yhteisen prosessin mukaisesti edellyttävät sekä johdolta, lähiesihenkilöiltä että työntekijöiltä sitoutumista rakenteelliseen sosiaalityöhön. Ajantasainen viestintä ja johdon tuki ovat keskeisiä tekijöitä rakenteellisen sosiaalityön toimintarakenteiden ja työkäytäntöjen juurruttamisessa ja vahvistamisessa.
Kehittämistyön tuloksena on valmistunut rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, joka selkiyttää eri toimijoiden rooleja ja toimii rakenteellista sosiaalityötä ohjaavana asiakirjana. Suunnitelmassa on määritelty rakenteellisen sosiaalityön painopisteet, joiden edistäminen vahvistaa henkilöstön rakenteellisen sosiaalityön osaamista sekä rakenteellisen sosiaalityön moninaisuutta ja tiedon hyödyntämistä. Toteutussuunnitelma on voimassa valtuustokauden ajan eli vuoden 2029 loppuun.
Toteutussuunnitelmaan sisältyy yhteinen sosiaalisten raporttien käsittelyn prosessikuvaus, jonka käyttöönotto yhtenäistää raporttien käsittelyä organisaation eri tasoilla. Toimintamallin käyttöönoton myötä uudet sosiaaliset raportit käsitellään säännönmukaisesti palvelujen johdossa ja sosiaalihuollon asiantuntijaryhmässä. Tämä vahvistaa raporttien tuottaman tiedon hyödyntämistä ja mahdollistaa yhteisen keskustelun siitä, miten raporttien sisältämiä kehitysehdotuksia voitaisiin lähteä edistämään. Samalla on ohjeistettu, mitä kaikkea sosiaalisten raporttien tekemiseen kuuluu ja mitä niiden tekemisen eri vaiheissa olisi hyvä huomioida (esim. asiakasosallisuus, yhteinen keskustelu kehittämisehdotuksista sidosryhmien kanssa). Prosessikuvauksen valmisteluvaiheessa yhtenäinen toimintatapa ja sosiaalisten raporttien käsittely sosiaalihuollon asiantuntijaryhmässä sai palvelujen edustajilta myönteistä palautetta.
Kansikuva
