Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Rakenteellista sosiaalityötä kehitetään vuosina 2023–2025 osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa (RRP). Osahankkeen kokonaistavoitteena on vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä ja paikkaa Helsingin sosiaali-, terveys-ja pelastustoimialalla. Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen Helsingissä kytkeytyy THL:n koordinoimaan Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -kokonaisuuteen.
Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen ei ole Helsingissä mikään uusi juttu. Esimerkiksi sosiaalista raportointia on kehitetty Helsingissä mm. yhteisessä kehittämishankkeessa Heikki Waris -instituutin kanssa vuosina 2002–2003 sekä sosiaali- ja terveysviraston pilottihankkeessa vuosina 2015–2016. Lisäksi sosiaalista raportointia on kehitetty ja kehitetään edelleen aktiivisesti yksittäisissä sosiaali- ja terveystoimialan yksiköissä, kuten etsivässä lähityössä, gerontologisessa sosiaalityössä ja Itäkadun perhekeskuksessa.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Sosiaalihuoltolaki (7 §, ks. myös 7a–10 §) velvoittaa Helsingin kaupunkia ja hyvinvointialueita huolehtimaan sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Sosiaalihuoltolain 7 § (1301/2014)mukaan rakenteellisen sosiaalityön tehtävänä on:
- tuottaa tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä palvelujen vaikutuksista
- määritellä tavoitteelliset toimet ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi
- tuoda sosiaalihuollon asiantuntemus osaksi eri toimialojen suunnittelua sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tehtävää kehittämistä.
Kehittämistyön painopisteiden tarkentamiseksi toteutimme syksyllä 2023 rakenteellisen sosiaalityön nykytilan kartoituksen Helsingin sosiaali-, terveys ja pelastustoimialalla. Kartoitimme johdon, lähiesihenkilöiden, rakenteellista sosiaalityötä kehittävien ja asiakastyötä tekevien työntekijöiden näkemyksiä rakenteellisen sosiaalityön kehittämistarpeista. Rakenteellista sosiaalityötä tehdään palveluissa eri tavoin ja erilaisia menetelmiä hyödyntäen. Osassa palveluita on rakenteellisen sosiaalityön tekemisen tapoja on kehitetty jo pitkään, kun taas toisissa kehittäminen on vasta käynnistynyt.
Kartoituksen perusteella keskeisiksi kehittämiskohdiksi nousivat:
- Työkulttuuri, jossa rakenteellinen sosiaalityö tunnistetaan osana perustyötä ja sitä arvostetaan
- Perehdytys rakenteelliseen sosiaalityöhön
- Rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntäminen nykyistä vahvemmin
- Rakenteet, jotka tukevat rakenteellisen sosiaalityön tekemistä
Organisaation näkökulmasta selkeät rakenteet rakenteellisen sosiaalityön tekemiselle ja tiedon tuottamiselle vahvistavat tiedolla johtamista. Ammattilaisten puolestaan on helpompi tehdä rakenteellista sosiaalityötä osana omaa perustyötä, kun ympäröivä kulttuuri ja rakenteet tukevat sitä.
Kehittämistyön kohderyhmää olivat rakenteellista sosiaalityötä johtavat, kehittävät ja toteuttavat ammattilaiset. Kehittämistyötä tehtiin sekä rakenteiden vahvistamiseksi että henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Ymmärrystä henkilöstön osaamistarpeista ja rakenteiden kehittämistarpeista on kerrytetty yhteistyötapaamisten, haastattelujen ja ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Palvelujen edustajat ovat tuottaneet sisältöä rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmaan rakenteellisen sosiaalityön työkäytännöistä ja olleet mukana kommentoimassa sosiaalisten raporttien käsittelyn prosessikuvausta.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Osahankkeen kokonaistavoitteena on vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä ja paikkaa Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla.
Tavoitteet tarkemmin:
- Helsinki on osallistunut THL:n koordinoimaan kansallisen rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotannon mallin kehittämiseen
- Helsingissä on laadittu rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma
- Helsingissä on kuvattu rakenteellisen sosiaalityön kokonaisuus, rakenteellista sosiaalityötä tukevat rakenteet sekä vastuunjako
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Osahankkeen etenemistä ja tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti projektinhallinnan työkalun avulla ja hankkeen arviointikyselyn avulla.
Lisäksi seurataan:
- Helsinki osallistuu THL:n rakenteellisen sosiaalityön verkoston toimintaan: toteutunut
- Helsinki on osallistunut kansalliseen rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotannon mallin kehittämiseen: toteutunut
- Helsingissä on laadittu rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma: hyväksytään loppusyksystä 2025
- Rakenteellisen sosiaalityön kokonaisuus on kuvattu: hyväksytään loppusyksystä 2025
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Sosiaalihuollon asiantuntijaryhmä vastaa rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman päivittämisestä ja seurannasta. Toteutussuunnitelman jalkauttamista ja suunnitelmassa määriteltyjen painopisteiden toteutumista edistetään yhteistyössä sosiaalihuollon asiantuntijaryhmän, palvelujen johtoryhmien ja työyksiköiden kesken. Suunnitelman painopisteiden toteuttaminen ja sosiaalisten raporttien käsittely yhteisen prosessin mukaisesti edellyttävät sekä johdolta, lähiesihenkilöiltä että työntekijöiltä sitoutumista rakenteelliseen sosiaalityöhön. Ajantasainen viestintä ja johdon tuki ovat keskeisiä tekijöitä rakenteellisen sosiaalityön toimintarakenteiden ja työkäytäntöjen juurruttamisessa ja vahvistamisessa.
