Länsi-Uudenmaan Hyvinvointialueen kotihoidossa kartoitettiin pilottiaikana asiakkaiden erilaiset haasteet mielenhyvinvoinnissa ja päihteiden käytössä. Tarpeiden tunnistamisen jälkeen on mahdollista suunnitella käynnit tavoitteellisesi ja samalla palveluiden tarvetta voidaan arvioida, ja tämä on merkittävä hyöty henkilöresursseihin.
Taloustilanne hyvinvointialueilla on haastava, uusia keinoja asiakastyöhön tarvitaan sujuvan asiakasvirran hallinnan aikaansaamiseksi. Pilottialueen hoitajat koulutettiin erilaisten menetelmien käyttöön Terapiat etulinjaan -koulutusmallin mukaan. Koulutuksessa hoitajat oppivat mm. motivoivan keskustelun menetelmän.
Kotihoidossa on muutamia erityisiä asiakasryhmiä, joiden osalta henkilöstö kokee voimattomuutta:
- Asiakkaat, joilla on merkittäviä mielenterveyden haasteita. He ovat usein moniongelmaisia ja heidän arkeaan leimaa mm. eristäytyminen ja eriasteinen masennus ja läheisverkoston puuttuminen, sitoutumattomuus hoitoon ja kirjattuun palvelusuunnitelmaan.
- Päihteitä käyttävät asiakkaat, joilla on päivittäistä, humalahakuista alkoholin käyttöä tai lääkkeiden (kipu- ja psyykelääkkeet) väärinkäyttöä, jota eivät näe ongelmana.
Näiden asiakkaiden kotikäyntien sisältö, tavoite ja hoitajan rooli on ollut haasteellinen tiimiläisille toteuttaa. Kun tavoitteita ei kyetä kirjaamaan riittävän konkreettisesti ei myöskään voida arvioida asiakkaan palveluiden tarvetta suhteessa toimintakykyyn ja tämä tuo taloudellista rasitetta hyvinvointialueille.
Kotihoidon asiakkaat. Asiakas on toimintamallin keskiössä, toimintamalli perustuu asiakkaan osallistamiseen ja oman motivaation löytämiseen. Häntä tuetaan aktiivisesti yhteiskuntaan osallistujaksi, mietitään yhdessä kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten mahdollisuutta antaa sisältöä elämään. Asiakkaalle mieluisat ja merkitykselliset asiat yritetään saada esiin ja osaksi arkea.