Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarve on kasvanut, ja Pirkanmaalla palveluihin on paikoittain pitkiä jonoja. Resurssien lisääminen vastaamaan kysyntään niin, että kaikki potilaat pääsisivät kohtuullisessa ajassa yksilövastaanotoille, ei ole mahdollista. Ryhmähoidolla voidaan osittain vastata kasvavaan kysyntään ja samalla tarjota potilaille laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa, jossa potilaat pääsevät hyötymään myös vertaistuesta.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Pirkanmaan hyvinvointialue on Suomen suurin hyvinvointialue, ja lähtötilanne ryhmähoitojen osalta on ollut hyvin vaihteleva. Osassa kunnista ei ole järjestetty ryhmämuotoista hoitoa ollenkaan. Palveluiden kysynnän kasvaessa jonotkin ovat pidentyneet. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden organisaatio on läpikäynyt suuren muutoksen hyvinvointialueelle siirryttäessä, ja palveluiden yhtenäistämiselle on selkeä tarve.
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarve on kasvanut, ja Pirkanmaalla palveluihin on paikoittain pitkiä jonoja. Resurssien lisääminen vastaamaan kysyntään niin, että kaikki potilaat pääsisivät kohtuullisessa ajassa yksilövastaanotoille, ei ole mahdollista. Ryhmähoidolla voidaan osittain vastata kasvavaan kysyntään ja samalla tarjota potilaille laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa, jossa potilaat pääsevät hyötymään myös vertaistuesta. Pirkanmaan hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden henkilökuntaa on laajalti koulutettu kognitiivisen lyhytterapian käyttöön, ja koulutukset jatkuvat edelleen. Ryhmissä on mahdollista tarjota koko hyvinvointialueen laajuisesti potilaille hoitoa kognitiivisen lyhytterapian hoito-ohjelmien mukaisesti.
Palveluiden painopistettä on tarkoitus siirtää enemmän perustasolle uuden hoidon porrastuksen mukaisesti. Potilaille on oltava tarjolla tutkitusti vaikuttavaa ja yhdenmukaista hoitoa koko hyvinvointialueella. Nopea hoitoon pääsy hyödyttää sekä potilasta että työntekijää.
Perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden yli 18-vuotiaat asiakkaat. Monilla palveluihin hakeutuvilla on ahdistus- ja masennusoireita, lisäksi ADHD/ADD-tutkimuksiin hakeutuvien määrä on lisääntynyt. Toimintamallin suunnittelussa on ollut mukana kokemusasiantuntija.
Hoitoon pääsyn nopeutuminen, ryhmähoidon asema nähdään yhdenvertaisena verrattuna yksilöhoitoon, tarjotaan potilaille tehokas ja vaikuttava hoitojakso, jonka jälkeen muuta hoitoa ei enää välttämättä tarvita.
Ryhmien asiakasmääriä seurataan ja ryhmiin osallistuvilta potilailta pyydetään palautetta. Lisäksi kerätään tietoa siitä, mistä potilaat ohjautuvat ryhmään, vaikuttavuudesta PHQ-9 ja GAD-7 mittarein, sekä hoidon tarpeesta ryhmään osallistumisen jälkeen.
Kognitiivinen lyhytterapiakoulutus jatkuu mielenterveys- ja päihdepalvelujen työntekijöille. Koulutuksen myötä myös ryhmähoitojen toteuttamiseen tarvittava osaaminen lisääntyy.
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarve on kasvanut, ja Pirkanmaalla palveluihin on paikoittain pitkiä jonoja. Resurssien lisääminen vastaamaan kysyntään niin, että kaikki potilaat pääsisivät kohtuullisessa ajassa yksilövastaanotoille, ei ole mahdollista. Ryhmähoidolla voidaan osittain vastata kasvavaan kysyntään ja samalla tarjota potilaille laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa, jossa potilaat pääsevät hyötymään myös vertaistuesta.
Ahdistus - ja masennuspotilaille suunnattuja ryhmiä on toteutettu useissa tiimeissä sekä adhd-oireisten ryhmää on pilotoitu, jatkokehittämistarpeita tunnistettu ja muutoksia tehty. Kevään 2025 aikana ryhmähoitojen tarjonta lisääntyy sekä monipuolistuu, kun ensimmäiset riippuvuuspotilaille suunnatut ryhmät käynnistyvät.
Uuden toimintamallin ja työtehtävän jalkauttamiseen tulee varata riittävästi aikaa. Työntekijöille tulee mahdollistaa työaikaa ryhmän sisällön omaksumiseen, ryhmän valmisteluun ja toteutukseen sekä ryhmän purkuun. Työntekijöille on hyvä tarjota ryhmänohjauskoulutusta.