Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Perhekeskukseen kuuluvat toimijat työskentelevät kunnissa, hyvinvointialueella, järjestöissä ja seurakunnissa. Kaikki vastaavat omalta osaltaan toiminnoista. Perhekeskus-toimintamalli on hyvä pohja kunnan, hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyön toteuttamiseen. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalan perhekeskuksen johtamismallia ei koeta täysin toimivana, rooleissa ja rakenteissa on epäselvyyttä ja tulevat muutokset hyvinvointialueella ja kunnissa haastavat yhteistyötä ja päätöksentekoa. Yhteistyön toimintamalleja on tarpeen luoda alueellisesti ja paikallisesti.
Pohjois-Karjalan perhekeskusverkosto palvelee maakunnan kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään. Perhekeskusten toimijaverkoston luovat kaikki maakunnassa lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivat tahot.
Pohjois-Karjalassa on neljä alueellista perhekeskusta. Alueelliset perhekeskukset muodostuvat Siun soten aluejaon mukaan: pohjoinen, keskinen, läntinen ja eteläinen perhekeskus. Ainoan poikkeuksen Siun soten aluejakoon tekee Ilomantsi, joka kuuluu perhekeskusrakenteessa keskiseen alueeseen kunnan oman toiveen mukaan.
Jokaisessa Pohjois-Karjalan kunnassa on vähintään yksi kohtaamispaikka, joissa mahdollistetaan lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta, vahvistetaan vanhemmuutta, edistetään perheiden voimavaroja ja hyvää arkea, vähennetään perheiden ja vanhempien yksinäisyyden kokemuksia sekä vahvistetaan yhteisöllisyyttä. Kohtaamispaikkaa koordinoi kunnan nimeämä koordinaattori, joka toimii yhteyshenkilönä kunnan, Siun soten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Perhekeskuspalvelujen johtamiseen on luotu Pohjois-Karjalaan kaksitasoinen malli: kunta- ja aluetasolla perhekeskustoimintaa koordinoi perhekeskuskoordinaattorit ja kohtaamispaikkakoordinaattorit. Heidän työtään tukevat alueelliset johtoryhmät. Maakuntatasolla perhekeskusten maakunnallista työskentelyä koordinoi ja tukee perhekeskuksen palvelupäällikkö ja toiminnallinen ohjausryhmä.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Sote-palvelujen siirtyminen hyvinvointialueelle muuttaa yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) lautakunta tulee jatkossa päättämään hyvinvointialueen osalta toimintasuunnitelmasta, joka koskee lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestämistä perhekeskusverkostoissa, seuraa sen toteutumista ja vastaa em. toiminnan strategisesta ohjauksesta hyvinvointialueen osalta.
Laki sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) velvoittaa hyvinvointialueita ja kuntia toimimaan yhteistyössä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi alueillaan. Lisäksi sekä hyvinvointialueiden että kuntien on tehtävä yhteistyötä alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.
Terveydenhuoltolaki (1326/2010), Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) ohjaa yhteensovittamaan sote-palveluja keskenään sekä muiden palvelujen kanssa ja luo tällä velvoitteen yhteensovittaa palvelut ja toiminta kokonaisuuksiksi. Tämä on myös kirjattu Perhekeskuksen palvelulupaukseen johtamisen näkökulmasta.
Yhteensovittavan johtamisen tarpeet eri näkökulmista:
- Asiakas: laaja-alainen palvelutarve, autetuksi tulemisen kokemus, kuulluksi tuleminen, avunsaanti ongelmiin.
- Ammattilainen: yhteistyön edellytysten varmistaminen, toimintakäytäntöjen yhtenäistäminen, yhteistyöosaamisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen.
- Organisaatio: osallisuuden ja kumppanuuden vahvistaminen, tarpeidenmukaisten palvelujen järjestäminen, sujuvien asiakasprosessien varmistaminen.
- Yhteiskunta: kansalaisten hyvinvointi, kustannusvaikuttavuus, yhdenvertaisuus, arviointi.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on varmistaa monialaisen asiantuntijayhteisön toiminta yhteisen Perhekeskus-johtamismallin avulla
- selkeyttämällä rooleja ja vastuita,
- varmistamalla viestinnän jatkuvuus,
- kehittämällä tiedolla johtamista lasten hyvinvoinnin parantamiseksi,
- varmistamalla yhteensovittavan johtamisen jatkuminen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa hyvinvointialueelle siirryttäessä.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Hankkeen alussa 05-06/2022 on toteutettu kysely, jolla kartoitettiin Pohjois-Karjalan alueen perhekeskustoiminnan johdon näkökulmia nykyisestä johtamismallista. Kysely tullaan toistamaan uudelleen hankkeen loppusuoralla 05-06/2023, jolla seurataan uuden johtamismallin jalkautumista ja kokemuksia siitä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
- Perhekeskuksen toimintasuunnitelma laaditaan hyvinvointialueen valtuuston toimikauden mukaisesti nelivuotiskaudeksi.
- Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan sekä tarvittaessa päivitetään vuosittain sekä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa että myös perhekeskuksen maakunnallisessa ohjausryhmässä sekä alueellisissa johtoryhmissä.
- Toimintasuunnitelma jalkautetaan hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja yhdistysten sekä seurakuntien toimijoille ohjausryhmässä sovitulla tavalla ja aikataululla.
- Asiakkaille ja asukkaille toimintasuunnitelman tutuksi tekeminen tapahtuu ensisijaisesti kohtaamispaikkojen kautta sekä toimintasuunnitelman jakaminen sähköisesti eri kanavia pitkin.
- Jokainen perhekeskustoimija on omalta osaltaan vastuussa toimintasuunnitelman toimeenpanosta.
- Viestintäsuunnitelma jalkauttaa toimintasuunnitelman sisältöä perhekeskustyön arkeen.
- Viestintäsuunnitelma päivitetään toimintasuunnitelman päivittämisen yhteydessä.
- Perhekeskuskoordinaattoreiden tehtävänkuva.
