Perustason päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhdenmukaistaminen, Pohjanmaan hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)

Luotu 24.07.2024
Perustason päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhdenmukaistaminen, Pohjanmaan hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Perustason päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhdenmukaistaminen, Pohjanmaan hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Ratkaisun perusideana on tuottaa Pohjanmaan hyvinvointialueen asukkaille yhdenvertaiset saatavat ja saavutettavat päihde ja mielenterveyspalvelut. Apu ja tuki olisi saatavilla oikeaan aikaan ja oikeantasoisena kaikille, riippumatta asuinkunnasta.

Kohderyhmä

Nuoret
Nuoret aikuiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

EU-logo
Prosessi asiakkaan näkökulmasta FI (99.8 KB)
Prosessi asiakkaan näkökulmasta SV (99.85 KB)

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Nykytilassa perustason päihde- ja mielenterveyspalveluiden tuotannon tavat ja asiakassegmentointi ovat toisistaan poikkeavat hyvinvointialueen sisällä. Tämä tuo haasteita esimerkiksi asiakkaiden palveluun ohjautumisessa, kun paikkakunnasta riippuen palveluun ohjautuminen, palvelun valikointi ja arviointi on erilainen. 

Hoitoon pääsyssä on varianssia hyvinvointialueen sisällä niin jonotusajoissa kuin arviointiprosesseissa. Henkilöstön resurssointi suhteessa väestöpohjaan on epätasaista. 

Pohjanmaan hyvinvointialueen tavoitteena on, että perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden piiriin pääsee nopeasti ja helposti riippumatta siitä missä kunnassa asuu. Hoidontarpeen arviointi halutaan toteuttaa mahdollisimman strukturoidusti (erityispiirteet huomioiden), jotta palvelu on tasalaatuista. Palvelu halutaan tuottaa oikea-aiksiesti jolloin vähennetään haasteiden eskaloitumista ja minimoidaan erikoissairaanhoidon tarve. (Kun ongelmiin voidaan puuttua riittävän ajoissa on mahdollista hoitaa ilmenevät ongelmat perustasolla)

Palveluyksiköissä työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, kuten lähihoitajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, sosionomit, psykologit ja lääkärit. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Tilastojen mukaan suuri osa suomalaisista (noin joka viides) kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriöitä. Palveluihin pääsy hyvinvointialueella on hidasta mikä edesauttaa mielenterveyshaasteiden eskaloitumista. 

Toimintamallin tarkoitus on luoda Pohjanmaan hyvinvointialueelle yhdenmukainen palveluntuotannon tapa perustason mielenterveys- ja päihdepalveluille sekä parantaa jo nopeuttaa palveluun pääsyä. Lisäksi tarkoitus on yhdenmukaistaa perustason päihde- ja mielenterveyspalveluihin ohjautuminen. 

Toimintamalli tarjoaa  hyvinvointilaueen asukkaille tasalaatuiset ja vaikuttavat palvelut, sekä selkeän ohjautumisen prosessin. Toimintamallin tarkoitus on vastata myös muuttuneeseen lainsäädäntöön hoidontarpeen arvioinnista. 

Digitaalisten ratkaisujen käyttöönoton on tarkoitus tehostaa palvelun tuotantoa sekä parantaa palveluiden saavutettavuutta. 

Mitä palveluiden kehittämisellä tavoitellaan

Asiakkaan näkökulmasta:

  • Hyvinvointialueella halutaan tarjota asiakkaille ja potilaille tasalaatuisia ja yhdenvertaisesti toteutettuja perustason päihde- ja mielenterveyspalveluita.

  • Halutaan toteuttaa yhdenmukainen ohjautumisen prosessi​, joka helpottaa asiakkaan löytämistä palveluiden piiriin.

  • Halutaan tarjota potilaan ongelmaan/haasteeseen ratkaisu yhdellä yhteydenotolla.​

  • Halutaan tarjota potilaalle/asiakkaalle nopeaapalveluun pääsy (14vrk hoitotakuun toteutuminen)​

  • Halutaan tarjota tiiviimpi hoitokontakti ja tiheämmät vastaanottoajat jolloin hypoteettisesti voidaan odottaa myös nopeampaa vastetta hoidolle (vaikuttavampi hoito)​.

  • Halutaan tarjota tasalaatuinen ja strukturoitu hoidontarpeen arviointi​.

  • Halutaan tarjota hoitoa jossa käytetään tutkittuun tietoon perustuvia menetelmiä osana hoitoa

 

Ammattilaisen näkökulma:

  • Tutkittujen menetelmien käyttöönotto (terapiat etulinjaan)​ ja koulutukset tarjoavat työntekijöille paremmat valmiudet kohdata erilaisia asiakkaita ja vastata heidän ongelmiin.

    • Esim. ohjattu omahoito, ahdistuksen lyhyt interventio ja kognitiivinen lyhyt terapia​

  • Selkeä, strukturoitu ja yhdenmukainen tapa toteuttaa hoidon tarpeen arviointia helpottaa ammattilaisen työtä. Tuo varmuutta arviointiin myös uudemmille työtenkijöille.

  • Hoidon porrastuksen seylkiyttäminen ja auki kirjoittaminen selventää ammattilaiselle omaa roolia ja parantaa ymmärrystä hoidon eri tasoista. 

  • Toimintamalli mahdollistaa paremman ja toimivamman ammattilaisten väliseen konsultaation.

  • Toimintamallin uudistuksella vastataan uuteen lainsäädäntöön, jossa perustason mielenterveyspalveluissa edellytetään terveydenhuollon ammattilaisen hoidon tarpeen arviointia. ​

 

Organisaation näkökulma:

  • Toimintamallin avulla saadaan hyödynnettyö hyvinvointialueen koko resurssi tehokkaammin palveluntuotannossa, esimerkiksi hyödyntämällä etävastaanottoa. Työntekijöiden työskentely ei ole kaikilta osin toimipaikkariippuvaista ja resurssia voidaan hyödyntää aiempaa joustavammin. Tämä edellyttää myös asiakasohjeukselle yhteistä näkymää eri yksiköiden kalentereista ja vapaista vastaanottoajoista (mukaan lukien peruuntuneet käynnit)

  • Toimintamallin avulla voidaan tuottaa enemmän vastaanottoaikoja hyvinvointialueen asukkaille ja vähentää peruuntuneiden käyntien määrää.​

  • Tiedolla johtaminen paranee, kun toimintamallista kerätään jatkuvasti tietoa päätöksenteon ja kehittämisen tueksi. Toimintatamalliin voidaan tehdä myös ketterästi muutoksia perustuen kerättyyn tietoon, kun ajantasainen tieto on jatkuvasti saatavilla. 

kohderyhmänä ensisijaisesti pilotoinnin ensimmäisessä vaiheessa ovat nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalveluita tarvitsevat nuoret 13-24 vuotiaat hyvinvoitialueen asukkaat. Toimintamallin laajentuessa kohderyhmään tulevat mukaan aikuiset (yli 24 vuotiaat)

Palveluiden nykytilasta on tehty kattava kartoitus haastattelulla, jossa selvitetty nykytilan haasteita sekä hyvin toimivia asioita. Myös toimintaan liittyvää dataa hyvinvointialueen tilastointityökaluista  on käyty läpi pohjatyönä. 

Tavoite prosessi visualisoituna ja kuvattuna on myös koeponnistettu kokemusasiantuntijalla useamman kerran. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toiminnan muutoksella tavoitellaan 

  • Tasalaatuisi ja yhdenvertaisesti toteutettuja perustason päihde- ja mielenterveyspalveluita
  • Yhdenmukaista palveluihin ohjautumisen prosessia
  • Selkeyttä hoidon porrastukseen  (perustason ja erioissairaanhoidon välillä)
  • Vastaamista uuden lainsäädännön toteuttamiseen, jossa perustason mielenterveyspalveluissa  edellytetään terveydenhuollon ammattilaisen hoidontarpeen arviointia.
  • Asiakkaan asiaan voidaan saada ratkaisu yhdellä yhteydenotolla
  • Asiakkaan nopeampaa hoitoon pääsyä
  • Strukturoitua ja lainmukaista hoidontarpeen arviointia
  • vaikuttavampaa hoitoa sekä vähemmän tarvetta lähettää potilaita erikoissairaanhoitoon
  • Hyvinvointialueen tehokkaampaa ja organisoidumpaa resurssin hyödyntämistä palvelutuotannossa
  • Tiedon hyödyntäminen palvelun kehittämiseksi ja päätöksenteon tueksi
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

  • Mittaamme pilotoinnin aikana asiakasvirtaa kuten yhteydenottojen määrää palveluun. (Onko asiakasvirran määrä suhteessa henkilöstön määrään oikea).

     

  • Mittaamme miten nopeasti asiakas pääsi ensikäynnille ja miten nopeasti ensimmäisen käynnin jälkeen aloitettiin ns. terapeuttinen hoito

     

  • Toiminnan muutokseen kuuluu se, että yhteydenottoihin vasta terveydenhuollon ammattilainen, jolloin asiakas saa jo yhteydenottotilanteessa ammattitaitoista ohjausta ja neuvontaa. Mittaamme sitä, miten monelle yhteydenottajalle riitti pelkkä puhelimessa tapahtuva ohjaus ja neuvonta ja miten moni oli varsinaisen palvelun tarpeessa. Tarkoituksenamme on mahdollisimman hyvin kartoittaa jo yhteydenoton aikana mistä haasteesta on kyse, että saamme asiakkaan/potilaan oikean palvelun piiriin

     

  • Mittaamme asiakasohjaajalle tulevia konsultaatioiden määrää sekä konsultoivia tahoja. Esimerkiksi nuorten vanhemmille on ollut tärkeää voida keskustella ammattilaisen kanssa lapsensa haasteista (esimerkiksi mielenhyvinvoinnin tai päihteisiin liittyvissä haasteissa). Myös ammattilaiskonsultointien määrä on ollut kohtuullisen suuri, vaikka palvelua ei pilotoinnin alkuvaiheessa lähdetty juurikaan markkinoimaan.

     

  • Mittaamme myös erikoissairaanhoitoon lähtevien lähetteiden määrää.

     

  • Olemme ottaneet yksikössä käyttöön myös lääkärin konsultaation. Lääkärikonsultaation uskotaan tuovan helpotusta siihen, että perustasolla on ollut vaikea saada lääkäriaikoja ja ajat venyneet pitkälle jolloin asiakkaan/potilaan oireet ovat voineet pahentua. Lääkärikonsultaation avulla noidaan reagoida asiakkaan voinnissa tapahtuneisiin pieniin muutoksiin nopeammin (esimerkiksi pienet lääkemuutokset tai muut konsultoinnin avulla hoidettavat asiat jotka eivät edellytä välttämättä potilaan fyysistä tapaamista), näin rajalliset lääkärin vastaanottoajat voidaan kohdentaa heille, jotka niitä akuuteimmin tarvitsevat. Mittaamme konsultoinnin avulla ratkaistujen potilastilanteiden määrää sekä laatua (millainen asia konsultoinnilla voitiin hoitaa)

     

  • Osana toimintamallin muutosta pilotoimme projektityöntekijän työpanoksella ohjatuuja omahoitoja nuorten palveluissa. pilotoinnin osana teimme tilastointia vaikuttavuudesta. 
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Kuvataan toimintatavasta selkeä malli ja puhutaan se auki palvelua toteuttavan henkilöstön kanssa, niin että uusi toimintamalli on selvä kaikille.  Tärkeää on pilotointivaiheessa kerätä dataa toimintamallin toimivuudesta jolloin saadaa jaettua tietoa uusille työntekijöille uuden toimintamallin tuomista hyödyistä ja eduista. Saadaan myös selville mahdolliset pullonkaulat ja tehtyä tarvittavat muutokset /korjaukset.

Muutosjohtamisen merkitys on uusien toimintamallien implementoinnissa äärimmäisen tärkeä. Mikäli uusi toimintamalli sisältää digitaalisia ratkaisuja on arvioitava mitä lisäarvoa digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto organisaatiolle tai palvelulle tuo. Onko arvo pelkästään asiakkaan näkökulmasta esimerkiksi parempi palveluiden saavutettavuus vai onko digitaalisen ratkaisun käyttöönotolla organisaatiossa palvelun tehostamisen tavoitteita tai kustannussäästötavoitteita. Mikäli on, tulee näiden tavoitteidein eri näkökulmat avata ja miettiä konkreettisesti miten tavoitteisiin päästään ja onko ne reaslistista saavuttaa. Sovittava miten arvioidaan päästiinkö tavoitteisiin?

Tämän pilotoidun toimintamallin käyttöönotto lisää kustannuksia ainoastaan etävastaanoton käytön osalta. Muilta osin toimintamallin käyttöönotto on toimintatapojen muuttamista. Pilotoinnin aikana projektista rahoitettiin yksi työntekijä tekemään toimintamallin muutosta yksiköstä sisältä käsin, joka tuki toimintamallin implementoitumista, mutta osaltaan myös auttoi palveluvelan purkamisessa. Jatkossa tätä resurssia ei tarvita vaan toiminta jatkuu aikaisemmalla resurssilla. 

Toimintamallin ydinsisältö

Ratkaisun perusideana on tuottaa Pohjanmaan hyvinvointialueen asukkaille yhdenvertaiset saatavat ja saavutettavat päihde ja mielenterveyspalvelut. Apu ja tuki olisi saatavilla oikeaan aikaan ja oikeantasoisena kaikille, riippumatta asuinkunnasta.

Toimintamallin aikaansaama muutos

•Asiakkaan asiaan on mahdollista saada ratkaisu yhdellä yhteydenotolla.

•Hoitoon pääsyä saatiin nopeutettua (pilotoivassa yksikössä 78% pääsi ensimmäiselle käynnille alle 14vrk yhteydenotosta)

•Asiakas saa heti tiedon vastaanottoajasta ja hoidontarpeen arviointi tehdään saman päivän aikana 

•Strukturoitu hoidontarpeen arviointi terveydenhuollon ammattilaisen toteuttamana.

•Parempi mahdollisuus hyödyntää peruuntuneet käynnit, kun ajanvarauskirjat näkyvillä asiakasohjaajalle, sekä resurssin hyödyntäminen yli yksiköiden (asiakkaat pääsevät nopeammin hoitoon, kun resurssi kohdentuu ja hyödynnetään oikein)

•Henkilöstö ei kuormitu ”asiakasvyörystä”, kun omalle listalle tulevat vain omat asiakkaat

•Terveydenhuollon ammattilainen konsultoitavissa joka arkipäivä (myös nuorten omaisille)

•Tietoon perustuva kehittäminen mahdollisti laadukkaan kehittämisen ja haasteisiin reagoinnin. Hukka myös tunnistettiin paremmin.

•Kehittämistyössä tärkeää huomioida jatkuva muutosjohtaminen ja sitoutuminen tavoitteisiin.

•Tiedon jakaminen myös kentän toimijoille, ei pelkästään esihenkilöille ja johdolle. Tässä oltaisiin voitu onnistua paremmin.

•Viestinnän merkitys eri toimijoiden, sekä eri tasojen välillä. Tässä oltaisiin voitu onnistua paremmin. Toisaalta hyvinvointialueet ovat vielä tuoreita ja viestintä ontuu paikoittain organisaatiossa eri toimialojen ja sektoreiden välillä.

 

Seuraavana steppinä hyvinvointialueellamme on ensin yhdistää nuorten ja aikuisten palveluihin ohjautuminen ja hoidontarpeenarviointi yhdeksi kokonaisuudeksi ja sen jälkeen laajentaa toimintamallia hyvinvointialueen eteläiseen ja pohjoiseen alueeseen.

 

 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamalli on mielestämme varsin hyvin sovellettavissa muillekin hyvinvointialueilla. Projektin aikana olemma saaneet tietoomme, että ainakin pari muuta hyvinvointialuetta ovat lähteneet kehittämään vastaavanlaista toimintamallia omiin päihde- ja mielenterveyspalveluihinsa.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjanmaan hyvinvointialue - Österbottens välfärdsområde
Toimintaympäristö
Pohjanmaan hyvinvointialue, nuorisoasema Klaara sekä psykososiaalinen keskus keskinen alue. Edellä mainitut yksiköt vastaavat väestöpohjaltaan 101 443 asukkaan perustason päihde- ja mielenterveyspalveluista.
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)