Perustason lasten ja nuorten neuropsykologinen kuntoutus, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

Luotu 21.12.2021
Perustason lasten ja nuorten neuropsykologinen kuntoutus, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Perustason lasten ja nuorten neuropsykologinen kuntoutus, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

Tiivistelmä

Neuropsykologiseen kuntoutukseen ohjaudutaan koulu-, perheneuvola- tai yksityispsykologin tutkimuksiin pohjautuvan suosituksen perusteella koko hyvinvointialueelta. Suositukseen tarvitaan lapsesta tehty pedagoginen arvio, tieto koulun tukitoimista ja kodin ja koulun kanssa tehdystä yhteistyöstä lapsen arjen tukemiseksi, mahdolliset muut asiaan liittyvät lausunnot ja suositukset sekä kuvaus lapsen arjen toimintakyvystä. Hyvinvointialueelle on laadittu Lasten ja nuorten neuropsykologisten tutkimusten ja kuntoutuksen myöntäminen perusterveydenhuollossa -työohje, jonka tavoitteena on turvata neuropsykologisen kuntoutuksen perusteltu, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen saatavuus hyvinvointialueella.

Kuntoutuksen tavoitteet määritellään yhteistyössä huoltajien, lapsen/nuoren ja opettajien kanssa psykologin tutkimukseen, arjen havaintoihin sekä kokemuksiin perustuen. Perheen ja lapsen/nuoren kanssa on syytä käydä läpi kuntoutuksen keskeinen sisältö sitoutumisen varmistamiseksi.

Kuntoutussuositus käsitellään perusterveydenhuollossa lasten neuropsykologisen kuntoutuksen moniammatillisessa työryhmässä, jossa tehdään päätökset kuntoutuksesta ja huolehditaan kuntoutuksen järjestämisestä. Siun sote ostaa neuropsykologisen kuntoutuksen pääosin yksityisiltä palveluntuottajilta. Kuntoutus voi olla lähi-, etä- tai ryhmämuotoista kuntoutusta. 

Kuntoutuksen alussa tarkennetaan vielä yhdessä koulun ja perheen kanssa kuntoutuksen tavoitteet. Kuntoutuksen alkuun ja loppuun kuuluu koulu-/verkostoneuvottelu, jotka sisältyvät myönnettyjen kuntoutuskertojen kokonaismäärään. Kirjallinen kuntoutuspalaute kuuluu aina neuropsykologiseen kuntoutukseen. 

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Lähtötilanteessa palveluun ohjautuminen, kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutus eivät toteutuneet yhdenvertaisesti koko Siun soten alueella. Lasten kuntoutuksen arvioinnissa ei ollut käytettävissä riittävää tietoa lapsen tilanteesta. Tiedon siirtyminen sosiaali- ja terveydenhuollon välillä ei toteutunut asianmukaisesti. Lapsen tarvitsemat palvelut ja edut jäivät osin toteutumatta. Kuntoutus ei toteutunut oikea-aikaisesti, koska jonotusajat palveluun olivat pitkät.

Pohjois-karjalan hyvinvointialuestrategian visiona on ”Yhdessä tehden vaikuttavimmat palvelut”. 

Haluamme vahvistaa strategisten tavoitteiden mukaisesti lasten, nuorten ja perheiden alueellista tasavertaisuutta ja osallisuutta, jotta palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja oikea-aikaisuus paranevat. Toiminnan lähtökohtana on ennaltaehkäisy sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyössä asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.  Toiminta on pitkäjänteistä ja tulevaisuuteen katsovaa ja päätöksenteko lapsen edun mukaista. Edistämme kehittämistyössä verkosto- ja yhdyspintayhteistyötä. Huolehdimme henkilöstön riittävyydestä, osaamisesta, työhyvinvoinnista ja sitoutuneisuudesta.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Lasten ja nuorten kuntoutuksen perustason palvelujen kehittäminen kuuluu Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaan 2020-2023 Monialaisuus ja yhteentoimivuus -kokonaisuuteen. Siinä on tavoitteena monialaisten palvelukokonaisuuksien käyttöönotto sote-keskustoiminnassa. Palvelujen kehittäminen toteutetaan uudistamalla toimintatapoja ja edistämällä ihmislähtöisiä palvelukokonaisuuksia.  

Alueellisena haasteena on sosioekonomisten ongelmien kasaantuminen osalle lapsiperheitä sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen painottuminen korjaaviin palveluihin. Lasten ja nuorten kuntoutuspalvelut ovat jakautuneet eri toimialueille. 

Lähtökohtana on, että lapsi, nuori ja perhe on aktiivinen toimija. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa vahvistetaan lapsen kehitysympäristön asiantuntijuutta sekä edistetään toimintatapoja ja rakenteita, jotka mahdollistavat yhteisöllisen kuntoutuksen. Vaikutamme siihen, että työtekijöiden vastuunjaot selkeytyvät ja yhteinen asiakasymmärrys lisääntyy, ja työntekijöiden osaaminen vahvistuu.

Oikea-aikainen kuntoutus. Riittävä ammatillinen osaaminen. Moniammatillisen työn vahvistaminen. 

Neuropsykologinen kuntoutus on tarkoitettu alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Kuntoutuksesta saattavat hyötyä lapset/nuoret, joilla on riittävät kognitiiviset taidot ja joiden elämäntilanne on riittävän vakaa. Neuropsykologisen kuntoutuksen kohteiksi voivat soveltua arkea ja oppimista merkittävällä tavalla haittaavat kehitykselliset tai neurologisista sairauksista tai vammoista aiheutuvat kielelliset ja näönvaraisen hahmottamisen erityisvaikeudet, muistiongelmat, tarkkaavuuden säätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeudet sekä lukivaikeudet ja matematiikan oppimisen ongelmat. Kuntoutuksessa käsitellään myös oppimiseen liittyviä tunteita, esimerkiksi ahdistusta ja pyritään tukemaan itsetunnon vahvistumista.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Lasten ja nuorten haasteiden tunnistaminen oppilashuollon palveluissa. Kuntoutustarpeen tasalaatuinen arviointi. Oikea-aikainen kuntoutus ja mahdollisimman tasavertainen pääsy kuntoutukseen. Moniammatillisen osaamisen vahvistuminen. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Lähetteiden oikea-aikaisuus sekä kohdentuminen lapsen ja nuoren kuntoutustarpeen mukaisesti. 

Seurataan ja mitataan lasten ja nuorten kuntoutukseen pääsyn kestoa sekä lähetteiden määrää.

Toimintamallin ydinsisältö

Neuropsykologiseen kuntoutukseen ohjaudutaan koulu-, perheneuvola- tai yksityispsykologin tutkimuksiin pohjautuvan suosituksen perusteella koko hyvinvointialueelta. Suositukseen tarvitaan lapsesta tehty pedagoginen arvio, tieto koulun tukitoimista ja kodin ja koulun kanssa tehdystä yhteistyöstä lapsen arjen tukemiseksi, mahdolliset muut asiaan liittyvät lausunnot ja suositukset sekä kuvaus lapsen arjen toimintakyvystä. Hyvinvointialueelle on laadittu Lasten ja nuorten neuropsykologisten tutkimusten ja kuntoutuksen myöntäminen perusterveydenhuollossa -työohje, jonka tavoitteena on turvata neuropsykologisen kuntoutuksen perusteltu, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen saatavuus hyvinvointialueella.

Kuntoutuksen tavoitteet määritellään yhteistyössä huoltajien, lapsen/nuoren ja opettajien kanssa psykologin tutkimukseen, arjen havaintoihin sekä kokemuksiin perustuen. Perheen ja lapsen/nuoren kanssa on syytä käydä läpi kuntoutuksen keskeinen sisältö sitoutumisen varmistamiseksi.

Kuntoutussuositus käsitellään perusterveydenhuollossa lasten neuropsykologisen kuntoutuksen moniammatillisessa työryhmässä, jossa tehdään päätökset kuntoutuksesta ja huolehditaan kuntoutuksen järjestämisestä. Siun sote ostaa neuropsykologisen kuntoutuksen pääosin yksityisiltä palveluntuottajilta. Kuntoutus voi olla lähi-, etä- tai ryhmämuotoista kuntoutusta. 

Kuntoutuksen alussa tarkennetaan vielä yhdessä koulun ja perheen kanssa kuntoutuksen tavoitteet. Kuntoutuksen alkuun ja loppuun kuuluu koulu-/verkostoneuvottelu, jotka sisältyvät myönnettyjen kuntoutuskertojen kokonaismäärään. Kirjallinen kuntoutuspalaute kuuluu aina neuropsykologiseen kuntoutukseen. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Kuntoutustarpeen arviointi on yhdenmukaistunut koko hyvinvointialueella. Palveluun pääsyn aika on merkittävästi lyhentynyt. Moniammatillinen työ on vahvistunut, ammatillinen osaaminen on monipuolistunut ja yhteinen asiakasymmärrys on lisääntynyt.

Neuropsykologisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen on ollut osa lasten ja nuorten kuntoutuksen osaamiskeskuksen kehittämistä ja toteuttamista.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Yhdessä tehden ymmärrys avartuu ja asia kerrallaan tavoitteet saavutetaan.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)