Pohjois-Savon alueella väestö on ikääntynyttä ja ikääntyy yhä enemmän seuraavina vuosina. Pohjois-Savossa 25% väestöstä on yli 65 -vuotiaita ja tämän ennustetaan kasvavan 31 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Myös väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Pohjois-Savossa myös sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokäyttökustannukset ovat 13,5% maan keskiarvoa korkeammat. Kustannusten hillitsemiseksi Pohjois-Savossa on otettava käyttöön ennaltaehkäiseviä, kustannustehokkaita ja vaikuttavia toimintamalleja ja menetelmiä tulevaisuutta ajatellen. Näin voidaan vaikuttaa palvelutarpeen ja palvelurakenteiden kehittymiseen myönteisellä tavalla. Ikääntymisen myötä lisääntyvät myös muistisairaudet, toimintakyvyn ongelmat ja toimintarajoitteet sekä päihde- ja mielenterveysongelmat. Muistisairauden lisääntyminen ikääntymisen myötä lisää tarvetta suunnata ikääntyneille oikea-aikaisia ja riittäviä palveluita arjen tukemiseen.
Rinteen ja Marinin hallitusohjelmassa tavoitteena on ikäystävällinen Suomi, jossa tunnistetaan väestön ikääntymisen tuoma yhteiskunnallinen muutos ja varaudutaan siihen. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat laatineet Laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020-2023 hallitusohjelman linjausten ja ns. vanhuspalvelulain (980/2012) ja siihen tehtyjen uudistusten toimeenpanon tueksi. Laatusuosituksessa todetaan mm., että ikäihmisten perhehoito on omaishoidon ohella yksi lupaava vaihtoehto palveluiden järjestämisessä. Erityisen hyviä kokemuksia on saatu omaishoitajien sijaistusten järjestämisestä ns. kiertävien perhehoitajien avulla. (STM 2020.)
Viimeisimmät tilastotiedot ikääntyneiden perhehoidosta ovat vuodelta 2021. Ikääntyvien perhekoteja oli Pohjois-Savossa tuolloin 10 ja asiakkaita samoin 10. Edelliseen vuoteen verrattuna perhekotien määrä väheni kolmella ja asiakkaiden määrä kahdeksalla. Ikääntyneiden perhehoidon hoitopäivät vähenivät 6 434:stä 3 729:ään (42 %). Etelä-Karjalassa hoitopäiviä oli 8 723, Etelä-Savossa 14 533 ja Pohjois-Karjalassa 18 165 vuonna 2021. Myös ikääntyneiden perhehoidon asiakasmäärät ovat muualla Savo-Karjalassa moninkertaiset (Etelä-Karjalassa 210, Etelä-Savossa 539 ja Pohjois-Karjalassa 48). Samoin valtakunnallisesti sekä asiakasmäärät että hoitopäivien määrät ovat kasvaneet. (Sotkanet.fi)
Hyvinvointialue vastaa perhehoitolain (8.7.2022/606) mukaan perhehoitajan tarvitseman tuen järjestämisestä: ennakkovalmennuksesta ja valmennuksesta, työnohjauksesta, koulutuksesta, mahdollisuudesta vapaaseen, vastuutyöntekijän nimeämisestä ja hänen antamastaan riittävästä tuesta, hyvinvointi- ja terveystarkastuksista sekä perhehoitajan hyvinvointia tukevista sosiaali- ja terveyspalveluista.
Perhehoitajat jäävät herkästi kokonaisvaltaisen avun ja tuen ulkopuolelle, sillä he eivät tiedä, millaisia tukimuotoja heille on olemassa tai miten niitä saa. Joskus tuen tai palvelun saaminen voi vaatia perhehoitajan näkökulmasta enemmän voimavaroja kuin on käytettävissä tai mahdollisesti saatava hyöty tuntuu pieneltä suhteessa mahdolliseen vaivannäköön. Hyvinvointi- ja terveystarkastukseen pääsemisen täytyy olla perhehoitajalle helppoa ja tarkastuksista pitää tiedottaa selkeästi. Joskus tarkastukseen menemisen esteenä on ollut perhehoitajan kokemus siitä, ettei tarkastuksen tekijä ymmärrä, mitä perhehoito on.
Ammattilaisilla on erilaisia käytäntöjä hyvinvointi- ja terveystarkastusten tekemiseen, kaikkialla tarkastukset eivät välttämättä toteudu lainkaan. Tarkastusten tekemiseen ei ole hyvinvointialueen laajuista yhtenäistä ohjeistusta. Asiakasohjauksen ja terveydenhuollon yhteistyö on sen varassa, mitä paikallisesti on mahdollisesti sovittu. Ammattilaisten tueksi täytyy sopia yhtenäiset toimintatavat ja laatia työohje tarkastusten tekemiseen. Myös perhehoitoa koskevia koulutuksia tarvitaan ammattilaisten tiedon lisäämiseksi.
Organisaatiossa ei ole määritelty rakenteita ja prosesseja hyvinvointi- ja terveystarkastusten toteuttamiseen. Puuttuu kokonaiskäsitys siitä, ketkä tekevät tarkastuksia, miten niitä tehdään ja mihin organisatoriseen lokeroon tarkastukset sijoittuvat (eli mistä tulee resurssi tarkastusten tekemiseen). Tarkastuksia tekevät henkilöt ja tällä hetkellä käytössä olevat toimintatavat täytyy kartoittaa ja yhtenäistää, millä varmistetaan myös palveluiden alueellinen yhdenvertaisuus ja saatavuus.
Perhehoito on sekä organisaatiolle että yhteiskunnalle laitoshoitoa edullisempi vaihtoehto. Hyvinvointitarkastuksilla voidaan tunnistaa perhehoitajan hyvinvoinnin voimavaroja ja riskitekijöitä ja tukea hänen toimintakykyään ja jaksamistaan. Jos jaksamisongelmat, sairaudet ja tuen tarve jäävät tunnistamatta, on Kuntaliiton (2017) mukaan riski, että perhehoitajan hyvinvointi ja terveys sekä perhehoidon laatu heikkenevät. Tällöin myös perhehoidon pituus voi jäädä lyhyemmäksi ja hoidettava tarvita nopeammin muita palveluita. Muutoksia perhehoitajan hyvinvoinnissa ja terveydessä voidaan seurata ja arvioida hyvinvointi- ja terveystarkastuksissa.
Hyödynnetään kehittäjäasiakkaita, liittojen ja alueen yhdistysten työntekijöiden asiantuntemusta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja muiden sidosryhmien asiakasymmärrystä. Perhehoitajille toteutettiin kysely, jonka avulla kartoitettiin perhehoitajien kokemuksia ja toiveita perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin liittyen. Lisäksi tehtiin yksilöhaastattelu perhehoitajalle, jotta saatiin syvempi ymmärrys perhehoitajan kokemuksista terveystarkastuksiin ja muuhun perhehoitajan tukeen liittyen.
