Suomessa ikääntyneiden määrä kasvaa koko ajan. Sosiaali- ja terveysministeriön tekemän selvityksen mukaan koko Suomessa 65 vuotta täyttäneitä voi vuonna 2030 olla jo noin 26 prosenttia väestöstä. Pohjois-Savossa yli 65-vuotiaita ennustetaan vuonna 2030 olevan jo noin 31 prosenttia.
Tulevaisuuden haasteena on huolehtia ja turvata ikääntyneiden palvelut varsinkin silloin, kun itsenäinen arki ei ole enää mahdollista. Vanhuspalvelulaissa, sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton laatusuosituksessa korostetaan ikääntyneiden mahdollisimman itsenäisen elämän turvaamista ja osallisuuden mahdollistamista. Tavoitteena on, että ihmiset pystyvät asumaan mahdollisimman pitkään kotona. Tässä kohtaa ennaltaehkäisevien ja oikea aikaisten palveluiden käyttöönotto ja kehittäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Kun pureudutaan kehittämään palvelujen käyttöönottoa jo varhaisemmassa vaiheessa sekä kehitetään palvelumuotoja joissa kevyemmällä tuella saadaan ikääntyvän toimintakykyä ja elämänlaatua parannettua, turvataan kotona asumista huomattavasti kauemmin. Raskaampiin palveluihin siirtyminen voi siirtyä jopa huomattavan paljon ja samalla ikääntyneen elämänlaadulliset tekijät paranevat. Tällä saadaan aikaan myös esimerkiksi kotihoidon kuorman keventyminen ja resurssien riittävyys.
Kun ikääntyvä henkilö saa olla osallisena yhteiskunnassamme ja kokea saavansa tukea omaan kotiin riittävästi, voidaan puhua merkittävistä inhimillisistä sekä myös taloudellisista hyödyistä.
Kotiin annettavien palveluiden muodot ja laatu ovat tällöin isossa asemassa siinä, toimivatko palvelumuodot myös esimerkiksi yksinäisyyttä ja turvattomuutta vastaan.
Hankkeessa pyritään myös vaikuttamaan alueen asenne ilmapiiriin positiivisesti tuomalla näkyviin merkityksekkäitä kokemuksia ja vaikutuksia kehitettävistä kokonaisuuksista. Tähän kyseiseen tavoitteeseen liittyy myös hoitohenkilökunnan saatavuuden parantaminen. Ikäosaaminen kokonaisuudessaan tuodaan hanketoimissa näkyviin sen monipuolisien hyvien puolien kautta.
