PÄTIJÄ-hanke toteutettiin vuosien 2017-2020 välisenä aikana. Tavoitteena oli vähentää ikääntyneiden tarpeettomia ensihoidon hälytyksiä ja päivystyskäyntejä, kehittää kotiin vietäviä palveluja sekä vahvistaa henkilöstön osaamista akuuteissa ja päivystyksellisissä tilanteissa.
.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Ikääntyneiden määrä kasvaa Helsingissä ja tämä haastaa kehittämään ja järjestämään palveluita yhä suuremmalle joukolle ikääntyneitä. Palvelurakenne on muuttunut kotihoitopainotteiseksi. Ikääntyneet ovat usein monisairaita ja heidän hauraus lisääntyy iän myötä. Epävakaa terveydentila vaikuttaa siihen, että ikääntyneet turvautuvat ensihoidon ja päivystyksen apuun, kun perusterveydenhuollon järjestelmä ei ole toimiva tai riittävä. Iäkkäiden päivystykseen hakeutumisen taustalla voi olla myös sosiaaliset syyt kuten yksinäisyys ja turvattomuus. Usein ikääntyneiden ongelmien syyt voivat olla sekä lääketieteellisiä ja sosiaalisia.
Ikääntyneille päivystys ei ole kuitenkaan aina paras paikka hoitaa ikääntyneen vointiin ja huoleen liittyviä tilanteita. Päivystyksessä lisääntyvät mm delirium-, infektio- ja toimintakyvyn heikkenemisen riskit. Ikääntyneen terveydentilan muutosten ennakointi ja varhainen puuttuminen vähentäisi päivystyskäyntejä. Tämä edellyttää sitä, että iäkkäällä on hyvä hoitosuhde perusterveyden puolella, missä hänen tilanteensa tunnetaan parhaiten.
Henkilöstöresurssien heikkenevä saatavuus edellyttää kehittämään uudenlaisia ratkaisuja tehdä työtä. Palveluiden järjestäminen edellyttää kustannusvaikuttavuutta.
Toimintaympäristöön vaikuttavat myös laki-, asetus- ja suositusmuutokset.
Kehittämisen tavoitteena oli luoda kotihoidon ja ympärivuorokautisen henkilöstölle perehdytys- ja täydennyskoulutustuki, selkeät toimintaohjeistukset ja työkalut akuutteihin ja päivystyksellisiin tilanteiden hoitamiseen sekä varmistaa virka-ajan ulkopuolinen lääkäri- ja liikkuva hoitajakonsultointituki.
Vuonna 2017 toimi ensin Pätijä-hankkeen suunnitteluryhmä, mikä tuotti alkukartoitustilanteen ja käynnisti hanketyön.
Ohjausryhmään nimettiin laaja ja moniammatillinen edustus Helsingin sairaalasta, kotihoidosta, ympärivuorokautisesta hoivasta, gerontologisesta sosiaalityöstä, ensihoidosta, HUS-Akuutista, terveysasemalta ja taloussuunnittelusta sekä Gero-Metrosta.
Ohjausryhmä nimesi projektiryhmän, mikä edisti asioita osa-hankkeiden toimenpiteitä operatiivisella tasolla. Projektipäällikkö koordinoi hankkeen etenemistä. Osa-hankkeisiin nimettiin omat asiantuntijat.
1) Tarpeettomien ensihoitohälytysten ja päivystyskäyntien määrän väheneminen. Kehitämme ensihoidon kanssa yhdessä hoitoprosessia ja selkeytämme hoitovastuita.
2) Ikääntyneet saavat nopeasti kotiin vietävää palvelua niissä akuuteissa ja päivystyksellisissä tilanteissa, missä ei tarvita erikoissairaanhoidon tutkimuksia ja toimenpiteitä.
3) Henkilökunnan akuuttitilanteiden osaaminen vahvistuu. Osaamme tunnistaa ja ennakoida erilaiset päivystykselliset tilanteet kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoivassa.
4) Toimintaa kehitetään verkostoissa.
5) Etsimme uusia hoitoteknologisia, digitaalisia ja tekoälyyn pohjautuvia ratkaisuja ja osallistumme niiden kehittämiseen.
Rekisteritutkimuksen avulla olemme keränneet seurantatietoa vuodesta 2017 lähtien.
Pätijä-hanke on kohdistunut sekä kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan asiakkaisiin omassa ja ostopalvelutoiminnassa että henkilökuntaan. Henkilöstö on osallistunut työpajoihin, joiden kautta etsittiin juurisyitä kehittämistarpeille. Henkilöstö toivoi työkaluja päivystyksellisten tilanteiden arviointiin, osaamisen lisäämistä, ennakoivaa työtä ja lääkärikonsultointitukea virka-ajan ulkopuolelle. Työpajoihin on osallistuttu yli organisaatio rajojen ja henkilöstörakenne on koostunut eri ammattiryhmistä.
Hankkeen taustalla oli vahva johdon tuki. Ohjausryhmä ohjaus ja kannustus. Nimetty projektipäällikkö, joka koordinoi koko hanketta. Työntekijöiden osallistaminen eri osa-hankkeiden edistämiseen. Säännöllinen viestintä hankkeesta ja sen etenemisestä. Hankkeen jälkeinen seuranta ja toiminnan jatkuvuus.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Toteutimme ensin päivystyksellisten tilanteiden oppaan, mikä sisältää ABCDE-arviointimallin, NEWS-pisteet, ISBAR-konsultointiohjeen ja Helsingin toimintaohjeistuksen erikseen kotihoidolle ja ympärivuorokautiselle hoivalle.
Opas muokattiin myös puhelinsovellukseksi, minkä nimi on Aina Mukana.
Loimme virka-ajan ulkopuolisen lääkärikonsultointimallin ja ohjeistuksen.
Liikkuva hoitaja =LiiHon tuki lisättiin myöhemmin varmistamaan virka-ajan ulkopuolista tukea kotihoidon ja hoivan hoitajille.
Päivystyksellisten tilanteiden koulutusta vahvistettiin. Nimettiin kouluttaja, työstettiin koulutusvideoita, tehtiin verkkokoulutus Oppiporttiin ja luotiin uusi simulaatioharjoitus VR-maailmaan,. Tämä harjoitus pohjautui myös päivystyksellisten tilanteiden oppaan sisällön harjoitteluun.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan akuuteissa ja päivystyksellisissä tilanteissa hoitajat tekevät ensin päivystyksellisen oppaan mukaisen ensitilannearvion. Sen toimintaohjeistuksen mukaan kotihoidossa hätätilanteissa soitetaan suoraan 112, mutta aina muissa tilanteissa konsultoidaan virka-aikana hoitavaa lääkäriä ja virka-ajan ulkopuolella toimitaan konsultointiohjeen mukaan. Lääkärin konsultoinnin jälkeen tarvittaessa Liikkuva Hoitaja tukee ja auttaa hoivan yksikköjä tai kotihoitoa tekemällä tilannearvion tai normaalia perushoitoa vaativampia toimenpiteitä. Tietyissä tilanteissa voidaan kutsua myös Liikkuva Hoitaja ilman lääkärin konsultointia paikalle. Liikkuva hoitaja toimii myös virka-ajan ulkopuolisena tukena myös sosiaali- ja kriisipäivystykselle ikääntyneiden terveydentilan arviointiin liittyvissä tilanteissa.
Näin olemme kyenneet vähentämään kotihoidon asiakkaiden ja ympärivuorokautisen hoivan asukkaiden tarpeettomia ensihoidon hälytyksiä ja päivystyskäyntejä.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.