Palveluseteli-ostopalveluiden hallinnan digitaalinen toimintamalli, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I1b)
Palveluseteli-ostopalveluiden hallinnan digitaalinen toimintamalli, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I1b)
Palveluseteli- ja ostopalveluja hallintaprosessissa käytetään kattavasti digitaalista toimintamallia, jossa hyödynnetään Palveluseteli-ostopalvelu-järjestelmää (PSOP).
Toimintamallin nimi
Palveluseteli- ja ostopalveluja hallintaprosessissa käytetään kattavasti digitaalista toimintamallia, jossa hyödynnetään Palveluseteli-ostopalvelu-järjestelmää (PSOP).
Kuva
Organisaation palveluseteleitä ja asiakasostoja hallinnoidaan PSOP -järjestelmässä, joka tehostaa ammattilaisten työajankäyttöä ja vahvistaa tiedolla johtamista.
Hyvinvointialueella voi oman palvelutuotannon lisäksi tarjota asiakkaille palveluita myöntämällä palvelusetelin muiden tarjoamiin palveluihin tai toteuttaa asiakkaan palvelun asiakasostoina.
Omasta palvelutuotannosta järjestäjä saa tietoa tuotannosta, jonka pohjalta palveluita johdetaan vaikuttavasti. Digitaalinen toimintamalli mahdollistaa järjestäjälle myös ostopalvelujen tiedolla johtamisen samanveroisesti kuin omasta tuotannosta. Hyvinvointialueen palvelut koostuvat sekä omista että ostopalveluista, joten tämän kokonaisuuden hallinta edellyttää tietoa molemmista tuotantotavoista.
Ostopalveluiden hallintaprosessi on osa esihenkilöiden ja sihteerien työtä. Digitaalinen toimintamalli parantaa kustannusvaikuttavuutta, koska ammattilaisten resursseja vapautuu ostolaskujen käsittelystä muuhun työhön.
PSOP -järjestelmässä on kyse ostojen ja laskujen hallinnoinnista, joka on organisaation sihteereiden ja päälliköiden työtä sekä koskettaa myös palveluntuottajia, koska järjestelmä velvoittaa palveluntuottajia toimittamaan laskut järjestelmän kautta.
- Tunnistetaan asiakasostot, joiden hallinnointi on järkevää viedä järjestelmään. / Todetaan palveluseteli -palvelun tarve
- Kootaan alueen laskuja hoitava sihteeri, palveluluista vastaava päällikkö ja muut palvelut tuntevat avainhenkilöt yhteiseen tapaamiseen.
- Avainhenkilöille esitellään järjestelmä ja käyttöönottoprosessi
- Sovitaan tavoite aikataulusta ja toimenpiteistä, kuten avainryhmien koulutukset (Palvelun myöntäjät, hyväksyjät, palvelujen tuottajat)
- Hankitaan järjestelmän toimittajalta käyttöönottoon asiantuntijapalvelua haluttu määrä, mikä vaikuttaa kustannuksien laajuuteen.
Käyttöönotto edellyttää järjestelmään perehtymistä ja pääkäyttäjän nimeämistä. Pääkäyttäjällä tulee olla aikaresurssia alussa enemmän palvelun perustamiseen.
Kehittämisen aikana järjestelmän käyttöönottoa on edistetty kahden eri palvelusetelin ja kahden eri palvelualueen asiakasostoissa. Käyttöönotot on aikataulutettu v. 2026 alkuun, joten arviointia toiminnasta ei ole voitu vielä tehdä.