Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Helsingin visiona on olla toimivin ja parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki maailmassa. Kaupunkilaisille tarjottava digituki toteuttaa strategisia tavoitteita osallisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja asukaslähtöisyydestä.
Palvelukeskukset (yhteensä 15) ovat järjestäneet digitukea, mutta tunnistettiin tarve yhtenäistää ja kuvata käytäntöjä. Senioreiden tarpeet ja osaaminen ovat hyvin erilaisia lähtien digilaitteiden käytön aloittamisen motivoinnista hyvinkin monimutkaisiin ongelmiin.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kunnalla on velvollisuus järjestää neuvontapalveluja ja digitaalisten palvelujen ja niiden käyttöön opastaminen on osa neuvontaa. Helsingissä kaupunginkanslialla on digituen koordinoiva rooli. Kanslia johtaa koko kaupunkia koskevaa digituen koordinaatioryhmää, johon osallistuu kaupungin eri palveluita sekä järjestöjä. Kehittämisessä tehtiinkin tiivistä yhteistyötä kanslian kanssa, jotta malli on linjassa Helsingin digituen kokonaisuuden kanssa.
Helsingin sotepella ja kaupungilla on monenlaisia digitaalisia palveluja käytössä ja monet niistä ovat hyödyllisiä ja tärkeitä myös senioreille. Palvelukeskukset kohtaavat eri-ikäisiä senioreita ja mm. Enter ry:n vapaaehtoiset antavat digitukea palvelukeskuksissa. Palvelukeskusten digituki onkin yhdistelmä omaa ja järjestöjen sekä vapaaehtoisten tuottamaa palvelua. Palvelukeskuksilla on myös paljon muita palveluja. Näiden huomioiminen kehittämisessä oli hyvin tärkeää. Koska kyseessä on myös sote-palvelu, on ns. oman toimintakentän rajojen tunnistaminen myös oleellista.
Senioreilla on monenlaisia tarpeita liittyen digineuvontaan. Palvelukeskuksissa on järjestetty digitukea eri tavoin, esimerkiksi Enter ry:n avulla, henkilökunnan ja työllistettyjen antamana. On tunnistettu digituen tarve mm. kiinnostuksen herättäjänä, erilaisten digitaalisten laitteiden ja ohjelmistojen opastajana. Vakituisella henkilöstöllä on osaaminen motivointiin ja rohkaisemiseen, mutta digiosaamisen osalta tarvitaan vahvistamista ja jatkuvaa oppimista, koska laitteet, ohjelmistot sekä digitaaliset palvelut ovat jatkuvassa muutoksessa.
Kehittäminen tehtiin pääosin koronan aikana, jolloin asiakkaiden näkemys oli pitkälti sen varassa, että henkilökunta välitti jo kertynyttä tietoa kehittämiseen. Lisäksi kehittämisen aikana tutustuttiin erilaiseen kirjallisuuteen ja tutkimustietoon.
Henkilöstölle tehtiin kysely liittyen siihen millaisia asioita heiltä kysytään. Kyselyä käytettiin mm. koulutusten suunnittelussa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
- Palvelukeskusten rooli senioreiden digituen verkostossa on määritelty
- Palvelukeskusten digituen malli on luotu huomioiden eri palvelutasot ja palvelutarpeet
- Malli vahvistaa senioreiden yksilöllisistä tarpeista lähtevää digitoimijuutta ja osallisuutta (ml. motivointi ja rohkaiseminen)
- Digitukea antavan henkilöstön osaamisen ylläpitämiseen on suunnitelma
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Helsingissä palvelukeskuksia on 15 ja heillä on digitiimi, joka kehittää digiin liittyviä asioita ja on yksi väylä juurruttaa ja jalkauttaa mallia.
- huolehditaan, että tiimissä on riittävä edustus
- tiimi työstää ja päivittää suppean perustarpeisiin vastaavan linkkilistana intraan
- edistää mallin kehittämistä ja toteuttamista yhdessä esihenkilöiden kanssa
- välittää koulutustarpeista tietoa koulutusyksikölle
- varmistaa, että jokaisessa palvelukeskuksessa on tieto, mistä digitukea saa ja osataan ohjata sen piiriin.
Lisäksi henkilöstölle järjestettiin koulutusta digituen antamisen tueksi ja mallia käytiin yhteisessä pajassa läpi
