Päivystysapu 116117 palvelun käyttöönotto osaksi sote-palvelukokonaisuutta, Lapin HVA, (RRP, P4, I1)

Luotu 22.10.2024
Päivystysapu 116117 palvelun käyttöönotto osaksi sote-palvelukokonaisuutta, Lapin HVA, (RRP, P4, I1)
Päivystysapu 116117 palvelun käyttöönotto osaksi sote-palvelukokonaisuutta, Lapin HVA, (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Ratkaisussa Lapin hyvinvointialueelle otettiin käyttöön päivystysapu 116117 palvelu. Palvelun toteuttamiseksi valmisteltiin ja perustettiin uusi päivystysapuyksikkö, jossa palvelua tuotetaan keskitetysti koko Lapin hyvinvointialueelle. 

Aiemmin virka-ajan ulkopuolinen kiireellinen hoidon tarpeen arviointi oli alueella hajautettua ja hoidon tarpeen arviointia tehtiin usein muun työn ohessa vuodeosastoilla tai päivystyksissä. Päivystysapupalvelulla haluttiin parantaa virka-ajan ulkopuolisen kiireellisen hoidon tarpeen arvioinnin saavutettavuutta yhden palvelunumeron avulla sekä saatavuutta mm. takaisinsoittojärjestelmän avulla. Keskitetyllä palvelumallilla pyrittiin vapauttamaan yksiköistä resursseja perustehtävän hoitamiseen sekä yhdenmukaistamaan palvelua ja sen tasalaatuisuutta. 

Valmistelun aikana palvelulle määritettiin:

  • Yksikön toiminnan aloittamiseen vaadittavat resurssit ja tekniset valmistelut
  • Puhelun kuljettamisen ja kirjaamisen ohje ISBAR-mallin mukaan
  • Opas hoitoon ohjaamisesta IMS-alustalle (mitä palveluita alueelta löytyy ja missä tilanteissa niihin voidaan ohjata)
  • Ohje lääkärin konsultoimisesta
  • Perehdytysrunko
  • Toimintaohjeet poikkeustilanteissa sekä järjestelmien käyttöohjeet
  • Palvelun raportoinnin sekä palautekanavien mallintaminen

Lisäksi palvelun aloitukseen uudelle henkilöstölle valmisteltiin koulutusviikko, joka sisälsi luentoja ja koulutusta mm. seuraavista aiheista:

  • Puhelimessa tapahtuvan hoidontarpeen ja kiireellisyyden arviointi
  • HTA:n periaatteet puhelimessa, hätätilanteen tunnistaminen, potilaan kohtaaminen, traumapotilas HTA-palvelussa
  • Palveluverkosto
  • Lasten päivystyspuhelimen toiminta
  • HÄKEn toiminta ja yhteistyö puhelin-HTA-yksiköiden kanssa
  • Sosiaalipäivystystä ja huoli-ilmoituksia vaativat tilanteet
  • Toimintakyvyn arviointi puhelimessa
  • Palvelussa tarvittavien työkalujen käyttö (mm. hoidon tarpeen arvioinnin työkalut)
  • Kirjaaminen

 

Kohderyhmä

Koko väestö

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Lapin päivystysavun palvelumalli (230.92 KB)
EU-lippu ja teksti "euroopan unionin rahoittama"

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Lapin hyvinvointialue palvelee yli 176 000 Lappilaista 21 kunnan alueella. Lisäksi Lapin alueella runsaslukuisena näyttäytyvä matkailu vaikuttaa osaltaan päivystyspalveluiden ja palveluohjauksen kysyntään. 

Palvelun kohderyhmänä on koko Lapin hyvinvointialueen asukkaat sekä matkailijat.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Laadulliset mittarit: Asiakaspalaute, terveyspalveluiden yksiköiltä saatu palaute

Määrälliset mittarit: Puhelumäärät, vastausprosentti, odotusajat

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Alueellinen tuntemus nousee tärkeään rooliin keskitetyssä päivystysapupalvelussa. Lapin alueella on pitkät etäisyydet ja monipuolinen palveluverkon hyödyntäminen korostuu päivystysaikaisten tilanteiden ratkaisuissa. 

  • Päivystysavulle koostettiin hoitoon ohjaamisen opas, johon koottiin tietoa alueen palveluista, tärkeät yhteystiedot sekä olennaisesti työtä helpottavat linkit, opas koottiin IMS-alustalle.
  • Kuntakohtaiset palvelut on kuvattu Lapin alueen kartalle ja alueen yhteiset palvelut sekä palveluihin liittyvät ohjeet on koottu kartan reunoille. Lisäksi oppaasta on pikalinkit mm. karttapalveluun ja apteekit kartalla-palveluun.  Kuntien tietoihin on esimerkiksi kuvattu millaiset tutkimusmahdollisuudet yksiköstä löytyy päivystysaikana ja miten potilas ohjataan ko. pisteelle päivystysaikana.

Hoitoon ohjaamisen opas koostettiin käymällä keskustelua alueellisten/ kuntakohtaisten päivystysaikaisten toimijoiden kanssa. Oppaaseen kirjattiin ylös toimijoilta saadut tiedot sekä yhteisesti sovitut toimintamallit.

Kuva IMS-työkalun etusivulta. Kuvassa kartta Lapin alueelta ja kartasta klikkaamalla pääsee kunkin kunnan tarkempiin tietoihin. Karttakuvan ympärille kerätty koko alueen palveluiden tiedot sekä hyödylliset linkit.
Kuva IMS-työkalun etusivulta. Etusivulla näkyvät yhteystiedot ovat julkisia, potilaille annettavia yhteystietoja.

Kuvassa kartta Lapin alueelta ja kartasta klikkaamalla pääsee kunkin kunnan tarkempiin tietoihin. Kuntakohtaisiin tietoihin on koottu virka-aikaiset yhteystiedot, virka-ajan ulkopuolinen toiminta (millaista palvelua on, millaisia potilaita voi ohjata ja mitä sovittu tiedonsiirtoon liittyen, mitä vieritutkimus-/tutkimusmahdollisuuksia on saatavilla jne.). Lisäksi kuntien tietoihin listattu käytössä olevat digitaaliset palvelukanavat sekä muut hyödylliset alueeseen liittyvät tiedot.

Karttakuvan ympärille kerätty koko hyvinvointialueen palveluiden tiedot sekä hyödylliset linkit. Kuvaajia klikkaamalla pääsee tarkastelemaan sovittuja yhteistoimintamalleja sekä viranomaisnumeroita.

Toimintamallin ydinsisältö

Ratkaisussa Lapin hyvinvointialueelle otettiin käyttöön päivystysapu 116117 palvelu. Palvelun toteuttamiseksi valmisteltiin ja perustettiin uusi päivystysapuyksikkö, jossa palvelua tuotetaan keskitetysti koko Lapin hyvinvointialueelle. 

Aiemmin virka-ajan ulkopuolinen kiireellinen hoidon tarpeen arviointi oli alueella hajautettua ja hoidon tarpeen arviointia tehtiin usein muun työn ohessa vuodeosastoilla tai päivystyksissä. Päivystysapupalvelulla haluttiin parantaa virka-ajan ulkopuolisen kiireellisen hoidon tarpeen arvioinnin saavutettavuutta yhden palvelunumeron avulla sekä saatavuutta mm. takaisinsoittojärjestelmän avulla. Keskitetyllä palvelumallilla pyrittiin vapauttamaan yksiköistä resursseja perustehtävän hoitamiseen sekä yhdenmukaistamaan palvelua ja sen tasalaatuisuutta. 

Valmistelun aikana palvelulle määritettiin:

  • Yksikön toiminnan aloittamiseen vaadittavat resurssit ja tekniset valmistelut
  • Puhelun kuljettamisen ja kirjaamisen ohje ISBAR-mallin mukaan
  • Opas hoitoon ohjaamisesta IMS-alustalle (mitä palveluita alueelta löytyy ja missä tilanteissa niihin voidaan ohjata)
  • Ohje lääkärin konsultoimisesta
  • Perehdytysrunko
  • Toimintaohjeet poikkeustilanteissa sekä järjestelmien käyttöohjeet
  • Palvelun raportoinnin sekä palautekanavien mallintaminen

Lisäksi palvelun aloitukseen uudelle henkilöstölle valmisteltiin koulutusviikko, joka sisälsi luentoja ja koulutusta mm. seuraavista aiheista:

  • Puhelimessa tapahtuvan hoidontarpeen ja kiireellisyyden arviointi
  • HTA:n periaatteet puhelimessa, hätätilanteen tunnistaminen, potilaan kohtaaminen, traumapotilas HTA-palvelussa
  • Palveluverkosto
  • Lasten päivystyspuhelimen toiminta
  • HÄKEn toiminta ja yhteistyö puhelin-HTA-yksiköiden kanssa
  • Sosiaalipäivystystä ja huoli-ilmoituksia vaativat tilanteet
  • Toimintakyvyn arviointi puhelimessa
  • Palvelussa tarvittavien työkalujen käyttö (mm. hoidon tarpeen arvioinnin työkalut)
  • Kirjaaminen

 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Päivystysapupalvelun käyttöönoton myötä aiemmin perusterveydenhuollon yksiköissä sekä keskussairaaloiden päivystyksissä hoidettu virka-ajan ulkopuolinen kiireellisen hoidon tarpeen arviointi on asteittain keskitetty 116117-palveluun. Lisäksi aiemmin erillisenä palveluna toiminut lastensairauksien puhelinpäivystys on siirtynyt 116117 numeron alle. 

116117 numerossa toteutettava hoidon tarpeen arviointi tehdään lähes kokonaan keskitetysti Lapin päivystysapuyksikön toimesta. Viikonloppuisin lastentautien hoidon tarpeen arviointi tehdään kuitenkin toistaiseksi Lapin keskussairaalan lastenyksikössä. Virka-ajan ulkopuolisen hoidon tarpeen arvioinnin keskittäminen on mm. vapauttanut aiemmin tehtävää hoitaneissa yksiköissä resurssia muuhun potilastyöhön.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Sujuva ohjaus ja neuvonta päivystysavussa edellyttävät selkeitä yhteistoimintamalleja ja henkilöstön hyvää tuntemusta alueen päivystysaikaisista palveluista. Kun alueen palveluverkko ja resurssit hyödynnetään tehokkaasti, potilaan asia on mahdollista hoitaa paikallisesti ilman tarvetta ohjata häntä pitkien matkojen päähän päivystykseen.

Henkilöstön osaamisen varmistamiseen on tärkeää panostaa ja erityistä huomiota tulisi kiinnittää vuorovaikutus- ja kohtaamistaitoihin, jotka ovat keskeisiä etänä tehtävässä hoidon tarpeen arvioinnissa.

Ennakoivaan toiminnan riskien tunnistamiseen ja niihin varautumiseen ei voi panostaa liikaa.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Lapin hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Lapin hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Lapin hyvinvointialue, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hanke (VASA 2), Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP)
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)