Toimintaympäristönä toimii Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Uudistus koskee päihde- ja mielenterveyspalveluiden tehtäväaluetta, mutta tiivis yhteys terveysasemiin ja sosiaalipalveluihin on olennainen, sillä päihde- ja mielenterveystyö kytkeytyy vahvasti osaksi muuta palvelukokonaisuutta.
Kehittämistä ohjaavat sekä alueelliset että kansalliset linjaukset. Keväällä 2024 alueella tehtiin päätös matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdeasemien käynnistämisestä valittujen terveysasemien yhteyteen, mikä on ohjannut palvelurakenteen uudistamista. Myös valtakunnallisesti painotetaan matalan kynnyksen palveluiden vahvistamista.
THL:n mukaan mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyden syy, ja päihteiden aiheuttamat haitat ja kuolemat ovat lisääntyneet. Kasvava mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarve edellyttää palveluiden arviointia ja uudistamista, jotta riittävät ja tarpeenmukaiset palvelut pystytään takaamaan jatkossakin.
Asiakasnäkökulma:
Asiakkaiden kannalta on tärkeää, että palveluun pääsee nopeasti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä voi ehkäistä ongelmien syvenemistä ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta. On myös tärkeää, että asiakas kokee saavansa apua juuri siihen asiaan, jonka vuoksi on hakeutunut palveluun.
Palvelujärjestelmä on monelle vaikeasti hahmotettava, eivätkä asiakkaat aina tiedä, mistä hakea apua tai mitä palveluja on saatavilla. Tämän vuoksi selkeät ja riittävät reitit palveluihin hakeutumiseksi ovat tärkeitä. Palveluiden saatavuus ja palveluprosessin läpinäkyvyys auttavat asiakasta hahmottamaan, miten oma asia etenee ja mitä seuraavaksi tapahtuu.
Osalla asiakkaista on samanaikaisesti sekä mielenterveys- että päihdehaasteita, mikä edellyttää palveluilta yhteensovittamista ja toimivaa yhteistyötä mahdollisimman vähillä siirtymillä ja päällekäisillä arvioinneilla.
Ammattilaisnäkökulma:
Ammattilaiset haluavat tukea asiakkaita mahdollisimman hyvin ja tarjota vaikuttavaa apua asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Tämä edellyttää selkeitä työskentelyrakenteita, toimivia yhteistyökäytäntöjä ja ajantasaista tietoa palveluista ja vastuista. Ammattilaiset tarvitsevat riittävät työvälineet ja osaamisen, jotta he voivat tehdä työtä sujuvasti ja asiakaslähtöisesti. Työn mielekkyyden ja motivaation kannalta on tärkeää, että ammattilaisilla on mahdollisuus osallistua oman työn ja yhteisten toimintatapojen kehittämiseen.
Organisaationäkökulma:
Organisaatiouudistuksen tavoitteena on parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja sujuvuutta. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että yksiköt muodostavat toimivan ja yhtenäisen palvelukokonaisuuden yhteistyössä toistensa kanssa. Tämä edellyttää toimivia ohjausperiaatteita sekä selkeitä vastuita ja prosesseja, jotka tukevat asiakkaan palvelujen sujuvuutta yli yksikkörajojen.
Yhteiskunnallinen näkökulma:
Mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen hoito ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestäviä ratkaisuja. Selkeä ja sujuva palvelukokonaisuus voi vähentää hoidon viivästymistä, pienentää erikoissairaanhoidon ja laitospalveluiden tarvetta ja tukea väestön hyvinvointia sekä toimintakykyä.
Palvelurakenneuudistuksen suunnittelu- ja käyttöönottovaiheessa ei aikataulusyistä ehditty kerryttämään ideaalilla tavalla asiakasymmärrystä kehittämistyön tueksi.
Laajempi asiakaskokemusten kerääminen toteutettiin syksyllä 2025 kaikissa päihde- ja mielenterveyspalveluiden yksiköissä haastatteluina ja kyselynä.
