Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Palveluohjausta ja apua kaivataan tilanteissa, joissa yksilön omat tiedot ja taidot eivät riitä asioiden eteenpäin viemiseen. Riittävän palveluohjauksen avulla pystytään tukemaan osatyökykyisten osaamista, omaehtoista suoriutumista ja elämänhallintaa sekä synnyttämään motivaatiota ja vähentämään yksinäisyyden kokemusta.
Tutkimukset kertovat osatyökykyisten palvelujen käytön vaikeutuvan ilman henkilökohtaista koordinointia. Osatyökykyisten osalta puutteellisen koordinoinnin on lisäksi todettu vaikeuttavan työhön pääsyä (Osku tutkimusraportti STM 2013). EK:n julkaisema Opas työnantajille korostaa osatyökykyisten tärkeyttä työvoimaresurssina.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Suuret muutokset yhteiskunnan palvelurakenteissa, kuten toimeentulotuen siirtyminen Kelaan ja TE-palveluiden osittainen siirtäminen yksityisille markkinoille ovat lisänneet turvattomuuden tunnetta Apurin kohderyhmän keskuudessa. Tähän viittasi myös SOSTE:n pääekonomisti Jussi Ahokas peräänkuuluttaessaan kirjoituksessaan (2.3.2017), että osatyökykyiset tulisi huomioida sellaisena erityisryhmänä, jolla on laajempaa ammattitaitoa vaativaa palveluohjaustarvetta kuin työttömillä yleensä. Vastaava toive on noussut esiin osatyökykyisten suusta erilaisissa vertaistukiryhmissä ja kohtaamisissa. Lisäksi palveluohjauksen kehittäminen on yksi tärkeimmistä osa-alueista sote-uudistuksessa ja tulevaisuuden sote-keskuksissa.
Apurin asiakkailla on jo ennestään pitkittyneitä, haasteellisia elämäntilanteita ja he kokevat yksinäisyyttä. Palvelujärjestelmä on kohderyhmän osalta monimutkainen ja vaikeasti hallittava. Asiakkaat ovat kokeneet jäävänsä vaille tilanteensa selvittämistä ja kaipaavat rinnalla kulkijaa asioiden hoitamiseksi. Painostus omatoimiseen pärjäämiseen on suurta. Asiakkaat kokevat, että heitä pompotellaan luukulta toiselle. Tästä seuraa asioiden kasautumista, häiriökysyntää palveluissa ja merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle.
Apuri-toiminnan kohderyhmä ovat kaikki varsinaissuomalaiset osatyökykyiset, joiden toimintakyky on heikentynyt psyykkisistä, fyysisistä tai sosiaalisista syistä. Kohderyhmään kuuluvat kokevat sote- ja kuntoutuspalvelujärjestelmän monimutkaiseksi tai jäävät kokonaan järjestelmän ulkopuolelle. Heitä ei yhdistä mikään yksittäinen sairaus tai vamma, mutta suurin osa kokee jäävänsä yksin palveluiden löytämisessä ja asioidensa hoitamisessa.
Apurin toiminta perustuu ratkaisukeskeiselle työotteelle, jolloin asiakasta motivoidaan oman arkensa hallintaan ja itselle tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseen palveluohjauksen keinoin. Asiakkaan puolesta ei tehdä, vaan asiakas osallistetaan toimimaan yhdessä palveluneuvojan kanssa, jotta asiakas voi jatkossa toimia mahdollisimman omatoimisesti. Yksinkertaisilla ja pienillä askelilla voidaan lisätä asiakkaan uskoa omiin kykyihinsä ja asiakkaan yksilöllisellä kohtaamisella vähennetään yksin jäämisen kokemusta.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
1. Vahvistetaan varsinaissuomalaisten osatyökykyisten omaehtoista suoriutumista arjessa kehittämällä ja toteuttamalla kohderyhmälle räätälöityä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia tukevaa järjestölähtöistä palveluohjausta ja –neuvontaa.
2. Kehitetään yhteistyössä VAPI ry:n kanssa pysyviä yhteistyön rakenteita sekä osatyökykyisten parissa työskentelevien vammais-, potilas- ja mielenterveysjärjestöjen välille että järjestön ja kuntien/maakunnan välille. Näin taataan kohderyhmälle oikea-aikaiset ja kustannustehokkaat palvelut.
3. Parannetaan osatyökykyisille tuotettavien palvelujen laatua ja vaikuttavuutta keräämällä ja jakamalla tietoa kohderyhmän tarpeista ja palvelupuutteista ja viestimällä niistä aktiivisesti eteenpäin viranomaistahoille ja muille kohderyhmän kanssa työskenteleville.
4. Lisätään sote-alan opiskelijoiden tuntemusta osatyökykyisille tarkoitetuista järjestöjen tarjoamista palveluista ja työmuodoista Varsinais-Suomessa. Opiskelijat osaavat jatkossa kohdata paremmin osatyökykyiset ja tuntevat heille tarkoitetut palvelut.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
1. Jokaisen asiakastapaamisen jälkeen täytetään asiakastilastointi, jolla arvioidaan tapaamisen onnistumista ja, miten asiakas koki asian eteenpäin viemisen.
2. Sidosryhmiltä kysytään palautetta toiminnasta kyselyn avulla ja ohjausryhmän tapaamisissa.
3. Seurataan somen lukuja ja median osumia.
4. Opiskelijoilta pyydetään harjoittelun lopuksi blogiteksti, jossa he pohtivat osatyökykyisten palveluohjausta ja omaa kehittymistä harjoittelun aikana.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Resurssit:
- Ohjaus ja neuvonta on kokoaikaista vaativaa asiantuntijatyötä, minkä toteuttamiseen vaaditaan laaja osaaminen koko työikäisten palvelujärjestelmästä.
- Ajanvaraukselliseen toimintaan vaaditaan vastaanottotoimintaan soveltuvat tilat.
- Välineistö: kannettava tietokone, kannettava asiakastietokone, puhelin, toimiva internet-yhteys
Verkostoyhteistyö: jalkautuvaan pop up-toimintaan soveltuvat kohtaamispaikat.
