Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Toimintamalli soveltuu hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen osallisuutta edistävien toimintojen tunnistamiseen ja osallisuustyön tavoitteiden määrittelyyn. Osallisuuden edistäminen on iso toimintakulttuurin muutos, johon osallisuustyötä tekevät saavat vertaismentoroinnista tukea.
Hyvinvointialueilla ja kunnissa tätä mallia voidaan hyödyntää osallisuusohjelman valmisteluun, osallisuuden edistämisen rakenteiden luomiseen ja osallisuuden johtamisen ja seurannan suuntaviivojen määrittämiseen.
Kunnissa ja hyvinvointialueilla tämä malli tukee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä, mikä edistää osallisuutta. Malli tukee myös osallisuustyötä yhdyspinnoilla.
Järjestötoimijat hyötyvät tästä mallista yhtä lailla kuin alueiden ja kuntienkin edustajat. Osallisuuden näkökulmasta yhteistyö ja kumppanuuksien luominen hyvinvointialueiden kanssa on tärkeää järjestötoimijoille.
Osallisuustyön vertaismentoroinnista hyötyvät kaikki osallisuuden edistämisen parissa työskentelevät, jotka ovat valmiita luottamukselliseen vuorovaikutukseen ja tavoitteelliseen työotteeseen. Vertaismentorointi sopii ammattilaisille, jotka ymmärtävät yhteisen tekemisen ja yhteisen oppimisen merkityksen.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Vertaismentoroinnin aluksi on hyvä puhua siitä, mitä osallistujat ymmärtävät osallisuuden tarkoittavan. Osallisuus-käsityksen tiedostaminen on hyvä alku mentoroinnille. Käsityksestä keskustelu voi auttaa hahmottamaan osallisuuden edistämistä osana organisaatiota.
Vertaismentorointi perustuu tasa-arvoiseen kohtaamiseen. Osallistujat voivat vuorotellen antaa tukea ja saada sitä osakseen.
Vertaismentorointia voidaan hyödyntää osallisuustyön kehittämisen prosessissa, jossa on mukana myös ulkopuolinen osallisuussparraaja. Vertaismentorointi voi esimerkiksi edeltää tai seurata osallisuussparrausta.
Haluan vertaismentorointia, mitä teen?
Vertaismentoroinnin kumppani on hyvä hankkia oman organisaation ulkopuolelta. Etsi sinua kiinnostava tilaisuus ja kysy kollegalta, kiinnostaisiko häntä vertaismentorointi. Voit ehdottaa vertaismentorointia etätapahtumassa esimerkiksi chat-viestillä. Viestin oheen voit liittää linkin tähän toimintamalliin. Sovi tapaaminen virtuaalisesti tai livenä. Yksi kerta voi olla 1–1,5 tunnin mittainen. Mieti ennen tapaamista ja kirjaa ylös, mitä haluat mentoroinnin avulla oppia.
- Osallistu tapahtumaan, jossa on kollegoitasi eri organisaatioista.
- Etsi tapahtumasta kollega tai kollegoja, jolta haluat oppia osallisuustyöstä.
- Sovi tapaaminen pareittain tai ryhmässä.
- Mieti ennen tapaamista ja kirjaa ylös, mitä haluat vertaismentoroinnissa oppia
Olen sopinut vertaismentoroinnin, mistä siellä kannattaa jutella?
Vertaismentorointi on täysin osallistujien tarpeista lähtevää. Kannattaa miettiä etukäteen, mikä omassa osallisuustyössä mietityttää ja missä olet kokenut onnistumisia. Tässä ehdotuksia vertaismentoroinnin sisällöksi:
- Kuulumiset ja tilannekuva
- Toiveet uuden oppimisesta
- Tässä myös aiheita: osallisuusohjelman valmistelu, osallisuustyön resurssit ja toteutus, osallisuustyön painopisteet, osallisuutta tukeva viestintä, paljon palveluita käyttävät mukaan palvelujen suunnitteluun
- Voi hyödyntää keskustelun tukena myös: Osallisuuden 24 apukysymystä (Thl.fi)
Muita hyödyllisiä linkkejä Thl.fi-palvelussa:
- Osallisuuden osa-alueet ja osallisuuden edistämisen periaatteet
- Osallisuutta edistävä hallintomalli
- Osallisuustyön johtaminen ja osallisuusohjelman teko
- Osallisuuden edistämisen mallit
Vertaismentoroinnin tavoite muodostetaan yhdessä
Ennen vertaismentoroinnin tapaamista on hyvä keskustella mentoroinnin tavoite. Mentorointia voi toteuttaa sekä pareittain tai ryhmässä.
Vertaismentorointikertoja voi olla yksi tai useampi
Joskus yksikin vertaismentorointikerta voi viedä eteenpäin. Tarpeen mukaan vertaismentorointia voi järjestää niin monta kertaa kuin on tarpeen.
Vertaismentorointi on tasa-arvoista
Kumpikin vertaismentorointiin osallistuva on sekä tuen saaja että antaja.
