Opetusvastaanotto 2.0, Pohjois-Savon hyvinvointialue, RRP, P4, I1

Luotu 04.08.2025
Opetusvastaanotto 2.0, Pohjois-Savon hyvinvointialue, RRP, P4, I1
Opetusvastaanotto 2.0, Pohjois-Savon hyvinvointialue, RRP, P4, I1

Tiivistelmä

Opetusvastaanotto 2.0 toimintamallissa asiakkaat ohjautuvat vastaanotolle keskitetyn puhelinpalvelun, digisotekeskuksen tai sote-keskusten omatiimien kautta. Mallin ytimessä on pohjoissavolainen perusterveydenhuollon asiakas, jonka hyvinvointia edistetään kokonaisvaltaisesti.

Vastaanottopalveluja tarjoavat lääketieteen, hoitotyön ja muiden alojen opiskelijat joko itsenäisesti tai osana monialaista tiimiä. Monialainen opetusvastaanotto antaa opiskelijoille mahdollisuuden toimia ohjatusti aidoissa asiakastapaamisissa omaa asiantuntemusta vahvistaen. Opiskelijat oppivat mitä eri alojen ammattilaiset tekevät, kuinka eri ammattiryhmien välinen yhteistyö voi parhaiten tukea potilaskeskeistä hoitoa, ja kuinka turvata hoidon jatkuvuus erilaisissa asiakastilanteissa. Tämä edistää hoidon ja palvelujen laatua sekä vahvistaa opiskelijoiden tiimityötaitoja ja ymmärrystä eri ammattiryhmien roolien merkityksestä kokonaisvaltaisessa hoidossa. Toimintamallin pilotointivaiheessa kaikki opiskelijaryhmät osallistuvat kahdesti viikossa monialaiseen opetukseen, jossa opiskelijat pääsevät ratkomaan potilastapauksia yhdessä eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä harjoitellen ja hyödyntäen. Lisäksi osa opiskelijaryhmistä toimii pilotissa oman opetussuunnitelman mukaista osaamista kehittäen ja vastaanottotoimintaa opetellen.

Opiskelijoita ohjaa nimetty ohjaaja sekä kokeneista asiantuntijoista koostuva monialainen tiimi OmaTiimi -mallin mukaisesti, joka tekee tiivistä yhteistyötä myös erityispalvelujen kanssa. Toimintaa kehitetään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa.

Toimintamalliin kuuluu vahvasti hyvinvointia ja terveyttä edistävä sekä ennaltaehkäisevä työ. Opetusvastaanoton toiminta perustuu tutkittuun tietoon ja toimii samalla tutkimuksen alustana, tukien jatkuvaa kehittämistä ja vaikuttavuuden arviointia.

Toimintamalli testataan ja otetaan käyttöön Pohjois-Savon hyvinvointialueen opetusvastaanotto Osmossa.

Tulevaisuudessa Opetusvastaanotto Osmo tarjoaa lääketieteen, hoitotyön, sosiaalialan ja muiden terveys- ja hyvinvointialojen opiskelijoille entistä enemmän käytännön oppimistilanteita. Opetusvastaanotto Osmo vastaa harjoittelupaikkapulaan tarjoamalla lisää koulutus- ja harjoittelupaikkoja sosiaali- ja terveysalalle, tiivistäen koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyötä. Lääketieteen opiskelijoille kyse ei ole harjoittelusta vaan perusopetuksesta.

Yhdessä koulutamme tulevaisuuden sote-ammattilaisia – kohti parempaa asiantuntijuutta, hoitoa ja palvelua!

Kohderyhmä

Opiskelijat
Paljon palveluita tarvitsevat

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Päivitetty_ Hankesuunnitelma_OTSO_Pohjois-Savo_190624 (1).pdf (457.7 KB)
Pohjois-Savon hyvinvointialueen opetusvastaanotto Osmo
EU-logo
Opetusvastaanotto 2.0 tiedotteet ja uutiset
In English: Developing an Interprofessional Teaching Clinic: Enhancing Multidis…

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Tarve monialaiselle perusterveydenhuollon opetusvastaanottotoiminnalle

Pohjois-Savossa on tarve kehittää monialainen oppimisympäristö, joka mallintaa aitoja työelämätilanteita perusterveydenhuollossa. Tavoitteena on tarjota lääketieteen, hoitotyön ja muiden sote-alojen opiskelijoille enemmän mahdollisuuksia oppia aidoissa potilastilanteissa sekä vahvistaa valmiuksia toimia monialaisessa työssä osana palkattomia harjoittelujaksoja.

Strateginen tausta ja palvelujärjestelmän uudistus

Hyvinvointialueen strategia ja tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma ohjaavat palvelujärjestelmän uudistamista. Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksen (5.2.2025) TKKI-toimenpideohjelmassa korostetaan opetusvastaanottotoiminnan laajentamista ja opetuksen integroimista palvelutuotantoon.

Kehittämisen painopisteet

  • Monialaisen koulutuksen vahvistaminen: Opiskelijat eri aloilta (esim. sairaanhoito, fysioterapia, psykologia, sosiaalityö) oppivat yhdessä ja ymmärtävät toistensa rooleja.
  • Koulutus- ja harjoittelupaikkojen lisääminen: Tarjotaan enemmän käytännön kokemuksia opiskelijoille.
  • Perusterveydenhuollon osaamisen vahvistaminen: Parannetaan hoidon laatua ja saatavuutta.
  • Turvallinen ja monipuolinen oppimisympäristö: Mahdollistaa taitojen kehittämisen ammattilaisten ohjauksessa.
  • Yhteistyön tiivistäminen: Syvennetään yhteistyötä työelämän ja koulutusorganisaatioiden välillä, mahdollistaen uusien toimintamallien kehittämisen ja käyttöönoton.

Koulutustoiminnan strateginen merkitys

Pohjois-Savon hyvinvointialue toimii yhdessä alueen oppilaitosten ja muiden hyvinvointialueiden kanssa merkittävänä sote-alan kouluttajana. TKKI-strategian (2023–2025) keskeinen tavoite on turvata osaavan henkilöstön saatavuus. Laadukas ja vaikuttava koulutus tukee kansallisten tavoitteiden saavuttamista, jatkuvaa oppimista ja urakehitystä sekä vahvistaa alan veto- ja pitovoimaa.

Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksessa keskeistä palve…
Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistus, loppuraportti 5.2.2025 (6.14 MB)
Tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKKI-toiminta), strateginen ohjelma 2023-2025 (546.36 KB)
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Pohjois-Savon hyvinvointialue (PSHVA) vastaa yli 248 000 asukkaan hyvinvoinnista 19 kunnan alueella. Alueella työskentelee noin 12 800 ammattilaista.

Alueen vahvuutena on Suomen suurin ja monipuolisin yliopistotasoinen sosiaali- ja terveysalan koulutus, joka tuottaa osaajia palvelutuotantoon sekä tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoimintaan. Tämä lisää merkittävästi alueen veto- ja pitovoimaa.

PSHVA tarjoaa käytännön oppimisympäristöjä ja harjoittelupaikkoja tiiviissä yhteistyössä koulutusorganisaatioiden, Itä-Suomen yliopisto (UEF), Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky), kanssa.

Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) koulutussopimuksessa painotetaan:

  • asiantuntijoiden riittävyyden varmistamista
  • osaamistason nostamista
  • yhtenäisiä harjoittelu- ja opetusjaksoja
  • monialaista harjoittelua ja ohjaajien osaamisen kehittämistä

Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) toimii opetussairaalana, jossa lääketieteen ja sote-alan opiskelijat suorittavat kliinisiä opintoja ja harjoittelujaksoja. Opetuspoliklinikoita on useilla erikoisaloilla, kuten gynekologiassa, ihotaudeissa, sisätaudeissa, kirurgiassa, lastentaudeissa, neurologiassa ja psykiatriassa. Gastrokirurgian ja urologian osasto toimii monialaisena oppimisyksikkönä.

Harjoittelua järjestetään myös terveyskeskuksissa ja hoivakodeissa. Esimerkiksi lääketieteen opiskelijoiden yleislääketieteen terveyskeskusopetusjaksoja on toteutettu hajautetusti alueen terveyskeskuksissa. 

PSHVA:lla toimii vuosittain noin 4 000–5 000 opiskelijaa, mukaan lukien sekä perus- että täydennyskoulutuksessa olevat sosiaali- ja terveysalan opiskelijat.

Opetusvastaanotto 2.0 toimintamallissa kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveyalan opiskelijat sekä opetusvastaanottotoiminnan asiakkaat ja potilaat. Välillisenä kohderyhmänä ovat koulutusorgaanisaatioiden avainhenkilöstö mm. kouluttajat ja ohjaajat.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella toimii Monialainen opiskelijaraati. Monialaisen opiskelijaraadin tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia Pohjois-Savon hyvinvointialueella ja lisätä hyvinvointialueen veto- ja pitovoimaa. Opiskelijaraati osallistui toimintamallin kehitystyöhön. 

Pohjois-Savon hyvinvointialue hyödyntää asiakasraateja palveluidensa kehittämisessä.  Nämä kehittäjäasiakkaat voivat osallistua raatiin ilman erityistä koulutusta tai valmennusta.  Opetusvastaanotto Osmon ja OmaTiimi-mallin yhteinen asiakasraati koostuu asiakkaista, joilla on oma lähiajan kokemus sairaudesta tai vammasta, ja jotka haluavat jakaa tietojaan palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Asiakasraati kokoontuu neljä kertaa vuoden 2025 aikana ja osallistuu toimintamallin yhteiskehittämiseen.

Monialaisen toimintamalliin yhteiskehittämiseen osallistuivat pilotointivaiheessa mukana olevat yhdeksän koulutusohjelmaa Itä-Suomen yliopistosta ja Savonia-ammattikorkeakoulusta. 

Kartoitus Pohjois-Savon sosiaali- ja terveysalan oppisympäristöistä ja käytössä olevasta opetusteknologiasta (OTSO-hanke) (796.57 KB)
Blogi: Opetusvastaanotto Osmo ja innovatiiviset oppimisympäristöt Pohjois-Savos…
Opetusvastaanotto 2.0 monialaiseen pilotointiin osallistuvat koulutusalat
Opetusvastaanotto 2.0 toimintamallin pilotointiin opetusvastaanotto Osmossa osallistuu yhteensä seitsemän eri koulutusalan opiskelijoita seuraavilta aloilta: lääketiede, hoitotyö, farmasia, fysioterapia, ravitsemustiede, sosiaalialat sekä suu- ja leukasairaudet. Lääketieteen opinnot jakautuvat pilotissa yleislääketieteen, ihotautien ja psykiatrian opintoihin.
Uutinen: Tule mukaan OmaTiimi-mallin ja Opetusvastaanoton yhteiseen asiakasraat…
Uutinen: OmaTiimi-mallin ja opetusvastaanotto Osmon asiakasraati starttasi
Uutinen: Monialainen vastaanotto ja omahoitolomake: OTSO-hankkeen asiakasraati …
Uutinen: Opetusvastaanotto Osmo tuo eri alojen toimijat yhteen
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena on ottaa käyttöön Opetusvastaanotto 2.0 toimintamalli Pohjois-Savon hyvinvointialueen opetusvastaanotto Osmossa ja kehittää siitä monialainen oppimisyksikkö, joka kouluttaa tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluita pohjoissavolaisille asiakkaille. Tavoitteena on:

  • Vahvistaa hoidon jatkuvuutta integroimalla sen periaatteet osaksi opiskelijoiden työskentelyä ja palvelujärjestelmää.
  • Lisätä käytännön oppimistilanteita opiskelijoille eri aloilta, kuten lääketiede, hoitotyö ja sosiaalialat.
  • Mahdollistaa ohjatut asiakastapaamiset, joissa opiskelijat voivat kehittää omaa asiantuntemustaan aidossa työympäristössä.
  • Edistää monialaista yhteistyötä, jossa opiskelijat oppivat eri ammattiryhmien rooleista ja yhteistyön merkityksestä potilaskeskeisessä hoidossa.
  • Parantaa hoidon ja palvelujen laatua sekä vahvistaa opiskelijoiden tiimityötaitoja.
  • Vakiinnuttaa opetusvastaanoton toiminta osaksi hyvinvointialueen palveluja, tavoitellen vuosittain 50 000 asiakaskohtaamista vuoteen 2029–2030 mennessä.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Muutosta mitattiin opiskelija- ja asiakaskyselyillä sekä vastaanottotoiminnan laatu- ja prosessimittareilla. Lisäksi mitattiin resursseihin, kehittämiseen ja talouteen liittyviä tunnuslukuja. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Prosessi:

  • Johtajien yhteisen tahtotilan ja tavoitteiden muodostaminen siten, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä koulutustoiminnan ja palvelutuotannon näkökulmat tulevat huomioiduksi.
  • Yhteistyön rakentaminen oppilaitoksiin, ja opiskelijoiden harjoittelusta sopiminen.
  • Talouden suunnittelu ja talousarvion vahvistaminen organisaatiossa.
  • Toimintamallien rakentaminen: Pedagoginen viitekehys ja toimintamalli sekä toiminnan arvot, potilaiden ohjautumisen prosessi, opiskelijoiden ohjautumisen prosessi, potilas- ja opiskelijaliikenteen koordinointi, päivittäisen toiminnan koordinaatio.
  • Organisatoristen ja lakisääteisten reunaehtojen täyttäminen (esim. yksikön perustaminen organisaatioon, tietosuoja, lääkehoitosuunnitelma, potilashoitoon ja opiskelijoihin liittyvät lainsäädännölliset asiat).
  • Tilasuunnittelu sekä tilojen kalustaminen ja välineistäminen.
  • Viestintä- ja kommunikaatiotavoista sopiminen eri toimijoiden kesken.

  • Toiminnan jatkuva seuraaminen, tulosten mittaaminen ja kehittämisen ohjaus. 

     

  • Resurssit:
     Opetusvastaanoton kehittäminen ja toiminnan pilotointi ottaa noin 6–9 kuukautta aikaa, ja toiminta on mahdollista nostaa normaalin toiminnan vaiheeseen noin vuodessa, riippuen toiminnan volyymista.
    •    Yksikössä tarvitaan kaikkien osallistuvien koulutusalojen ohjaajaresurssia, päivittäistä toimintaa koordinoiva henkilöresurssi ja johtamisen resurssi.
    •    Taloudellisten resurssien pitää olla suhteessa samanlaiset kuin vastaavalla potilashoitoa toteuttavalla palvelua tarjoavalla yksiköllä.
    •    Osaamista tarvitaan johtamisesta, organisatorisista prosesseista, eri koulutusalojen opiskelijaprosesseista, monialaisesta pedagogiikasta, potilaan kokonaisvaltaisesta hoitamisesta, sekä kehittämisestä ja toiminnan mittaamisesta.
     

Toimintamallin ydinsisältö

Opetusvastaanotto 2.0 toimintamallissa asiakkaat ohjautuvat vastaanotolle keskitetyn puhelinpalvelun, digisotekeskuksen tai sote-keskusten omatiimien kautta. Mallin ytimessä on pohjoissavolainen perusterveydenhuollon asiakas, jonka hyvinvointia edistetään kokonaisvaltaisesti.

Vastaanottopalveluja tarjoavat lääketieteen, hoitotyön ja muiden alojen opiskelijat joko itsenäisesti tai osana monialaista tiimiä. Monialainen opetusvastaanotto antaa opiskelijoille mahdollisuuden toimia ohjatusti aidoissa asiakastapaamisissa omaa asiantuntemusta vahvistaen. Opiskelijat oppivat mitä eri alojen ammattilaiset tekevät, kuinka eri ammattiryhmien välinen yhteistyö voi parhaiten tukea potilaskeskeistä hoitoa, ja kuinka turvata hoidon jatkuvuus erilaisissa asiakastilanteissa. Tämä edistää hoidon ja palvelujen laatua sekä vahvistaa opiskelijoiden tiimityötaitoja ja ymmärrystä eri ammattiryhmien roolien merkityksestä kokonaisvaltaisessa hoidossa. Toimintamallin pilotointivaiheessa kaikki opiskelijaryhmät osallistuvat kahdesti viikossa monialaiseen opetukseen, jossa opiskelijat pääsevät ratkomaan potilastapauksia yhdessä eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä harjoitellen ja hyödyntäen. Lisäksi osa opiskelijaryhmistä toimii pilotissa oman opetussuunnitelman mukaista osaamista kehittäen ja vastaanottotoimintaa opetellen.

Opiskelijoita ohjaa nimetty ohjaaja sekä kokeneista asiantuntijoista koostuva monialainen tiimi OmaTiimi -mallin mukaisesti, joka tekee tiivistä yhteistyötä myös erityispalvelujen kanssa. Toimintaa kehitetään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa.

Toimintamalliin kuuluu vahvasti hyvinvointia ja terveyttä edistävä sekä ennaltaehkäisevä työ. Opetusvastaanoton toiminta perustuu tutkittuun tietoon ja toimii samalla tutkimuksen alustana, tukien jatkuvaa kehittämistä ja vaikuttavuuden arviointia.

Toimintamalli testataan ja otetaan käyttöön Pohjois-Savon hyvinvointialueen opetusvastaanotto Osmossa.

Tulevaisuudessa Opetusvastaanotto Osmo tarjoaa lääketieteen, hoitotyön, sosiaalialan ja muiden terveys- ja hyvinvointialojen opiskelijoille entistä enemmän käytännön oppimistilanteita. Opetusvastaanotto Osmo vastaa harjoittelupaikkapulaan tarjoamalla lisää koulutus- ja harjoittelupaikkoja sosiaali- ja terveysalalle, tiivistäen koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyötä. Lääketieteen opiskelijoille kyse ei ole harjoittelusta vaan perusopetuksesta.

Yhdessä koulutamme tulevaisuuden sote-ammattilaisia – kohti parempaa asiantuntijuutta, hoitoa ja palvelua!

Opetusvastaanotto 2.0 toimintamalli
Asiakkaat ohjautuvat opetusvastaanotolle keskitetyn puhelinpalvelun, digisotekeskuksen tai sote-keskusten omatiimien kautta (1). Pohjoissavolainen perusterveydenhuollon (2) asiakas on toiminnan keskiössä (3). Lääketieteen, hoitotyön ja muiden alojen opiskelijat tuottavat asiakkaille palveluja itsenäisesti tai monialaisena tiiminä (4). Opiskelijoiden tukena on kokeneista ohjaajista koostuva omatiimi (5), joka toimii yhteistyössä erityispalvelujen kanssa (6). Yhteistyötä tehdään tiiviisti Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa (7). Toimintamalliin on sidottu hyvinvointia ja terveyttä edistävä ja ennaltaehkäisevä toiminta (8). Opetusvastaanoton toiminta on näyttöön perustuvaa ja yksikkö toimii tutkimuksen alustana (9).

Toimintamallin aikaansaama muutos

Pilotin aikana opetusvastaanotolla opintojaan suoritti yli 240 eri alojen opiskelijaa. Potilaskontakteja heille kertyi pilotissa yli 1200. 

Pilotin tulokset kertovat siitä, että toimintamalli on onnistunut potilaan kokonaisvaltaisen hoidon toteuttamisessa. 96 % pilotin asiakkaista koki, että heistä välitettiin kokonaisvaltaisesti opetusvastaanotolla ja 97 % asiakkaista tiesi miten oma hoito jatkuu vastaanottokäynnin jälkeen. 

Pilotissa saatiin hyviä tuloksia myös monialaisen yhteistyön opettamisesta. Palautekyselyn perusteella opetusvastaanottotoiminta otettiin myönteisesti vastaan opiskelijoiden joukossa ja opetusvastaanoton ilmapiiriä pidettiin oppimismyönteisenä. Opiskelijat kokivat saavansa toimia vastaanotolla sopivan itsenäisesti sekä saaneensa asianmukaista ja hyvää ohjausta. 

Pilotin tuloksista voit lukea tarkemmin täällä.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
  • Johtamisen yhteen saattaminen ja keskustelu yli organisaation rakenteellisten rajojen edistää toimintojen nivoutumista osaksi organisaation normaalia toimintaa. Vinkit toimintamallin soveltajille.
  • Uudenlaisen toimintayksikön ja toiminnan käynnistäminen saattaa tuottaa yllättäviä tietojärjestelmien haasteita. Organisaation tietohallinnon asiantuntijoiden mukaan ottaminen kehittämiseen on tärkeää.
  • Aktiivinen viestintä luo pohjaa yksikön toimintaedellytyksille. Tietoisuus ja positiivinen imago vetää potilaat ja opiskelijat yksikköön.
     

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pohjois-Savon hyvinvointialue, Kuopion yliopistollinen sairaala
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)