Opetusvastaanotto 2.0, Pohjois-Savon hyvinvointialue, RRP, P4, I1

Opetusvastaanotto 2.0, Pohjois-Savon hyvinvointialue, RRP, P4, I1

Opetusvastaanotto 2.0 on monialaisen koulutuksen ja vastaanottotoiminnan toimintamalli, joka integroi hoidon jatkuvuuden periaatteet osaksi tulevien sote-ammattilaisten työskentelyä työelämää mallintavassa ympäristössä osana palvelujärjestelmää. 

Toimintamallin nimi
Opetusvastaanotto 2.0, Pohjois-Savon hyvinvointialue, RRP, P4, I1
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Opetusvastaanotto 2.0 on monialaisen koulutuksen ja vastaanottotoiminnan toimintamalli, joka integroi hoidon jatkuvuuden periaatteet osaksi tulevien sote-ammattilaisten työskentelyä työelämää mallintavassa ympäristössä osana palvelujärjestelmää. 

Toteutuspaikka
Pohjois-Savon hyvinvointialue, Kuopion yliopistollinen sairaala
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Tekijä

Jutta Kakkinen

Luotu

Luotu

4.8.2025

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

19.12.2025
Ratkaisun perusidea

Opetusvastaanotto 2.0 toimintamallissa asiakkaat ohjautuvat vastaanotolle keskitetyn puhelinpalvelun, digisotekeskuksen tai sote-keskusten omatiimien kautta. Mallin ytimessä on pohjoissavolainen perusterveydenhuollon asiakas, jonka hyvinvointia edistetään kokonaisvaltaisesti.

Vastaanottopalveluja tarjoavat lääketieteen, hoitotyön ja muiden alojen opiskelijat joko itsenäisesti tai osana monialaista tiimiä. Monialainen opetusvastaanotto antaa opiskelijoille mahdollisuuden toimia ohjatusti aidoissa asiakastapaamisissa omaa asiantuntemusta vahvistaen. Opiskelijat oppivat mitä eri alojen ammattilaiset tekevät, kuinka eri ammattiryhmien välinen yhteistyö voi parhaiten tukea potilaskeskeistä hoitoa, ja kuinka turvata hoidon jatkuvuus erilaisissa asiakastilanteissa. Tämä edistää hoidon ja palvelujen laatua sekä vahvistaa opiskelijoiden tiimityötaitoja ja ymmärrystä eri ammattiryhmien roolien merkityksestä kokonaisvaltaisessa hoidossa. Toimintamallin pilotointivaiheessa kaikki opiskelijaryhmät osallistuvat kahdesti viikossa monialaiseen opetukseen, jossa opiskelijat pääsevät ratkomaan potilastapauksia yhdessä eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä harjoitellen ja hyödyntäen. Lisäksi osa opiskelijaryhmistä toimii pilotissa oman opetussuunnitelman mukaista osaamista kehittäen ja vastaanottotoimintaa opetellen.

Opiskelijoita ohjaa nimetty ohjaaja sekä kokeneista asiantuntijoista koostuva monialainen tiimi OmaTiimi -mallin mukaisesti, joka tekee tiivistä yhteistyötä myös erityispalvelujen kanssa. Toimintaa kehitetään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa.

Toimintamalliin kuuluu vahvasti hyvinvointia ja terveyttä edistävä sekä ennaltaehkäisevä työ. Opetusvastaanoton toiminta perustuu tutkittuun tietoon ja toimii samalla tutkimuksen alustana, tukien jatkuvaa kehittämistä ja vaikuttavuuden arviointia.

Toimintamalli testataan ja otetaan käyttöön Pohjois-Savon hyvinvointialueen opetusvastaanotto Osmossa.

Tulevaisuudessa Opetusvastaanotto Osmo tarjoaa lääketieteen, hoitotyön, sosiaalialan ja muiden terveys- ja hyvinvointialojen opiskelijoille entistä enemmän käytännön oppimistilanteita. Opetusvastaanotto Osmo vastaa harjoittelupaikkapulaan tarjoamalla lisää koulutus- ja harjoittelupaikkoja sosiaali- ja terveysalalle, tiivistäen koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyötä. Lääketieteen opiskelijoille kyse ei ole harjoittelusta vaan perusopetuksesta.

Yhdessä koulutamme tulevaisuuden sote-ammattilaisia – kohti parempaa asiantuntijuutta, hoitoa ja palvelua!

Toimintaympäristö

Pohjois-Savon hyvinvointialue (PSHVA) vastaa yli 248 000 asukkaan hyvinvoinnista 19 kunnan alueella. Alueella työskentelee noin 12 800 ammattilaista.

Alueen vahvuutena on Suomen suurin ja monipuolisin yliopistotasoinen sosiaali- ja terveysalan koulutus, joka tuottaa osaajia palvelutuotantoon sekä tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoimintaan. Tämä lisää merkittävästi alueen veto- ja pitovoimaa.

PSHVA tarjoaa käytännön oppimisympäristöjä ja harjoittelupaikkoja tiiviissä yhteistyössä koulutusorganisaatioiden, Itä-Suomen yliopisto (UEF), Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky), kanssa.

Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) koulutussopimuksessa painotetaan:

  • asiantuntijoiden riittävyyden varmistamista
  • osaamistason nostamista
  • yhtenäisiä harjoittelu- ja opetusjaksoja
  • monialaista harjoittelua ja ohjaajien osaamisen kehittämistä

Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) toimii opetussairaalana, jossa lääketieteen ja sote-alan opiskelijat suorittavat kliinisiä opintoja ja harjoittelujaksoja. Opetuspoliklinikoita on useilla erikoisaloilla, kuten gynekologiassa, ihotaudeissa, sisätaudeissa, kirurgiassa, lastentaudeissa, neurologiassa ja psykiatriassa. Gastrokirurgian ja urologian osasto toimii monialaisena oppimisyksikkönä.

Harjoittelua järjestetään myös terveyskeskuksissa ja hoivakodeissa. Esimerkiksi lääketieteen opiskelijoiden yleislääketieteen terveyskeskusopetusjaksoja on toteutettu hajautetusti alueen terveyskeskuksissa. 

PSHVA:lla toimii vuosittain noin 4 000–5 000 opiskelijaa, mukaan lukien sekä perus- että täydennyskoulutuksessa olevat sosiaali- ja terveysalan opiskelijat.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Opetusvastaanotto 2.0 toimintamallissa kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveyalan opiskelijat sekä opetusvastaanottotoiminnan asiakkaat ja potilaat. Välillisenä kohderyhmänä ovat koulutusorgaanisaatioiden avainhenkilöstö mm. kouluttajat ja ohjaajat.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella toimii Monialainen opiskelijaraati. Monialaisen opiskelijaraadin tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia Pohjois-Savon hyvinvointialueella ja lisätä hyvinvointialueen veto- ja pitovoimaa. Opiskelijaraati osallistui toimintamallin kehitystyöhön. 

Pohjois-Savon hyvinvointialue hyödyntää asiakasraateja palveluidensa kehittämisessä.  Nämä kehittäjäasiakkaat voivat osallistua raatiin ilman erityistä koulutusta tai valmennusta.  Opetusvastaanotto Osmon ja OmaTiimi-mallin yhteinen asiakasraati koostuu asiakkaista, joilla on oma lähiajan kokemus sairaudesta tai vammasta, ja jotka haluavat jakaa tietojaan palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Asiakasraati kokoontuu neljä kertaa vuoden 2025 aikana ja osallistuu toimintamallin yhteiskehittämiseen.

Monialaisen toimintamalliin yhteiskehittämiseen osallistuivat pilotointivaiheessa mukana olevat yhdeksän koulutusohjelmaa Itä-Suomen yliopistosta ja Savonia-ammattikorkeakoulusta. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Prosessi:

  • Johtajien yhteisen tahtotilan ja tavoitteiden muodostaminen siten, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä koulutustoiminnan ja palvelutuotannon näkökulmat tulevat huomioiduksi.
  • Yhteistyön rakentaminen oppilaitoksiin, ja opiskelijoiden harjoittelusta sopiminen.
  • Talouden suunnittelu ja talousarvion vahvistaminen organisaatiossa.
  • Toimintamallien rakentaminen: Pedagoginen viitekehys ja toimintamalli sekä toiminnan arvot, potilaiden ohjautumisen prosessi, opiskelijoiden ohjautumisen prosessi, potilas- ja opiskelijaliikenteen koordinointi, päivittäisen toiminnan koordinaatio.
  • Organisatoristen ja lakisääteisten reunaehtojen täyttäminen (esim. yksikön perustaminen organisaatioon, tietosuoja, lääkehoitosuunnitelma, potilashoitoon ja opiskelijoihin liittyvät lainsäädännölliset asiat).
  • Tilasuunnittelu sekä tilojen kalustaminen ja välineistäminen.
  • Viestintä- ja kommunikaatiotavoista sopiminen eri toimijoiden kesken.
  • Toiminnan jatkuva seuraaminen, tulosten mittaaminen ja kehittämisen ohjaus. 

     

  • Resurssit:
     Opetusvastaanoton kehittäminen ja toiminnan pilotointi ottaa noin 6–9 kuukautta aikaa, ja toiminta on mahdollista nostaa normaalin toiminnan vaiheeseen noin vuodessa, riippuen toiminnan volyymista.
    •    Yksikössä tarvitaan kaikkien osallistuvien koulutusalojen ohjaajaresurssia, päivittäistä toimintaa koordinoiva henkilöresurssi ja johtamisen resurssi.
    •    Taloudellisten resurssien pitää olla suhteessa samanlaiset kuin vastaavalla potilashoitoa toteuttavalla palvelua tarjoavalla yksiköllä.
    •    Osaamista tarvitaan johtamisesta, organisatorisista prosesseista, eri koulutusalojen opiskelijaprosesseista, monialaisesta pedagogiikasta, potilaan kokonaisvaltaisesta hoitamisesta, sekä kehittämisestä ja toiminnan mittaamisesta.
     
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pilotin aikana opetusvastaanotolla opintojaan suoritti yli 240 eri alojen opiskelijaa. Potilaskontakteja heille kertyi pilotissa yli 1200. 

Pilotin tulokset kertovat siitä, että toimintamalli on onnistunut potilaan kokonaisvaltaisen hoidon toteuttamisessa. 96 % pilotin asiakkaista koki, että heistä välitettiin kokonaisvaltaisesti opetusvastaanotolla ja 97 % asiakkaista tiesi miten oma hoito jatkuu vastaanottokäynnin jälkeen. 

Pilotissa saatiin hyviä tuloksia myös monialaisen yhteistyön opettamisesta. Palautekyselyn perusteella opetusvastaanottotoiminta otettiin myönteisesti vastaan opiskelijoiden joukossa ja opetusvastaanoton ilmapiiriä pidettiin oppimismyönteisenä. Opiskelijat kokivat saavansa toimia vastaanotolla sopivan itsenäisesti sekä saaneensa asianmukaista ja hyvää ohjausta. 

Pilotin tuloksista voit lukea tarkemmin täällä.

Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Johtamisen yhteen saattaminen ja keskustelu yli organisaation rakenteellisten rajojen edistää toimintojen nivoutumista osaksi organisaation normaalia toimintaa. Vinkit toimintamallin soveltajille.
  • Uudenlaisen toimintayksikön ja toiminnan käynnistäminen saattaa tuottaa yllättäviä tietojärjestelmien haasteita. Organisaation tietohallinnon asiantuntijoiden mukaan ottaminen kehittämiseen on tärkeää.
  • Aktiivinen viestintä luo pohjaa yksikön toimintaedellytyksille. Tietoisuus ja positiivinen imago vetää potilaat ja opiskelijat yksikköön.
     
Kansikuva
Opetusvastaanotto 2.0 toimintamalli

Kehittämisen vaihe

Valmis