Opastamo -toimintamalli
Opastamo on tapa tuoda ihmisiä, tietoa ja tekemisen mahdollisuuksia lähemmäs toisiaan – siellä missä ihmiset jo ovat. Se on matalan kynnyksen toimintamalli, joka lisää yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia.
Toimintamallin nimi
Opastamo on tapa tuoda ihmisiä, tietoa ja tekemisen mahdollisuuksia lähemmäs toisiaan – siellä missä ihmiset jo ovat. Se on matalan kynnyksen toimintamalli, joka lisää yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia.
Opastamo tuo ihmiset ja tekemisen mahdollisuudet lähemmäs toisiaan siellä, missä ihmiset ovat. Se voi toimia infotauluna, kohtaamispaikkana tai jalkautuvana toimintana arkiympäristöissä. Opastamon ydin on yhteisöllisyys ja tiedon jakaminen, ja se on helposti toteutettavissa erilaisilla resursseilla eri ympäristöissä. Malli tukee yksinäisyyden vähentämistä, osallisuutta ja paikallisyhteisöjen vahvistumista.
Opastamon ydinajatuksena on lisätä yhteisöllisyyttä ja ehkäistä yksinäisyyttä sekä syrjäytymistä. Keinona tähän on tuoda ihmiset ja tekemisen mahdollisuudet lähemmäs toisiaan.
Yhdessä osallistuen tavoitteena on ollut vahvistaa kansalaistoimijuutta, osallisuutta, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Tätä työtä on tehty kehittämällä erilaisia toimintamalleja kuten osallisuusmuotoilu, kohtaamispaikkatoiminta ja etsivä hyvinvointityö. Etsivän hyvinvointityön toimintamallia kehitettäessä kuultiin laajasti Mikkelin asukkaita ja eri sektoreiden toimijoita. Kentältä noussut tarve oli helposti saavutettavalle matalan kynnyksen paikalle, josta löytyisi tietoa eri osallistumisen ja tekemisen mahdollisuuksista sekä tukea tiedon etsintään kiireettömässä ja leimaamattomassa ympäristössä. Näistä aineksista rakentui Opastamo.
Kohderyhmänä Yhdessä osallistuen -hankkeella on erityisen haavoittuvassa asemassa olevat asukkaat, joilla on riski syrjäytyä tai jäädä työelämän ja opiskelujen ulkopuolelle.
Opastamo -toimintamalli syntyi osana Etsivän hyvinvointityön toimintamallin kehittämistyötä. Etsivän hyvinvointityön kohderyhmää ovat hankesuunnitelman mukaan yli 29- vuotiaat tuen tarpeessa olevat mikkeliläiset.
Etsivän hyvinvointityön toimintamallia lähdettiin kehittämään asukaslähtöisesti kysymällä Mikkelin asukkailta ja asiantuntijoilta, millainen mallin tulisi olla ja millaisia tukimuotoja alueella kaivataan. Tiedon kartoitusta tehtiin hyödyntämällä yhteiskehittämisen menetelmin toteutettuja työpajoja, yksilö- ja ryhmähaastatteluja sekä niin sanottua hiljaista tietoa. Työpajoja toteutettiin Uutta Elämää Groupin työhönvalmennuksessa, Virike ry:llä sekä Etelä-Savon maakuntaliitolla. Haastatteluja toteutettiin toimintakeskus Vilhossa. Lisäksi tavattiin laaja-alaisesti kohderyhmän kanssa työskenteleviä tahoja ja benchmarkattiin etsivän nuorisotyön hyviä käytänteitä niin Mikkelissä kuin vertailun vuoksi myös Espoossa. Tämä tapahtui tammikuu-elokuu 2024 välillä.
Tiedonkeruussa esille nousi tarve ihmisten kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen ja tukeen, jossa jokainen voisi tulla kohdatuksi omana itsenään ilman leimaamisen pelkoa. Ihmiset kaipasivat paikkaa, josta voisi saada vastauksia kysymyksiin sekä mahdollisuuden löytää tukea tai mielekästä tekemistä omaan arkeen. Vertaistuki ja rinnallakulkijuus nousivat myös esiin sekä huoli yksinäisyyden lisääntymisestä. Etsivälle hyvinvointityölle toivottiin myös niin sanottua “kotipesää”, joka olisi helposti saavutettava ja keskeisellä paikalla kuten keskustassa tai kauppakeskuksessa. Kotipesän lisäksi toivottiin jalkautumista, jotta tavoitettaisiin myös niitä ihmisiä, joiden elinpiiri on kaventunut omaan pihapiiriin. "Kotipesä" -ajatuksen pohjalta rakentui Opastamo -pilotti Mikkelin Kauppakeskus Akseliin. Reilun puolen vuoden aikana tehdyn pilotoinnin tuloksena syntyi Opastamo -toimintamalli.
Toimintamallin juurruttaminen ja käyttöönotto edellyttää resurssien kartoitusta ja sen mukaisesti toiminnan käynnistämistä soveltuvassa ympäristössä.
Opastamo -pilotti päättyi Mikkelin Kauppakeskus Akselissa, mutta pala Opastamoa siirtyi osaksi Mikkelin pääkirjaston toimintaa.
Vinkit toiminnan toteuttamiseen eri ympäristöissä löytyvät Opastamo -toimintamallista.
Opastamo -pilotin aikana kerättiin palautetta, joissa nousi esille kyseisen toiminnan tarpeellisuus. Kolme neljäsosaa vastaajista sai Opastamosta tietoa palveluista, koulutuksista tai työllistymismahdollisuuksista, ja valtaosa koki myös saaneensa ohjausta oikean tahon luo tarvittaessa. Ilmapiiriä kuvattiin yksinomaan myönteisesti: se oli lämmin, hyväksyvä, rauhallinen ja vastaanottava. Moni kertoi tutustuneensa uusiin ihmisiin tai toimijoihin ja kokeneensa yhteisöllisyyden vahvana.
Opastamo -pilotoinnin aikana tuotiin entistä näkyvämmäksi osallistumisen ja tekemisen mahdollisuuksia Mikkelin alueella. Kohtaamispaikat saivat uusia kävijöitä, syntyi uusia verkostoja, uusia vapaaehtoisia saatiin rekrytoitua mukaan eri toimintoihin. Toiminta tavoitti ihmisiä, jotka olisivat muuten jääneet kotiin. Opastamotoiminnan kautta he pääsivät kiinnittymään itselleen mielekkäisiin yhteisöihin, joka vahvisti heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan.
Kansikuva
