Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Keski-Suomen perusterveydenhuollon yksiköissä ei ole aiemmin ollut digitaalisia ratkaisuja omaseurantatulosten kirjaamiseen. Asiakkaat ovat saaneet terveydenhuollon ammattilaiselta suulliset ja/tai kirjalliset ohjeet omaseurannan toteuttamiseen sekä tulostetun seurantataulukon tai lääkefirmojen seurantavihkon, johon omaseurannan tulokset on kirjattu. Asiakas on toteuttanut saamiensa ohjeiden mukaan seurannan kotona ja toimittanut seurantatiedot sovitusti terveysasemalle. Ammattilainen on tehnyt paperille kirjattujen tietojen perusteella tuloksista yhteenvedon ja kirjannut tiedot asiakas- ja potilastietojärjestelmään.
Kehittämistyö liittyy Keski-Suomen hyvinvointialueen seuraaviin strategisiin menestystekijöihin:
- Ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä saumaton palvelujen yhteensovittaminen
- Toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen
- Aktiiviset ja osallistuvat asukkaat sekä toimivat ennaltaehkäisevät palvelut
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Keski-Suomen terveysasemilla ei ole aiemmin ollut digitaalisia ratkaisuja omaseurantatulosten (verenpaineen, verensokerin, uloshengityksen huippuvirtauksen (PEF) sekä painon mittaustulokset) kirjaamiseen. Asiakkaat ovat kirjanneet omaseurantatuloksia paperilomakkeille ja toimittaneet lomakkeet terveysasemille.
Tarkoituksena oli kehittää sähköistä omaseurannan toimintamalli, jonka tukena on verenpaineen, verensokerin, uloshengityksen huippuvirtauksen (PEF) sekä painon mittaustulosten manuaalisen kirjaamisen mahdollistava applikaatio tai sovellus. Digitaalisen ratkaisun vaatimuksena oli, että
- asiakkaan seurantatulokset on mahdollista kirjata sovellukseen
- se tuottaa ammattilaiselle valmiita yhteenvetoja mittaustuloksista
- se sisältää hälytyksiä mahdollisista poikkeamista
- asiakkaan hoitotiedot ja mittaustulokset siirtyvät reaaliajassa ammattilaiselle
- asiakkaalla on käytettävissä sähköisiä lomakkeita ja ohjeita
- asiakkaalla on mahdollisuus viestinvaihtoon ammattilaisen kanssa
- se toimii asiakkaan valmentajana erilaisten muistutusten ja ohjeiden kautta
Asiakkaat: astmaatikot, verenpainetautipotilaat ja tyypin 2 diabeetikot.
Ammattilaiset: hyvinvointialueen terveysasemilla työskentelevät hoitajat ja lääkärit.
Molemmille kohderyhmille tehtiin käyttäjäkyselyt, ja toimintamallia ja järjestelmää on kehitetty palautteen pohjalta.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Omaseurantasovelluksen käyttöönoton tavoitteena on
- mahdollistaa asiakkaille nykyaikainen toimintamalli omaseurantatulosten kirjaamiseen
- vähentää ammattilaisten manuaalinen työtä omaseurantatulosten laskemisessa sekä tuoda ajansäästöä heidän työhönsä
- lisätä potilastiedon luotettavuutta
- lisätä asiakkaan hoitomyöntyvyyttä
- sujuvoittaa ja tehostaa terveysasemien prosesseja
Omaseurantatulosten kirjaamisessa paperilomakkeelle on vuosien aikana tunnistettu olevan useita erilaisia haasteita sekä asiakkaan että organisaation näkökulmasta:
- Potilas mittaa arvoja väärään aikaan vuorokaudesta
- Potilas kirjaa arvot väärään kohtaan
- Potilas vääristelee mittausarvoja
- Potilas ei kirjaa mittaamiaan arvoja lomakkeelle tai ei ole motivoitunut seuraamaan omia arvojaan
- Potilaan käsialasta ei saa selvää tai lomake likaantuu
- Lomakkeeseen ei ole merkitty henkilötietoja ja/tai mittauksen ajankohtaa
- Lomake hukkuu potilaalla tai terveysasemalla
- Potilas on toimittanut seurannan terveysasemalle, mutta lomake ei ole oikealla ammattilaisella oikeaan aikaan
- Potilaalla monta muistettavaa vaihetta ja hänen tulee huolehtia paperilomakkeelle kirjaamisesta
- Paperilomakkeen tila rajallinen
- Yksittäisistä lomakkeista on vaikea hahmottaa pitkällä aikavälillä mittaustulosten kehittymistä
- Potilas/läheinen/asioiden hoitaja joutuu etäisyydestä riippumatta toimittamaan seurannan terveysasemalle ja jonottamaan joko puhelimessa tai asiointipisteellä
- Terveysaseman aukioloaika rajallinen, yhteydenotto tulee tehdä sen mukaan
- Ammattilaisella menee aikaa seurannan tarkastamiseen, mittaustulosten keskiarvojen laskemiseen ja potilastietojärjestelmään kirjaamiseen
- Seurannan hukkuessa ammattilaisten (lääkäri, hoitaja, arkistotyöntekijä) aikaa menee etsimiseen
- Puuttuvien tietojen tai seurannan hukkumisen vuoksi yksittäisen potilaan prosessi pitkittyy ja pahimmillaan vaikuttaa hoidon toteuttamiseen
- Prosessin pitkittyessä aiheutuu turhia, uusia ajanvarauksia, mikä vaikuttaa palveluiden saatavuuteen ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Kehittämistä arvioitiin tekemällä asiakkaille ja ammattilaisille käyttäjäkysely, jossa kartoitettiin asiakkaiden kokemuksia sähköisen omahoidon- ja seurantaratkaisun käytöstä:
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Suunnitteluvaiheessa asiakkaan palvelupolku, ammattilaisten roolit ja toimintaympäristö tulee kuvata mahdollisimman tarkasti:
- omaseurantasovelluksen tekniset vaatimukset
- omaseurantasovelluksen tietosuoja-asiat
- miten asiakas saa sovelluksen käyttöönsä (ajanvaraus, chat, vastaanotot)
- ketkä kaikki ammattilaiset ovat käyttämässä palvelua
- miten ammattilaiset perehdytetään järjestelmän käyttöön
- ammattilaisten roolit (pääkäyttäjät)
- miten toimitaan virhetilanteissa, mikä on järjestelmätoimittajan rooli
- miten asiakkaan mittaustulokset siirtyvät potilastietojärjestelmään
- mitä mittareita vaikuttavuuden arvioinnissa käytetään
Lisätietoa voi tiedustella miina-maria.kivela@hyvaks.fi, 050 454 7873
