OmaisOiva-toiminta

Luotu 05.05.2026
OmaisOiva-toiminta
OmaisOiva-toiminta

Tiivistelmä

OmaisOiva-toiminnalla tuetaan läheishoivaajien ja omaishoitajien hyvinvointia ja jaksamista. Toiminnan tavoitteina on, että kohderyhmän 

  • tieto omaishoidosta ja -hoitajuudesta ja sitä tukevista asioista lisääntyy
  • omasta hyvinvoinnista huolehtiminen lisääntyy
  • yhteisöllisyyden kokemus vahvistuu.   

OmaisOivan tukimuodot muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden omaishoidon eri tilanteisiin ja vaiheisiin: 

  • Infopisteillä (kioskit) tarjotaan tietoa omaishoitajuudesta ja omaishoitoa tukevista asioista.
  • Kohtaamispaikat ja tilaisuudet (kahvilat) tarjoavat mahdollisuuden kohdata toisia omaishoitajia, vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia heidän kanssaan ja saada tietoa matalalla kynnyksellä.
  • Ovet-valmennus® on kokonaisuus, jossa käsitellään alustusten, keskustelujen ja harjoitusten avulla yhteiskunnan palveluja, hoivatyötä ja avustamista sekä omaishoitajan voimavaroja yhdessä muiden omaishoitajien kanssa. 
  • Vertaistukiryhmät tarjoavat omaishoitajalle tukea omien voimavarojen vahvistamiseen. Ryhmissä sovelletaan toiminnallisia menetelmiä, käydään vertaiskeskusteluja ja jaetaan tietoa. Ryhmiä on moneen tarpeeseen, aina omaishoitajuuden alkuvaiheesta omaishoidon päättymiseen.
  • Yksilölliset keskustelut (OivaHetket) täydentävät tukikokonaisuutta. Ne tarjoavat mahdollisuuden keskustella työntekijän tai vapaaehtoisen kanssa henkilökohtaisista kysymyksistä luottamuksellisesti.

Toimintaa toteutetaan Omaishoitajaliiton koordinoimana ja omaishoitajayhdistysten toteuttamana. Toiminta on vakiintunut yli 200 kunnan alueelle. 

OmaisOiva-toiminnan tuloksena useat tuhannet omaishoitajat vuosittain vahvistavat voimavarojaan ja kokevat toiminnan ja vertaistuen olevan tärkeä osa arjessa selviytymistä. Hyvinvoivat omaishoitajat ovat yhteiskunnallisesti merkittävä voimavara.

Kohderyhmä

Ikäihmiset
Omaiset
Paljon palveluita tarvitsevat
Perheet
Työikäiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Läheisen vakava fyysinen tai psyykkinen sairastuminen tai vammautuminen on koko perhettä koskettava elämänmuutos, jonka seurauksena omaishoidosta tulee osa monen ihmisen arkea. Jo nyt 80 prosenttia kaikesta hoivasta on läheisten vastuulla ja omaishoidon määrä tulee lisääntymään väestön ikääntymisen myötä. 

Omaishoidolla on vaikutuksia omaishoitajan terveyteen ja hyvinvointiin. Omaishoito on usein pitkäkestoista ja intensiivistä hoivaa, joka on läheisen ihmissuhteen vuoksi emotionaalisesti vaativaa. Kuormittava elämäntilanne voi aiheuttaa omaishoitajalle terveysongelmia ja vaikeuksia ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä heikentää elämänlaatua. Kielteiset vaikutukset hyvinvointiin lisääntyvät hoidon vaatimusten kasvaessa.

Ilman tarpeenmukaista ja oikea-aikaista tukea monen omaishoitajan hyvinvointi ja jaksaminen ovat koetuksella. Julkinen palvelujärjestelmä tukee omaishoitajia ja hoidettavia muun muassa lakiin perustuvalla ja hyvinvointialueiden järjestämällä omaishoidon tuella. Omaishoidon tuki on tarpeellinen palkkion ja palveluiden kokonaisuus, mutta ainoana tukimuotona riittämätön vastaamaan omaishoitajan moninaisiin tarpeisiin. Esimerkiksi omaishoitajan psykososiaalisen tuen tarpeet jäävät palvelujärjestelmässä usein ottamatta huomioon. Vain pieni osa omaishoitajista saa omaishoidon tukea, silti moni heistä vastaa hoidosta erittäin kuormittavissa tilanteissa.  

Omaishoitajien hyvinvointia voidaan edistää jaksamista tukevilla ja psyykkistä kuormaa lievittävillä tavoilla. Esimerkiksi vertaistukeen pohjautuvista menetelmistä on useiden tutkimusten mukaan hyötyä. Vertaisryhmät myötävaikuttavat omaishoitajan henkiseen hyvinvointiin, ja niissä omaishoitajat saavat neuvoja arjen pulmiin. Lisäksi ryhmätoiminta virkistää ja luo yhteisöllisyyden kokemuksia.

Omaishoitoperheen elämä kietoutuu apua tarvitsevan läheisen tarpeiden ja asioiden ympärille. Omaishoitajan hyvinvointi, tunteet ja ajatukset jäävät usein taka-alalle. OmaisOivan monenlaisissa toiminnassa omaishoitajalle on tarjolla tärkeitä hetkiä ja paikkoja jakaa ajatuksia ja tuntemuksia, saada ymmärrystä sekä kuulla toisten omaishoitajien kokemuksista ja selviytymiskeinoista.  

OmaisOiva-toiminta yhdistää ammatillista osaamista vapaaehtoisten antaman tuen ja vertaistuen rinnalle. Omaishoitajien moninainen kohderyhmä ja haastavat elämäntilanteet vaativat tukijoilta osaamista ja kokonaisvaltaista lähestymisotetta. Työntekijäresurssi tekee mahdolliseksi monipuolisen ja laadukkaan toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen. Työntekijät tukevat vapaaehtoisia ja lisäävät näiden osaamista omaishoitajan kohtaamisessa ja voimavarojen vahvistamisessa. 

OmaisOiva-toiminnalla tietoa ja tukea viedään lähelle omaishoitajia, sekä väestöpohjaltaan suuriin asutuskeskuksiin että harvaan asutuille syrjäisille seuduille. Lisäksi verkossa tarjotaan erilaisia vertaisryhmiä ja tilaisuuksia. Toiminta tekee mahdolliseksi vuosittain kymmenientuhansien eri puolilla maatamme asuvien omaishoitajien osallistumisen hyvinvointia ja osallisuutta edistävään toimintaan. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

OmaisOiva-toiminnan kohderyhmänä ovat kaikki omaiset ja läheiset, jotka pitävät huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Käytämme tässä tekstissä heistä termiä omaishoitaja.  

Omaishoitajien kohderyhmä on laaja ja monimuotoinen. Omaishoitajan tuen tarpeisiin vaikuttavat apua tarvitsevaan läheiseen ja omaishoitajaan itseensä liittyvät asiat. OmaisOiva-toiminnan suunnittelussa ja toiminnan suuntaamisessa kohderyhmälle otetaan huomioon seuraavia asioita: 

  • Ikä (ikääntyneet, työikäiset, nuoret hoivaajat) 
  • Sukupuoli  
  • Suhde hoidettavaan (puolisoaan, lastaan, vanhempaansa/appivanhempaansa, muuta läheistään hoitavat) 
  • Omaishoidon syy (esim. muisti- ja aivosairaudet, fyysiset tai psyykkiset sairaudet, vammat, kehityshäiriöt) 
  • Omaishoidon muutostilanteet (esim. alkuvaihe, päättyminen) 
  • Lakisääteinen omaishoidon tuki (saa tukea, ei saa) 

Omaishoidon erilaiset muutostilanteet ovat yksi omaishoitajaryhmiä yhdistävä tekijä. OmaisOiva-toiminnassa kuljetaan omaishoitajan rinnalla ja tuetaan heitä alkuhetkistä omaishoidon päättymiseen saakka. Tukimuodoista Ovet-valmennus on kehitetty erityisesti omaishoitopolun alkuvaiheisiin. Se sisältää keskeisiä omaishoitajuuteen liittyviä ja siihen valmistavia asioita. Ryhmätoimintaan kehitetyn Katse huomiseen -mallin avulla tuetaan taas omaishoitajia, joilla omaishoito on päättynyt.

 

Välilliset / Muut kohderyhmät  

Omaishoitoperheitä kohtaavat ammattilaiset ovat keskeisessä roolissa omaishoitotilanteiden tunnistamisessa ja perheiden eteenpäin ohjaamisessa. Sosiaali- ja terveys- sekä muiden alojen, kuten järjestö- ja diakoniatyön ammattilaiset sekä opiskelijat voivat ohjata omaishoitajaa oikea-aikaisesti tarpeenmukaisen tiedon ja tuen äärelle. OmaisOiva-toiminta ja sitä toteuttavat työntekijät lisäävät alueellaan tietoisuutta ja ymmärrystä erilaisista omaishoitotilanteista ja omaishoitajan tuen tarpeista. Lisäksi koulutusten ja materiaalien avulla lisätään eri toimijoiden osaamista omaishoitajien kohtaamisessa ja heidän hyvinvointinsa edistämisessä.  

Toimintamallille asetetut tavoitteet

  1. Omaishoitajan tieto omaishoidosta ja omaishoitajuudesta sekä sitä tukevista asioista lisääntyy:

    Tavoitteena on, että omaishoitaja saa helposti ja ennakoiden tietoa omaishoidosta ja omaishoitajuudesta. Laaja-alainen, omaishoitajien erilaiset elämäntilanteet huomioon ottava tieto auttaa tunnistamaan ja arvioimaan omaa omaishoitotilannetta, ymmärtämään tuki- ja palvelujärjestelmää sekä löytämään itselle sopivia ratkaisuja. Oikea-aikainen tieto ja tuki ennaltaehkäisevät omaishoitajien kuormittumista.

     

  2. Omaishoitajan omasta hyvinvoinnistaan huolehtiminen lisääntyy:

    Tavoitteena on, että omaishoitaja saa oman hyvinvointinsa ylläpitämisen ja vahvistamisen tueksi tietoa, keinoja ja osallistumisen mahdollisuuksia. Tieto lisää ymmärrystä siitä, miten omaishoidon ja elämänmuutoksien aiheuttamiin henkisiin ja fyysisiin kuormitustekijöihin voi vaikuttaa omilla toiminnoilla ja valinnoilla. Lähellä toteutettavissa OmaisOiva-toimintojen monipuolisissa tukimuodoissa omaishoitajalle on tarjolla sopivia osallistumistapoja. Muiden omaishoitajien tapaaminen ja yhdessä tekeminen vahvistavat kyvykkyyttä pitää parempaa huolta omasta hyvinvoinnista. 

     

  3. Omaishoitajan yhteisöllisyyden kokemus vahvistuu:

    Tavoitteena on, että omaishoitajalla on lähellään yhteisö, jossa saa ymmärrystä, voi kohdata vertaisia ja jakaa kokemuksia. Yhteisölliset tapahtumat ja toiminnot vähentävät omaishoitajan kokemusta yksin jäämisestä omaishoidon herättämien tunteiden ja ajatusten kanssa. Omaishoitajien yhteenkuuluvuuden kokemus lisääntyy.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Omaishoitajaliitto koordinoi OmaisOiva-toiminnan systemaattista arviointia ja seurantaa. Yhdistysten kanssa on luotu yhteiset arvioinnin ja seurannan tavoitteet sekä tavat kerätä tietoa toiminnan tuloksellisuudesta. Kohde- ja sidosryhmiltä sekä itsearviointina kerättyä tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja tuloksellisuuden osoittamisessa. Toiminnan tuloksia ja kehittämiskohteita käsitellään vuosittain OmaisOiva-verkoston kokoontumisissa ja yhdistyskohtaisissa tukikeskusteluissa. Tiedonkeruussa ja arvioinnissa hyödynnetään sähköistä kyselysovellusta. Lisäksi STEA arvioi avustuskohteita tuloksellisuusraportoinnin avulla vuosittain.   

Mittarit: 

Tuloksia ja vaikutuksia omaishoitajien hyvinvointiin seurataan seuraavien tulosmittareiden avulla (vuoden 2026 toiminta):  

 Osallistumisen vaikutukset omaishoitajien

  1. yhteenkuuluvuuden kokemukseen (kokeeko olevansa vähemmän yksin omien kokemustensa ja elämäntilanteensa kanssa) 
  2. omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen
  3. tietoon omaishoidosta ja omaishoitoa tukevista asioista
  4. yleiseen pärjäämiseen läheisen hoivaajana tai auttajana sekä
  5. voimavaroihin. 

Tiedonkeruu:

  1. Omaishoitajat

OmaisOivan toimintoihin osallistuvilta kerätään tietoa useilla menetelmillä. Sopivat tiedonkeruun tavat valitaan aina tukimuodon ja toteutustavan mukaan. Osallistujilta kerättävään palautteeseen on laadittu esimerkiksi useita kyselylomakkeita. Yhdistyksillä on käytettävissään ryhmätoimintoihin alku- ja loppukyselylomakkeet sekä palautekyselylomake. Suljettuihin ja kestoltaan rajattuihin ryhmiin soveltuu erilainen menetelmä kuin avoimiin ryhmiin. Myös matalan kynnyksen tilaisuuksista sekä yksilöllisistä tukikohtaamisista koottavan palautteen keräämiseen valitaan soveltuvat menetelmät: haastattelu, lomake tai havainnointi.  

Seuranta- ja tilastotiedot kirjataan sähköiseen järjestelmään. Järjestelmästä saatavat koosteraportit ovat reaaliajassa yhdistysten hyödynnettävissä toiminnan suunnittelun ja kehittämisen tukena.  

  1. Työntekijät

OmaisOiva-työntekijät keräävät tietoa havainnoinnin pohjalta ja arvioivat omaishoitajien kohtaamisia ja niiden hyötyjä omaishoitajalle systemaattisesti. Lisäksi työntekijät itsearvioivat OmaisOivaan kehitetyn laatutyökalun avulla koko vuoden toimintaa ja kehittämistarpeita. Tuloksia käsitellään tukikeskusteluissa liiton työntekijän kanssa.    

  1. Vapaaehtoiset

Yhdistysten OmaisOiva-toiminnan toteuttamiseen osallistuu vuosittain 600–700 vapaaehtoista. Vapaaehtoisilta kysytään vähintään kerran vuodessa muun muassa vapaaehtoistyön merkityksestä ja vaikutuksista vapaaehtoiselle itselleen OmaisOiva-toimintaa varten tehdyllä kyselyllä. 

  1. Yhteistyötahot

OmaisOiva-toiminnassa ja omaishoitajan tukemisessa tehdään yhteistyötä monien kumppaneiden kanssa. Yhteistyökumppaneilta kerätään tietoa OmaisOiva-toimintaan tehdyllä vuosikyselyllä, jolla nämä arvioivat yhteistyön hyötyjä ja vaikutuksia omaishoitajalle. Kyselyssä pyydetään arvioimaan myös OmaisOiva-toiminnan tarpeellisuutta toiminta-alueella. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

JOHTAMINEN

OmaisOiva-toimintaa johdetaan ja toteutetaan kahdella tasolla:

  1. OmaisOiva-toiminnan koordinaatio Omaishoitajaliitossa

OmaisOivan koordinoinnin tavoitteina ovat

  • OmaisOiva-toiminnan laadun ylläpitäminen / vahvistaminen
  • omaishoitajia kohtaavien hyvinvointiosaamisen vahvistaminen 
  • omaishoitajien hyvinvoinnin vahvistaminen

Valtakunnallisella OmaisOivan koordinoinnilla vahvistetaan omaishoitajayhdistysten osaamista ja valmiutta tukea omaishoitajien hyvinvointia. Laatua arvioidaan liiton ylläpitämän seurantajärjestelmän avulla. Järjestelmä antaa tietoa omaishoitajien tilanteesta ja tarpeista sekä toiminnan vaikutuksista ja kehityskohteista. Tietoa hyödynnetään tukikeskusteluiden ja yhteisten kehittämistyöpajojen tukena sekä raporteissa. Tuki- ja arviointikeskustelu käydään vuosittain jokaisen yhdistyksen kanssa. Kehittämistyöpajoja järjestetään vuosittain etäyhteyksillä kaksi sekä neljä alueellisesti toteutettua lähitilaisuutta. Lisäksi tuetaan yhdistyksiä heidän tarpeidensa mukaan.

Osana koordinaatiota toteutetaan lisäksi säännöllisesti koulutuksia ja tuotetaan materiaaleja, jotka on tarkoitettu liiton kaikkien jäsenyhdistysten ja muiden omaishoitajia kohtaavien toimijoiden sekä omaishoitajien tueksi. Sekä omaishoitajien vertaisryhmien että Ovet-valmennuksien ohjaamisesta kiinnostuneille järjestetään koulutukset kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi ohjaajana jo toimivien hyvinvointiosaamista vahvistetaan kuudella lisäkoulutuksella vuosittain. Materiaaleja ja sisältöjä tuotetaan tarvelähtöisesti tukemaan omaishoitajia kohtaavien työtä hyvinvoinnin edistämisessä. 

  1. OmaisOiva-toiminta omaishoitajayhdistyksissä

Omaishoitajayhdistykset hallinnoivat oman alueensa OmaisOiva-toimintaa ja heille myönnetyn STEA-avustuksen käyttöä. Yhdistyksen OmaisOiva-työntekijät vastaavat toiminnan suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta sekä avustuksen vuosittaisesta hakemisesta ja raportoinnista yhdistyksen hallituksen linjausten mukaisesti.

Yhdistyksien sisäisissä toimintatavoissa on jonkin verran eroavaisuuksia, riippuen muun muassa työntekijäresursseista. Yhdistyksen hallitus vastaa kokonaisuudesta. Monessa yhdistyksessä on toiminnanjohtaja, joka kantaa sekä esihenkilövastuuta että vastaa avustuksen hallinointiin ja organisointiin liittyvistä asioista. Muutamissa kahden työntekijän yhdistyksissä toiminnanjohtajaa ei ole ja vastuu voi jakautua joko molemmille tai toinen on määritelty päävastuulliseksi.

Omaishoitajayhdistys tekee vuosittain toimintasuunnitelman OmaisOiva-toiminnasta. Toimintasuunnitelmassa resurssit kohdennetaan OmaisOivan tukimuotoihin, ydintoimintaan. Suunnittelussa ja resurssoinnissa huomioidaan myös toiminta, joka tukee OmaisOivan tukimuotojen toteutumista, kuten vapaaehtoisten ja yhteistyöverkostojen kanssa tehtävä työ. 

Valtakunnallinen koordinaatio, yhteiset tavoitteet ja seurannan tietojärjestelmä sekä aktiivinen toimijaverkosto antavat omaishoitajayhdistysten OmaisOiva-toiminnan johtamiselle ja kehittämiselle yhdistyksissä rakenteellisen tuen. Tuki edistää toiminnan jatkuvuutta ja laatua esimerkiksi työntekijävaihdosten yhteydessä. 

 

ASIANTUNTIJAT JA SIDOSRYHMÄT

  1. Omaishoitajat 

Vertaistukeen pohjautuvissa tukimuodoissa keskeisenä elementtinä on kokemuksellinen tieto ja oman arjen asiantuntijuus. OmaisOiva-toiminnassa luodaan osallistujille turvallinen ja luottamuksellinen ympäristö, jossa on mahdollisuus jakaa muiden omaishoitajien kanssa kokemuksia, ajatuksia ja tunteita. Omaishoitajat ovat tärkeitä tiedon tuottajia. Toisten kanssa jaettujen kokemusten lisäksi omaishoitajat tuottavat tietoa OmaisOiva-toiminnan kehittämiseksi ja vaikutuksien osoittamiseksi. OmaisOiva-toimintaan osallistuu vuosittain kymmeniätuhansia omaishoitajia.  

  1. Työntekijät

Työntekijät toteuttavat OmaisOiva-toimintaa omalla alueellaan. He suunnittelevat toimintaa alueen tarpeiden mukaan ja rakentavat yhteistyökumppanuuksia. He vastaavat toimintojen, kuten ryhmien ja Ovet-valmennusten, toteutuksesta. Työtekijät kouluttavat ja ohjaavat vapaaehtoisten toimintaa. Työntekijät seuraavat toimintaa, raportoivat siitä ja hakevat rahoitusta. Työntekijöiden tehtävänjako vaihtelee eri yhdistyksissä.

Työntekijät ovat pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka ovat perehtyneet omaishoitoon, omaishoitajien kohtaamiseen ja heidän hyvinvointinsa edistämiseen yksilö- ja ryhmämuotoisen tukitoiminnan keinoin.

Työntekijät kehittävät aktiivisesti asiantuntijuuttaan mm. Omaishoitajaliiton koulutuksissa ja pitävät itsensä ajan tasalla omilla toiminta-alueilla tapahtuvista muutoksista, esimerkiksi palvelurakenteissa. Työntekijät jakavat osaamistaan ja toiminnasta kertyneitä kokemuksiaan liiton järjestämissä valtakunnallisissa koulutuksissa ja tilaisuuksissa. 

  1. Vapaaehtoiset

OmaisOiva-toiminnassa vapaaehtoisille on monenlaisia tehtäviä. Osa vapaaehtoisista on ohjaajina vertaistukiryhmissä tai Ovet-valmennuksissa, toiset ovat mukana kioski- tai kahvilatoiminnassa ja jotkut yksittäisissä tilaisuuksissa tai talkoohetkissä. Ryhmissä ja Ovet-valmennuksissa toimivista vapaaehtoisista suurin osa on käynyt Omaishoitajaliiton järjestämän vertaistukiryhmänohjaajan ja/tai Ovet-valmennuksen peruskoulutuksen. Ohjaajille on tarjolla lisäkoulutuksia osaamisen vahvistamiseksi. Lisäksi yhdistyksessä annetaan vapaaehtoisille moninaista tukea: virkistys- ja vertaistukea sekä työnohjauksellista tukea.  

  1. Yhteistyötahot

Verkostoituminen alueen muiden toimijoiden kanssa auttaa OmaisOivan tukitoimintojen järjestämisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa. Yhteistyö voi olla esimerkiksi toiminnasta tiedottamista ja omaishoitajien ohjausta OmaisOiva-toiminnan pariin, asiantuntijaluentoja Ovet-valmennuksessa, vertaisryhmissä tai teemakahviloissa tai tilojen tarjoamista toiminnalle.

Omaishoito koskettaa laajasti koko yhteiskuntaa, joten lukuisat toimijat ovat potentiaalisia kumppaneita. Tyypillisiä yhteistyötahoja ovat muut omaishoitajia kohtaavat järjestöt ja yhdistykset, kunnat ja hyvinvointialueet, oppilaitokset ja yritykset sekä seurakunnat ja niiden diakoniatyö. 

  1. Omaishoitajaliitto (koordinaatio)

Koordinaation asiantuntijat vahvistavat avustusta saavien omaishoitajayhdistyksien kykyä toteuttaa laadukasta omaishoitajien hyvinvointia edistävää toimintaa. Laatua arvioidaan ja kehitetään liiton ylläpitämän seurantajärjestelmän avulla. Järjestelmä antaa tietoa omaishoitajien tilanteesta ja tarpeista, toiminnan vaikutuksista sekä kehityskohteista. Tietoa hyödynnetään OmaisOiva-toiminnan kehittämisessä ja raporteissa.

Liiton asiantuntijat järjestävät kaikkien jäsenyhdistystensä ja muiden omaishoitajia kohtaavien toimijoiden tueksi koulutuksia, tilaisuuksia ja tuottavat materiaaleja. Sisällöt suunnitellaan vastaamaan esiin tulleisiin tarpeisiin omaishoitajien hyvinvoinnin tukemisessa. Lisäksi liiton asiantuntijat toteuttavat omaishoitajille suunnattua viestintä- ja vaikuttamistoimintaa sekä useita omaishoitajille kohdennettuja hyvinvointiwebinaareja vuosittain.

Liiton asiantuntijat ovat sosiaali- ja terveydenalan ammattilaisia. OmaisOivan koordinaatiossa painottuu erityisesti omaishoitajien hyvinvoinnin edistämiseen sekä koulutustoimintaan ja arviointiin liittyvä osaaminen. 

  1. STEA (rahoittaja)

Sosiaali-​ ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on sosiaali-​ ja terveysministeriön yhteydessä toimiva valtionapuviranomainen. STEA vastaa sosiaali-​ ja terveysministeriön sosiaali-​ ja terveysalan järjestöille myönnettävien avustusten hakemuskäsittelystä, avustusehdotuksen valmistelusta ja avustusten maksamisesta. STEA valvoo avustusten käyttöä ja arvioi avustuksilla rahoitetun toiminnan tuloksia muun muassa vuosittaisen tuloksellisuusraportin avulla.

 

RESURSSIT

OmaisOiva-toimintaa toteuttaa 27 omaishoitajayhdistystä vuonna 2026. STEAn myöntämä kohdennettu yleisavustus on keskimäärin 150 000 euroa yhdistystä kohden vuodessa. Hajonta yhdistyksien avustuksissa on suuri, 65 000 euron ja 351 000 euron välillä. Avustuksen määrään vaikuttavat muun muassa yhdistyksen toiminta-alueen maantieteellinen laajuus, väestöpohja, yhteistyömahdollisuudet, muiden toimijoiden omaishoitajille tarjoama tuki sekä STEAn tai muiden yhteisöjen jakamat avustukset kyseiselle alueelle.   

Henkilöstökulut ovat suurin kustannuserä. Lisäksi kuluja syntyy toiminnan järjestämisestä, kuten materiaaleista, viestinnästä ja markkinoinnista, matkoista sekä muista välittömistä kuluista, kuten tilavuokrista, työvälineistä ja tilintarkastuksesta. Avustusta käytetään STEAn avustusehtojen mukaisesti.

Yleisimmin kaksi työntekijää vastaa yhdistyksen OmaisOiva-toiminnasta, mutta työntekijämäärä vaihtelee yhdistyksen mukaan yhdestä viiteen. Työntekijöiden tehtäviin kuuluvat tukitoimintojen suunnittelu, toteutus, seuranta ja arviointi sekä muut tukimuotojen toteuttamiseen liittyvät ja sitä tukevat toiminnot. Työntekijät vastaavat myös hankkeen hallinnoinnista, kuten avustusvalmistelusta ja -hausta sekä raportoinnista. OmaisOiva-toiminnassa on yhteensä noin 70 työntekijää.

Työntekijöiden lisäksi yhdistysten vapaaehtoiset osallistuvat toimintojen järjestämiseen. Yhdistyksessä on keskimäärin 20 vapaaehtoista, mutta määrä vaihtelee yhdistyksittäin. OmaisOiva-toimintaan osallistuu yhteensä noin 600–700 vapaaehtoista vuosittain. Vapaaehtoisten tuntimääräinen työpanos yhdistyksissä vaihtelee. Huomioitava on, että vapaaehtoistoiminnan organisointi tarvitsee työntekijöiden resursseja. Onnistuneella vapaaehtoistoiminnalla ja sen organisoinnilla saadaan merkittävä resurssi toiminnan ja omaishoitajien tueksi. Vapaaehtoisten lisäksi OmaisOiva-toiminnan eri tehtäviin osallistuu vuosittain myös noin 400 opiskelijaa.

Yhdistys järjestää OmaisOiva-toimintaa alueensa tarpeiden ja reunaehtojen mukaan. Toimintoja viedään lähelle omaishoitajaa. Harvaan asutuilla alueilla välimatkojen pituus ja omaishoitajien pienempi määrä vaikuttavat resursseihin ja toimintoihin. Esimerkiksi Lapissa matka yhdistyksen toimistolta Utsjoelle on lähes 500 kilometriä. Kaupunkialueilla on enemmän eri-ikäisiä, eri kulttuuritaustaisia ja monenlaisissa elämäntilanteissa eläviä omaishoitajia, joiden tarpeisiin kohdennetaan tietoa ja tukitoimintaa resurssien mukaan. 

Toimintamallin ydinsisältö

OmaisOiva-toiminnassa omaishoitajalle on viisi tukimuotoa: kioski, kahvila, ryhmät, Ovet-valmennus® ja OivaHetki-toiminta.

OmaisOivan tukimuodot muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden omaishoidon eri tilanteisiin ja vaiheisiin. 

  • Infopisteillä (kioskit) tarjotaan tietoa omaishoitajuudesta ja omaishoitoa tukevista asioista.
  • Kohtaamispaikat ja tilaisuudet (kahvilat) tarjoavat mahdollisuuden kohdata toisia omaishoitajia, vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia heidän kanssaan ja saada tietoa matalalla kynnyksellä.
  • Ovet-valmennus®  on kokonaisuus, jossa käsitellään alustusten, keskustelujen ja harjoitusten avulla yhteiskunnan palveluja, hoivatyötä ja avustamista sekä omaishoitajan voimavaroja. Ovet-valmennuksen punaisena lankana on vahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen sekä uusien voimavarojen oivaltaminen yhdessä muiden omaishoitajien kanssa. 
  • Vertaistukiryhmät tarjoavat omaishoitajalle syvällisempää ja pitkäkestoisempaa ohjattua tukea omien voimavarojen vahvistamiseen. Ryhmissä sovelletaan toiminnallisia menetelmiä, käydään vertaiskeskusteluja ja jaetaan tietoa. Ryhmiä on moneen tarpeeseen, aina omaishoitajuuden alkuvaiheesta omaishoidon päättymiseen.
  • Yksilölliset keskustelut (OivaHetket) täydentävät tukikokonaisuutta. Ne tarjoavat mahdollisuuden keskustella työntekijän tai vapaaehtoisen kanssa henkilökohtaisista kysymyksistä luottamuksellisesti.

Toimintamallin aikaansaama muutos

OmaisOiva-toiminnassa tapahtuvien kohtaamisten avulla omaishoitaja oppii tunnistamaan ja arvioimaan omaa omaishoitotilannettaan jo omaishoitajuuden alkuvaiheessa. Omaishoidon tuki- ja palvelujärjestelmään liittyvä tieto ja ymmärrys vahvistuvat, ja omaishoitaja löytää arkea helpottavia ratkaisuja. Omaishoitajana toimimiseen liittyvät tiedot ja taidot karttuvat.

OmaisOiva-toiminta auttaa omaishoitajia pitämään parempaa huolta itsestään lisäämällä heidän tietojaan, taitojaan ja mahdollisuuksiaan huolehtia omasta jaksamisestaan. Omaishoitajien ymmärrys omaishoidon henkisistä ja fyysisistä kuormitustekijöistä sekä keinoista vaikuttaa niihin omilla valinnoilla ja toimintatavoilla lisääntyy. Omaishoitajat löytävät uusia, käytännönläheisiä keinoja ja ratkaisuja hyvinvoinnin ylläpitämiseen arjessa. 

OmaisOiva-toiminnassa omaishoitaja tapaa toisia omaishoitajia ja saa tuekseen yhteisön, jossa ymmärretään omaishoitotilanteita ja siihen liittyviä haasteita. Yhteisölliset tapahtumat ja toiminnot vähentävät omaishoitajan kokemusta yksin jäämisestä omaishoitoon liittyvien tunteiden ja ajatusten kanssa. 

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

OmaisOivan tuloksia vuositasolla (v. 2025 tuloksia)

Ovet-valmennus®

  • 50 valmennusta vuodessa, n. 400 osallistujaa.
  • 98 % tietää enemmän omaishoitajille suunnatuista avun ja tuen mahdollisuuksista,
  • 89 % kokee omaishoitoarjen käytäntöjen sujuvan paremmin (N=349) 

OmaisOiva-ryhmät

  • 400 ryhmää vuodessa, n. 5 000 osallistujaa
  • 90 % koki vertaisuutta ja yhteenkuuluvuutta,
  • 90 % sai arkeen voimavaroja (N=2257)

OivaHetki-toiminta

  • n. 8 000 yksilöllistä kohtaamista
  • 84 % koki saaneensa henkistä tukea,
  • 69 % apua tuen ja palveluiden löytämiseen (N=219)

Kioski-toiminta

  • 700 infokioskia vuodessa, n. 15 000 osallistujaa
  • 80 % sai omaan tilanteeseensa hyödyllistä tietoa (N=453)

Kahvila-toiminta

  • 1 400 kahvilaa vuodessa, n. 8 000 osallistujaa.
  • 88 % koki vertaisuutta ja yhteenkuuluvuutta (N=1308)
Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

OmaisOiva-toimintaa ei ole tutkittu pitkällä aikavälillä. Ovet-valmennuksesta® on Itä-Suomen yliopistossa meneillään väitöstutkimus aiheesta “Ovet-valmennuksen vaikuttavuus psykoedukatiivisena interventio-ohjelmana”. Väitöstutkimuksen tuloksia ei ole vielä käytettävissä.  

Lyhyen aikavälin tuloksia on kerätty vuositasolla jo vuodesta 2014 saakka. Saatuihin tuloksiin viitaten on perusteltua olettaa, että toimintaan osallistumisella on myös pitkän aikavälin vaikutuksia omaishoitajalle, apua tarvitsevalle läheiselle ja yhteiskunnalle. Hyvinvointiinsa enemmän huomiota kiinnittävän ja voimavarojansa vahvistavan omaishoitajan voimat riittävät paremmin myös apua tarvitsevan läheisen terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen sekä kotona asumisen mahdollistamiseen. 

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

OmaisOiva-toiminnan kustannusvaikuttavuudesta ei ole tehty tutkimusta. Toimintaan osallistuu ja sen kautta tukea saa vuosittain Suomessa noin 30 000 henkilöä. Yhdistyksille myönnetyt avustukset (ka. 150 000 euroa / yhdistys) ovat vuodessa yhteensä noin 4,4 milj. euroa. Yhtä kohdattua/tuettua henkilöä kohden kustannus on, kokonaisavustuksen määrä jaettuna kokonaistavoitettujen määrällä, noin 140 euroa vuodessa.  Osallistumis-/tukikertoja voi toimintamuodosta riippuen olla yhdellä henkilöllä vuodessa useita, kuten säännöllisesti kokoontuvissa vertaisryhmissä. 

Mieli ry tuo esiin OECD:n tekemään raporttiin pohjautuen, että mielenterveyden häiriöt maksavat Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa (Mieli ry, 2023). Mielen hyvinvoinnin ja henkisen jaksamisen tukeminen on erityisen tärkeää omaishoitajille, koska omaishoitajuus lisää riskiä mielenterveyden häiriöihin. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan omaishoitajilla on ei-omaishoitajiin verrattuna 34 prosenttia enemmän ahdistusta ja 37 prosenttia enemmän vaikeaa masennusta (BlueCross BlueShield Association, 2020).   

OmaisOiva-toiminnan kustannusvaikuttavuutta syntyy omaishoitajan lisääntyneen jaksamisen ja hyvinvoinnin seurauksena. Hyvinvoinnista huolehtiminen ennaltaehkäisee yleisesti sairauksia, vähentää palvelujen tarvetta ja auttaa omaishoitajaa myös toteuttamaan laadukasta hoivaa ja huolenpitoa. Siten omaishoitajan hyvinvoinnilla on vaikutusta myös omaishoidettavan palvelujen tarpeisiin.  

OmaisOiva-toimintaa toteutetaan osittain noin 600 vapaaehtoisten voimin. Vapaaehtoisten työllä on arvioitu olevan yli kuusinkertainen hyöty kustannuksiin nähden (Kansalaisareena, 2023).  

Omaishoito itsessään säästää yhteiskunnan kuluja. Pelkästään ikääntyneiden sopimusomaishoidon vaihtoehtoiskustannuksiksi on laskettu 3,1 miljardia euroa (Keväjärvi ym., 2020). Omaishoito on yhteiskunnalle moninkertaisesti edullisempaa kuin vastaavan tasoinen hoito jollain muulla tavalla järjestettynä (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2026). Kansantaloudellisesti on tärkeää pitää hyvää huolta omaishoitajan hyvinvoinnista.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

OmaisOivan lähtökohtana on viedä tietoa, tukea ja toimintaa mahdollisimman lähelle omaishoitajaa. OmaisOiva-toiminta soveltuu monipuolisten tukimuotojensa ansiosta hyvin erityyppisille alueille. Esimerkiksi jollakin yhdistyksen toiminta-alueella Ovet-valmennuksen tai ohjatun vertaisryhmätoiminnan järjestäminen voi olla haasteellista, mutta yksittäiset matalan kynnyksen kioski- tai kahvilatilaisuudet sekä yksilölliset OivaHetki-kohtaamiset mahdollistavat omaishoitajan tukemisen. Lisääntyneet tukimuodot verkossa tuovat mahdollisuuksia osallistua myös kotoa. 

OmaisOiva-toiminta on jo laajasti levinnyttä, mikä osoittaa tukimuotojen siirrettävyyden maantieteellisesti ja väestöpohjaltaan hyvin erityyppisille alueille. Oleellista on toimintaa toteuttavien ymmärrys OmaisOiva-toiminnan tuloksellisuusketjusta ja sen vaiheista. Työntekijät tekevät tukimuotoihin liittyviä ratkaisuja alueellisten tarpeiden ja mahdollisuuksien pohjalta, pyrkien edistämään parhain keinoin OmaisOiva-toiminnan tavoitteita. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toiminnan rakennetta ja sen tukimuotoja tai yksittäisiä sisältökokonaisuuksia voidaan hyödyntää soveltaen eri kohderyhmien tukemisessa.

OmaisOiva-toiminnassa tukimuotoja ja niiden sisältöjä on räätälöity eri omaishoitajaryhmille. Esimerkiksi Ovet-valmennukseen on kehitetty kohderyhmän tarpeita ja tilanteita huomioivat sovellukset erityislasten vanhemmille, mielenterveysomaisille sekä muistisairaan omaisille. Kohdennetut sisällöt toimivat parhaiten, jos osallistujaryhmä koostuu samankaltaisessa tilanteessa olevista omaishoitajista.  

Toiminnassa pyritään huomioimaan myös erilaiset omaishoidon vaiheet, esimerkiksi omaishoidon päättyminen. Tähän kehitettyä Katse huomiseen -ryhmätoiminnan mallia ja opasta ryhmänohjaajille (Omaishoitajaliitto, 2024) voi hyödyntää kuka tahansa surun ja luopumisen teemojen kanssa työskentelevä.  

Rakennetta, jossa valtakunnallisen koordinaation ohjauksella ja verkostomaisen työskentelyn avulla luodaan toiminnalle yhteiset tavoitteet, mittarit, tavat seurata ja arvioida toimintaa sekä raportoida sen tuloksista mm. rahoittajalle, voidaan soveltaa käyttöön myös muualla kuin Omaishoitajaliitossa ja -yhdistyksissä.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Omaishoitajaliitto ry
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintaympäristö
Yhteiskunta
Toimintamallin tyyppi
Pavelukokonaisuus
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Levinnyt kehittämisympäristön ulkopuolelle
Minne levinnyt

Omaishoitajaliitto ja kahdeksan omaishoitajayhdistystä käynnistivät OmaisOiva-toiminnan Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY) saadun kohdennetun avustuksen turvin vuonna 2014. Nykyisen rahoittajan, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA), myöntämää kohdennettua yleisavustusta vuonna 2026 OmaisOivaan sai 27 omaishoitajayhdistystä ja lisäksi Omaishoitajaliitto koordinaatioavustuksen. OmaisOiva-toimintaa on yli 200 kunnan alueella. 

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)